Analyysi: Päijät-Häme päätti maan suurimmasta sote-irtiotosta – raikas idea vai julkisten palvelujen loppu?

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on päättänyt ratkaista itse terveydenhuollon kriisin.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Kärkölän terveyskeskuksen käytävä
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä alkaa etsiä sopivaa kumppania yhteisyritykseen. Lopullisesti asian päättää kuntayhtymän ylin päättävä elin, yhtymäkokous, kesällä.Juha-Petri Koponen / Yle

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus päätti maanantaina alkaa valmistella yhteisyritystä parantamaan perusterveydenhuollon palveluita.

Mistä yhteisyrityksessä oikein on kyse? Sen ymmärtäminen vaatii myös nykytilanteen perkaamista.

Tilanne tällä hetkellä

Sosiaali– ja terveyspalveluiden takkuaminen on kestouutinen. Lääkäriaikoja on vaikea saada, lääkäreistä ja muista asiantuntijoista on pulaa. Sairaanhoitajat ja lähihoitajat tekevät töitä, jotka eivät heille kuulu, uupuvat ja vaihtavat alaa.

Potilaista ei sen sijaan ole pulaa, väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän sote-palveluita. Kunnilla taas ei meinaa rahat riittää, kun potilaita tulee ovista ja ikkunoista. Alan ammattilaiset tietävät, että kalliita hoitoja ei kenties koskaan tarvita, jos pienet vaivat ja sairaudet hoidetaan heti ja mahdollisimman hyvin.

Miksei näin sitten tehdä? Siksi, että järjestelmä on vino. Paukut on vuosien saatossa laitettu erikoissairaanhoitoon, sairaaloihin ja laitoksiin. Tavalliset terveyskeskukset ovat jääneet retuperälle eikä niiden kehittämiseen tunnu kuntien talousahdingossa rahaa löytyvän.

Samaan aikaan työssäkäyvät pääsevät osallisiksi toimivasta työterveyshuollosta yksityisellä terveysasemalla, ajanvaraus onnistuu netissä ja aika järjestyy sukkelaan. Väestön terveyserot kasvavat.

Päijät-Hämeessä sotea olisi tarvittu jo moneen kertaan. Kun sitä ei ole kuulunut, maakunta on tehnyt omia ratkaisujaan yrittäen ennakoida tulevia valtakunnallisia päätöksiä. Kun Sipilän hallitus halusi maakuntamallin ja yhtenäisen perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon, Päijät-Häme perusti maakunnallisen hyvinvointiyhtymän.

Hyvinvointiyhtymän piti olla ratkaisu ongelmiin. Sen piti saada hoitoketjut toimimaan ja kustannukset kuriin. Yhtymä rykäistiin vauhdilla kasaan ja säästöjä odotettiin liian nopeasti. Valtamerilaiva ei kääntynytkään nopeasti ja laiva ajautui yhä jäävuorta päin, nyt vain aiempaa nopeammin.

Pirullisiin ongelmiin ei ole yksinkertaista ratkaisua. Siksi kaikissa vaihtoehdoissa on jotain vikaa tai riskejä. Kyse on ihmisten hengestä ja terveydestä sekä sadoista miljoonista euroista.

Kärkölän terveyskeskus
Ensimmäisessä vaiheessa yhteisyritys alkaisi tuottaa Kärkölän (kuvassa) ja Lahden sotekeskusten palvelut. Myöhemmin malli laajenisi koko maakuntaan Sysmää ja Heinolaa lukuunottamatta.Juha-Petri Koponen / Yle

Olisiko yhteisyritys terveysjättien kanssa ratkaisu?

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän virkamiesjohto, toimitusjohtaja Marina Erholan johdolla esitti poliittisille päättäjille radikaalia ratkaisua perusterveydenhuollon ongelmiin: se haluaa yhdistää julkisen ja yksityisen terveydenhuollon parhaat käytännöt. Yhtymän hallitus hyväksyi esityksen maanantaina äänin 4-3.

Käytännössä se tarkoittaisi yrityksen perustamista, jossa yhtymän kumppanina olisi jompikumpi yksityisistä terveysjäteistä Mehiläinen tai Terveystalo. Kuntayhtymä jäisi yritykseen vähemmistöosakkaaksi.

