Bioöljyn tuotanto Joensuussa yhä kaukana tavoitteista

Bioöljy
Fortumin pyrolyysilaitos Joensuussa
Niinsanotulla nopeapyrolyysitekniikalla Joensuussa tuotetulle bioöljylle on ollut vaikea löytää ostajia, koska verotus suosii toistaiseksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Pekka Sivukari / Yle

Bioöljyä valmistetaan yhä Joensuussa paljon vähemmän kuin olisi mahdollista.

Fortum aloitti Joensuussa vuonna 2013 teollisen mittakaavan bioöljytuotannon ensimmäisenä maailmassa. Laitos toimii kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen yhteydessä.

Puubiomassaa raaka-aineena käyttävän laitoksen tuotantokyky on noin 50 000 tonnia bioöljyä vuodessa. Tähän mennessä tuotanto on parhaanakin vuonna jäänyt alle neljäsosaan kapasiteetista.

Bioöljy voi korvata nestemäisiä fossiilisia polttoaineita kuten öljyä lämpölaitoksilla ja prosessiteollisuudessa.

Fortum ei kuitenkaan löytänyt tuotteelle asiakkaita ja käytti viime vuodet Joensuussa tuotetun bioöljyn omassa kaukolämpöä tuottavassa laitoksessaan Espoossa.

– Bioöljyä on tuotettu tarpeen mukaan, mutta kysyntää ei ole niin kauan kuin fossiilisten polttoaineiden verotus on nykyisellään, sanoo Joensuun laitoksen johtaja Timo Partanen.

Fortum myi hiljattain Joensuun voimalaitoksen kaukolämpötoiminnan ja sähköntuotannon sekä bioöljytuotannon Savon Voimalle 530 miljoonalla eurolla. Mukana siirtyi kolme johtotason henkilöä.

Muut voimalaitoksen noin 50 ihmisen henkilöstöstä ovat teollisuuden ja energian käyttö- ja kunnossapitoyritys Maintpartnerin palkkalistoilla.

Energiayhtiön toimitusjohtajan Arto Sutisen mukaan Savon Voiman suunnitelmat bioöljytuotannon suhteen ovat avoinna eikä jatkosopimuksia vielä ole.

– Pyrolyysiosaaminen on Joensuussa, sitä Savon Voimalla ei entuudestaan ole, Sutinen toteaa pyrolyysitekniikalla toimivasta laitoksesta.

Savon Voima testasi vuosia sitten bioöljyä lämpökeskuksessaan Iisalmessa, mutta käytön jatkaminen kaatui teknisiin ongelmiin.

– Savon Voima pyrkii uusiutuvan energian käyttöön ja hiilineutraaliin tuotantoon, mutta se vie aikansa. Pyrolyysi on yksi, kiinnostava tapa, toimitusjohtaja Arto Sutinen tuumii bioöljytuotannon tulevaisuudesta.

Tämä vuosi uudella omistajalla kuluu kuitenkin Joensuun voimalaitoksen liittämiseen Savon Voiman järjestelmiin.

Siirtymävaihe ei näy käytännössä noin 3 000 asiakkaalle, jotka omistajanvaihdoksen myötä siirtyivät Savon Voiman asiakkaiksi Joensuun seudulla.