Aurinko kurkisteli jo myös Suomen pohjoisimmalla rajalla – talven kaamos päättyy lauantaina, kun aurinko nousee myös Utsjoen Nuorgamissa

Kaksi kuukautta kestänyt kaamos päättyy Suomen pohjoisimmassa kylässä lauantaina.

kaamos
Marja ja Elmo Olkkola nautiskelemassa kaamoksen viimeisestä päivästä Nuorgamin Pulmankijärvellä.
Marja ja Elmo Olkkola lähtivät ottamaan kaiken irti kaamoksen viimeisestä päivästä Nuorgamin Pulmankijärvelle.Kirsti Länsman / Yle

UTSJOKI Pulmankijärven tuntureilla käy pieni tuulenvire, kun nuorgamilaiset Marja ja Elmo Olkkola nautiskelevat ulkoilmasta.

Tänään perjantaina Nuorgamissa on talven viimeinen kaamospäivä. Lauantaina aurinko nousee ensimmäistä kertaa horisontin yläpuolelle myös täällä Suomen pohjoisimmalla rajalla. Suomen pohjoisimmalla rajalla Utsjoen Nuorgamissa kaamos alkoi marraskuun lopulla.

Marja Olkkola on lähtenyt luontoon viettämään vapaapäivää. Hän aikoo hiihtää parin tunnin ajan, kun ulkona on vielä valoisaa. Elmo Olkkola toi vaimonsa autolla tunturin laelle.

– Viimeinen päivä kaamosta jäljellä, joten lähdin katsomaan, miltä se näyttää. Aivan mahtavaahan täällä on, sanoo Marja Olkkola.

Marja Olkkola.
Marja Olkkolan mielessä siintävät jo keväisen tunturin hiihtohanget.Kirsti Länsman / Yle

Kirvesmiehenä työskentelevä Elmo Olkkola odottaa jo, että päivät alkaisivat pitenemään, vaikkei kaamosaikakaan hullumpi ole.

– Kaamoksen aikana on pakko käyttää valoja työmaalla. Mutta se onkin kaamoksen vaikein asia, muuten se ei minuun vaikuta.

Olkkolat ovat asuneet Nuorgamissa kymmenisen vuotta. Kaamoksesta on jo muodostunut heille ajanjakso, jolloin rauhoitutaan ja nautitaan.

– Minulle se on rauhoittumisen paikka. Se antaa sisäisen rauhan. Kun pimeys tulee, niin mielikin rauhoittuu, sanoo Elmo Olkkola.

– Polttelen paljon kynttilöitä ja laitan valoja. Kaamoksessa on omat ihanat hetkensä, jatkaa Marja Olkkola.

Kaamoksen viimeinen päivän Pulmangissa.
Tältä näytti perjantaina Nuorgamissa, jossa kaamos veteli viimeistä päiväänsä.Kirsti Länsman / Yle

Valon määrä lisääntyy nyt päivä päivältä. Vaikka Olkkolan pariskunta ei koekaan kaamosta negatiivisena asiana, ilahduttaa lisääntyvä päivänvalo siitä huolimatta.

– Myönnän, että kaipaan aurinkoa kaamoksen keskellä. Mieli virkistyy, kun aurinkoa on enemmän.

Mielessä siintävät jo auringossa välkehtivät keväthanget.

– Pääsen pian pilkille hiihtäen myös työpäivän jälkeen niin, että päivänvalo on jäljellä, iloitsee Marja Olkkola.