Idea on poliittisesti tulenarka. SDP ja Vasemmistoliitto ovat kauhuissaan. Heidän näkemyksen mukaan julkisia palveluita ollaan nyt ulkoistamassa ja yksityinen yritys käärii veronmaksajien rahoista voitot, jotka valuvat veroparatiiseihin.

Henkilöstöjärjestöt ovat myös takajaloillaan. Aikooko yhteisyritys polkea palkkoja ja saada työvoimaa huonoilla työehdoilla?

Sivustaseuraajat, veronmaksajat ja palveluiden käyttäjät ovat ihmeissään – mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?

Mitä jättiulkoistus tarkoittaa?

Lahdessa terveyspalveluiden jättiulkoistus tehtiin jo 15 vuotta sitten. Tällä hetkellä Päijät-Hämeen avosairaanhoidosta eli lääkäri– ja sairaanhoitaja–palveluista on noin 50 prosenttia ulkoistettu yksityiselle terveyspalveluyritykselle. Lahdessa eteläistä ja keskustan lähiklinikkaa hoitaa Mehiläinen. Muualla maakunnassa toimii Terveystalo.

Palveluista kuitenkin vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, joka ostaa palvelun terveysjäteiltä. Voitto, jos sitä tulee, menee yrityksille. Sopimukset ovat päättymässä tänä vuonna ja hyvinvointiyhtymän täytyy joka tapauksessa tehdä päätös siitä, jatketaanko sopimuksia vai kotiutetaanko sote-asemien toiminta omaksi tuotannoksi.

Jos yhteisyritys syntyisi, hyvinvointiyhtymän budjetista yhteisyritykselle siirtyisi 65,3 miljoonaa euroa, mikä on yhdeksän prosenttia yhtymän koko budjetista. Työpanosta siirtyisi uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä 485 henkilötyövuotta, mikä on kahdeksan prosenttia koko Hykyn henkilöstöstä.

Tuotantoa ei enää katsottaisi julkiseksi, koska yhteisyrityksessä yksityisellä yrityksellä olisi enemmistöosuus.

Miten yhteisyritys muuttaisi nykyistä tilannetta?

Jos hyvinvointiyhtymän ja yksityisen terveysjätin yhteisyritys toteutuisi, kuntayhtymä vastaisi edelleen palveluista. Se tilaisi sote-asemien palvelut yhteisyritykseltä.

Suunnitelmissa sote-asemat toimisivat hallitusohjelman tavoitteiden mukaan – hoitoon pääsisi helposti, nykyaikaiset digipalvelut ajanvarauspalveluineen ja chatteineen olisivat käytössä, henkilökuntaa olisi riittävästi ja kustannukset pysyisivät käsissä. Voitto, jos sitä tulee, menisi yhteisyritykselle.

Miten tähän päästään, jos se ei ole nytkään onnistunut?

Toimivat digipalvelut vapauttavat resursseja. Kun asiat hoituvat nykyistä näppärämmin, vapautuu henkilöstöä muihin tehtäviin. Yksityiset yritykset ovat ehtineet kehitellä digipalveluja julkista pidemmälle. Kun hommat toimivat, henkilökunnan työolot parantuvat.

Miksi julkinen yhtymä ei tuota itse palveluita?

Toimitusjohtaja Marina Erhola ei pidä realistisena vaihtoehtoa, jossa kuntayhtymä pystyisi tuottamaan kaikki terveyspalvelut itse, sen jälkeen, kun puolet niistä on ollut ulkoistettuna 15 vuoden ajan. Suuri ulkoistus tehtiin Lahdessa aikoinaan siksi, että julkinen puoli ei houkutellut tarpeeksi lääkäreitä. Nykyisin myös yksityisillä terveysjäteillä on ollut vaikeuksia saada riittävästi lääkäreitä.

Erhola epäilee, että se ei saisi tarpeeksi henkilökuntaa eikä järjestelmää pyörimään nopeasti. Lisäksi yhtymä joutuisi itse kehittämään ja testaamaan digipalveluita, mikä veisi vuosia.

