Tutkijat: Hallitus saanee 30 000 uutta työpaikkaa kasaan paperilla, mutta eri asia on mitä se tarkoittaa oikeasti

Tutkijat kiittelevät hallitusta siitä, että se lupaa kuunnella tutkimustietoa päättäessään uusista työllisyyskeinoista.

työllisyys
Työministeri Tuula Haatainen kertoi työllisyystoimien valmisteluista toimittajatapaamisessa Helsingissä perjantaina
Työministeri Tuula Haatainen kertoi työllisyystoimien valmisteluista toimittajatapaamisessa Helsingissä perjantaina.Mikko Stig / Lehtikuva

Ylen haastattelemat taloustutkijat uskovat, että hallitus onnistunee tavoitteessaan löytää syksyn budjettiriiheen mennessä keinot 30 000 uuden työpaikan saamiseksi.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) vakuutti perjantaina iltapäivällä, että hallitus on tavoitteessa aikataulussa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ja Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari uskovat, että ministerin sanoille on katetta – ainakin osittain.

– Uskon, että paperilla määrä voidaan saada kasaan. Kaavamaisesti laskemalla niitä on aiemminkin saatu, Pylkkänen sanoo.

Huovari on samaa mieltä. Mahdollisia eri keinoja on listattu niin paljon, yhteensä 25, että niitä yhdistämällä 30 000 täyttynee laskennallisesti. Pelkästään jo voimaan tulleen eläkeputkiuudistuksen vaikutukseksi on laskettu 6 000–10 000 työpaikkaa, eli jäljelle jäisi enää runsaat 20 000.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen on hieman skeptisempi, muttei hänkään tyrmää tavoitetta.

– Jos kasataan riittävästi erilaisia ja tarpeeksi merkittäviä toimenpiteitä, niin tavoitteen saavuttaminen on mahdollista. Helppoja ratkaisuja ei varmasti ole, eikä työryhmien työstä tiedetä vielä oikeastaan mitään. Millaisia ehdotuksia sieltä tulee, vai tuleeko sieltä ylipäätään konkreettisia ehdotuksia.

Kaikkien kolmen tutkijan mukaan vasta syksystä alkaen mitataan, tepsivätkö keinot kuten toivotaan.

– Eri asia on, muuttuvatko toimet oikeasti työpaikoiksi, Huovari pohtii.

Pylkkänen muistuttaa, että 30 000 on työpaikkojen määränä "aika paljon".

– Skeptisyys on tässä kuitenkin se päällimmäinen ajatus. Taloudelliset satsaukset työllisyyteen ovat aika pieniä, koska samaan aikaan pyritään menojen ja tulojen tasapainoon ja talouskasvu on hidastunut, Pylkkänen sanoo.

Keinojen etsimisen kattavuus kerää kiitosta

Kuuma kysymys on, saadaanko koko tavoite kasaan virkamiesten esityksistä kasaamalla, vai pitääkö keinoista käydä myös sisäistä poliittista vääntöä. Esimerkiksi mahdollisista väännöistä käy kotihoidontuki, johon ei keskustan mielestä saisi koskea.

Ilmassa on paljon palloja: virkamiestyöryhmät, eri ministeriöiden esitykset, tutkijoiden ajatukset ja opposition paine.

– Kevät ratkaisee paljon, Huovari sanoo.

Pylkkänen kiittelee hallituksen lupauksia lainvalmistelun laadukkuudesta. Se kuulostaa tutkijoiden korviin hyvältä.

– Ministeri korosti, että laadukas lainvalmistelu pidetään johtotähtenä toimenpiteiden valikoinnissa ja toteuttamisessa. Juuri sitä me tutkijat olemme kavanneet hallituksilta, että kuunneltaisiin mitä sanottavaa tutkimuksella ja tutkijoilla on toimenpiteiden vaikutuksista, Pylkkänen sanoo.

Myös Etlan Kauhanen kiittelee työn laaja-alaisuutta.

– Sinänsä hyvää tässä on se, että yritetään aika laajalla kammalla löytää erilaisia toimenpiteitä.