Uuden hoivakodin haltuunotto meni Alavudella vuosi sitten täysin pieleen – nyt täyskaaoksesta on kuljettu kohti tasaista arkea

Alkuvuonna 2019 juuri perustetussa hoivakoti Pelimannissa Alavudella oli täysi kaaos. Nyt Pelimanni on Pihlajakallio, eikä vuoden takaisia tapahtumia enää vatvota.

vanhustenhoito
Kaarina Haapamäki uudessa palveluasunnossaan.
Kaarina Haapamäki muutti Pihlajakallioon kuusi viikkoa sitten. Hän kertoo kotiutuneensa hyvin hoivakotiin.Päivi Rautanen / Yle

Kaarina Haapamäen, 85, uusi vuosikymmen on alkanut uudessa kodissa. Hän muutti viime vuoden lopulla tehostetun palveluasumisen yksikköön Pihlajakallioon Alavudelle.

Valokuvat ja muutamat omat rakkaat tavarat ovat löytäneet paikkansa. Asunnossa on liukuovella rajattu makuuhuone, oleskelutilaa ja oma keittiö.

– Käyn talossa syömässä, kun kerran valmista saa. Ei tarvitse itse tiskailla, eikä hommata ruokatarvikkeita. Olen tehnyt leipätyöni maatilan emäntänä, joten karjaa, syötettävää ja työtä on ollut paljon. Nyt saan vapaasti valita, Ähtärissä syntynyt Kaarina Haapamäki hymyilee.

Keittiö on hyvin varustettu astianpesukoneineen.

– Koneita en ole vielä yhtään käyttänyt, kun en ole niihin tottunut.

Pihlajakallio on toiminut Alavudella vasta reilun vuoden, mutta yksikön nimi ja pyörittäjä ovat jo ehtineet vaihtua.

Täyskaaoksesta hallittuun arkeen

Alkuvuonna 2019 juuri avatussa Pelimannissa oli täysi kaaos.

Yksikössä oli liikaa asukkaita, joista lisäksi merkittävä osa oli huonokuntoisia. Henkilökuntaa oli liian vähän. Kuukaudessa irtisanoutui kymmenkunta hoitajaa. Jäljellä olevien hoitajien työaikaa kului hoivatyön sijasta pyykki- ja ruokahuoltoon, jopa lattioiden pesemiseen. Monet eri tahot huolestuivat yksikön asukasturvallisuudesta ja toiminta keskeytettiin.

Pelimanni oli yksityisen Attendon hoivayksikkö. Pihlajakallion toimintaa pyörittää nyt yksityisen Pihlajalinnan ja alueen kuntien yhteisyritys Kuusiolinna Terveys Oy. Vuosi sitten Kuusiolinna Terveys osti Pelimannin palvelut Attendolta.

– Aluehallintovirasto keskeytti Attendon toiminnan Pelimannissa lähinnä henkilöstövajeeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Toiminta siirtyi ensin Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymälle ja lupaprosessin jälkeen viime kesäkuun alussa meille, kertaa Kuusiolinna Terveys Oy:n toimitusjohtaja Tero Järvinen.

Kuusiolinnan akuuttiosaston palveluvastaava Johanna Haapa-aho otti helmikuun puolivälissä silloisen Pelimannin eli nykyisen Pihlajakallion hoiviinsa. Haapa-aho myöntää, että töitä on tehty viime vuoden aikana paljon, mutta nyt yksikkö toimii hänen mukaansa rauhallisesti ja vakaasti.

– Uudenvuodentoiveeni on tasainen arki.

"En tylsistytä aivojani"

Kaarina Haapamäki kertoo miettineensä ja pohtineensa etukäteen palveluyksikössä asumistaan siten, että sopeutuminen olisi helppoa. Kuuden viikon jälkeen hän on oloonsa tyytyväinen. Kavereitakin on jo saatu.

– Olen hidas pääsemään alkuun, mutta kun keskustelu alkaa, niin kyllä sitä sitten riittää.

Tehostetun palveluasumisen yksikössä apua on yötä päivää tarjolla. Kaarina on päättänyt selviytyä mahdollisimman monesta asiasta itse.

– En tylsistytä aivojani. Niin kauan olen liikkeellä kuin vain voimani riittävät. Jos sitä ryhtyy vain nukkumaan tai nuokkumaan ja toisilta kaiken ottaa, niin tyhjyyshän siitä tulee.

Oman rytmin mukaan

Pihlajakallion palveluvastaava Johanna Haapa-aho nyökyttelee Kaarina Haapamäen kommenteille.

– Yritämme kannustaa asukkaita omatoimisuuteen.