Lahden kaupunginsairaala.
Julkisessa terveydenhoidossa digipalvelut eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin yksityisellä. Digipalvelut helpottavat hoitoonpääsyä ja vapauttavat työvoimaa muihin tehtäviin.Sini Ojanperä / Yle

Miksi vähemmistöomistus?

Yhteisyrityksessä yhtymä jäisi vähemmistöomistajan asemaan. Jäisikö yhtymä vikisemään, kun yksityinen veisi?

Jos yhteisyrityksen enemmistö olisi yhtymällä, se katsottaisiin julkiseksi toimijaksi, jolloin isot hankinnat pitäisi kilpailuttaa. Julkisen toiminnan asema voidaan kuitenkin turvata sopimuksilla. Toimintaa määrittelevät osakeyhtiölaki, yhtiöjärjestys, osakassopimus ja palvelusopimusneuvottelut.

Yhtymä aikoo asettaa reunaehdot yhteisyritykselle jo siinä vaiheessa, kun sopivaa kumppania aletaan hakea. Yritystä ei synny, jos yhtiöjärjestyksestä ei olla samaa mieltä.

Kaikki päätökset eivät välttämättä synny vain 50 prosentin enemmistöllä. Joihin päätöksiin voidaan vaatia 2/3 enemmistö.

Sopimuksiin on tulossa myös irtisanomispykälä. Kuntien ulkoistuksia rajoittava laki määrää, että tulevat maakunnat voivat tarvittaessa irtisanoa kuntien tai kuntayhtymien tekemiä ulkoistussopimuksia ilman kompensaatiota.

Kuntayhtymällä säilyisi palveluiden järjestämisvastuu, jonka kunnat ovat luovuttaneet yhtymälle, kun Hyky perustettiin. Yhteisyritys huolehtisi vain perusterveydenhuollon palvelujen tuotannosta.

Julkisen vallan käyttöön liittyvät tehtävät säilyvät kuntayhtymällä.

Pärjääkö yhtymä yksityisten yritysten lakimiesarmeijan kanssa?

Kilpailutus on yhtymälle arkipäivää. Jo nyt se on tehnyt lukuisia ulkoistussopimuksia. Tarvittaessa se voi hankkia myös talon ulkopuolelta osaamista. Päijät-Hämeen ratkaisua seurataan koko maassa. Sillä ei olisi varaa epäonnistua.

Yhteisyrityksistä on jo Suomessa kokemuksia. Meri-Lapissa kunnat perustivat Mehiläisen kanssa yhteisyrityksen hoitamaan Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluja kaksi vuotta sitten.

Meri-Lapissa sopimuksissa on ollut tulkintaeroja ja laskuvirheitä, mutta myös hyvää on saatu aikaan. Vuosi sitten Mehiläinen Länsipohja aloitti etävastaanoton, jossa maksuttomassa palvelussa saa aamusta iltaan ohjeita ja hoitoarvioita lääkäriltä ja sairaanhoitajalta.

Tampereella Tesoman kaupunginosan hyvinvointikeskus aloitti toimintansa kaksi vuotta sitten. Hyvinvointikeskus toimii allianssimallilla, jossa ovat mukana Tampereen kaupunki ja Mehiläinen. Viime vuonna hyvinvointikeskus alitti kustannuksensa miljoonalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila arvioi Ylen haastattelussa, että taitavalla kilpailutuksella yhteisyritys voisi saavuttaa kustannushyötyjä ja parempia palveluita.

Lue lisää:

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on julkaissut oman kysymyksiä– ja vastauksia –patteristonsa: V (siirryt toiseen palveluun)astauksia kysymyksiin sote-keskusten palvelutuotannosta (siirryt toiseen palveluun)

Kuuntele myös: Toimitusjohtaja Marina Erholan ja STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhilan haastattelu: Sote viipyy ja viipyy - Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän irtiotto yllätti ministeriön

Mikä yhteisyrityksessä epäilyttää? Miten maakunnan sote-palvelut tulisi sinun mielestäsi hoitaa? Keskustelua voi käydä klo 21 asti.