Vaikka Pihlajakalliossa on oma päivärytminsä, jokaisen omaa kelloakin kuunnellaan.

– Tässä on nyt juuri syöty illallinen. Osa jää katsomaan televisiota, toiset lepäävät ja muutamat haluavat vielä ulkoilemaan, Johanna Haapa-aho kuvailee myöhäisen iltapäivän rytmiä 60 asukkaan yksikössä. Lupa on 65:lle.

Tero Järvinen ja Johanna Haapa-aho tehostetun palveluasumisen yksikössä Pihlajakalliossa.
Kuusiolinna Terveys Oy:n toimitusjohtaja Tero Järvinen ja tehostetun palveluasumisen yksikön Pihlajakallion palveluvastaava Johanna Haapa-aho.Päivi Rautanen / Yle

Hoitajamitoitus pitää rekryvaikeuksista huolimatta

Aluehallintovirasto on määritellyt Pihlajakallion hoitajamitoitukseksi 0.65. Johanna Haapa-aho kertoo seuraavansa tarkasti, että se toimii myös käytännössä.

– Meillä on 45 vakituista hoitajaa ja heidän lisäkseen oma kokki ja muuta tukipalveluhenkilöstöä. Hoitajat keskittyvät heille kuuluvaan työhön eli hoivaan.

Riittävän hoitajamäärän ylläpito ei ole helppoa.

– Meillä on samat hoitajien rekrytointivaikeudet kuin valtakunnassa muuallakin. Riittävän henkilöstön turvaamisessa auttaa se, että Kuusiolinna Terveydellä on hyvä maine työnantajana.

Vaikka hallinnon pyörittäminen on vienyt Johanna Haapa-ahon työajasta leijonan osan, hän osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös käytännön hoivatyöhön.

– Haluan tuntea talon asukkaat, oman työväkeni ja sen työn, jota johdan.

Uniikkitapaus mutta opittavaa riitti

Kuusiolinna Terveys Oy:llä on toimialueellaan neljässä kunnassa noin 350 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Osan niistä Kuusiolinna hankkii edelleen ostopalveluina paikallisilta tai valtakunnallisilta yrityksiltä. Toimitusjohtaja Tero Järvisen mukaan Kuusiolinnan valvontaprosessit eivät ole Pelimanni-kohun jälkeen muuttuneet.

– Tiettyä erityishuomiota kiinnitettiin toki näiden tapahtumien jälkeen, mutta muilta osin meillä ei ole ollut tällaisia haasteita. Kyllä tämä oli uniikkitapaus.

Tero Järvinen myöntää, että palveluiden ostajallekin riitti tapauksessa opittavaa. Hän nostaa suurimmaksi opetukseksi uuden yksikön haltuunoton. Uuteen Pelimanniin oli siirretty asukkaita neljästä eri yksiköstä.

– Kun aloitetaan toiminta uudessa yksikössä, se pitää tehdä erityisen suunnitellusti. Se on ollut suurin opetus.

Johanna Haapa-aho on samaa mieltä.

– Eteenpäin katsominen, asioiden suunnitelmallisuus ja maltillisuus ovat ydinasioita.

"Mammaa kävin katsomassa"

Omaiset vierailevat usein läheistensä luona Pihlajakalliossa. He eivät juurikaan enää takerru yksikön vuoden takaisiin käynnistymisvaikeuksiin.

– He näkevät täällä, miten meidän arki toimii. Vuoden takaisia ei enää vatvota, Johanna Haapa-aho toteaa.

Pihlajakallion käytävällä tulee työvaatteissa vastaan Tomi Valkealahti. Hän on juuri vieraillut mummonsa Railin luona.

– Mammaa kävin katsomassa. Yritän käydä niin usein kuin ehdin, keskimäärin kerran tai kaksi käyn viikossa. Mamma tuli tänne heinäkuussa ja hän on kotoutunut hyvin. Olemme tyytyväisiä.

Tomi Valkealahden mukaan lapset monessa sukupolvessa poikkeavat tämän tuosta Pihlajakalliossa Raili-mummon luona.

– Vierailut ovat hänelle äärimmäisen tärkeitä. Mamman lastenlastenlapsetkin pyörähtävät täällä koulupäivän jälkeen.

Lue seuraavaksi:

Vakavat ongelmat jatkuvat hoivakodeissa vuosi kohun jälkeen – "Mitä hyötyä on valittaa, jos se ei johda mihinkään?"

Aluehallintovirasto: Attendon Pelimannin toiminnassa useita vakavia puutteita – toiminnan keskeytys on voimassa toistaiseksi