Tarja Halonen Ykkösaamussa: Suomen politiikan epävakaus tuo lisää valtaa presidentille – ihmetteli myös Haaviston tapausta

Presidentti Tarja Halosen mukaan oli hyvä, että hallitus jatkoi entisellä koalitiolla pääministeri Rinteen eron jälkeen.

Suomen politiikka
Tarja Halonen
Tarja Halonen

Suomalaisen politiikan muuttuminen entistä nopeatempoisemmaksi tuo lisää valtaa presidentille, arvioi Ylen Ykkösaamussa vieraillut presidentti Tarja Halonen.

Suomessa nähtiin viime vuonna poikkeuksellisen tuulinen politiikan vuosi, kun sekä Juha Sipilän (kesk.) että Antti Rinteen (sd.) hallitukset erosivat. Halonen näki tämän merkkinä politiikan muuttumisesta epävakaammaksi, mikä korostaa entisestään presidentin valtaa.

– Se tuo presidentille siinä mielessä valtaa, että hän on kuitenkin tehtävässään kuusi vuotta, Halonen sanoi.

Toisaalta nykytilanne korostaa myös presidentin vastuuta ilmapiirin rauhoittamisessa. Siinä Sauli Niinistön kaltainen rauhallinen luonne on Halosen mukaan hyvä presidentin tehtävässä.

Hän antoi pyyhkeitä medialle, josta on tullut presidentin mielestä "tavattoman paljon kiihkeämpi ja nopeatahtisempi".

"Voisi mennä huonomminkin"

Halonen oli Suomen presidentti vuosina 2000–2012. Toiselle kaudelle siirtyessään hän puolusti presidentin vahvaa asemaa, jotta virassa voisi toimia yhteiskunnallisena arvovaikuttajana ja instituutiona.

Hallitukset vaihtuivat tuolloinkin, mutta viime vuonna nähdyn kaltainen epävakaus on silti toista luokkaansa. Ylen Ykkösaamussa Haloselta kysyttiin, pitäisikö muuttuneessa tilanteessa lisätä myös presidentin valtaoikeuksia.

– Antaa nyt lakien olla, Halonen sanoi.

Rinteen jälkeen Suomen pääministerinä aloitti Sanna Marin (sd.), joka jatkoi edeltäjänsä hallituspohjalla ja -ohjelmalla. Tätä presidentti Halonen piti "parempana tuloksena kuin monessa muussa maassa".

– Voisi mennä huonomminkin. Nyt pystytään kokoamaan erilaisista palasista suhteellisen johdonmukaista politiikkaa. Pidän peukkuja pystyssä, että tämä koalitio pysyisi kasassa niin pitkään, että tuloksia tulisi, Halonen sanoi.

"Tälläkö sitä Haaviston presidentinvaalia koetetaan kammeta"

Halonen otti kantaa myös al-Holin leirillä olevien suomalaisten tilanteeseen. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on saanut viime kuukausina kovaa kritiikkiä sen jälkeen, kun hänen epäiltiin painostaneen virkamiestä ja menneen al-Hol-järjestelyissä pidemmälle kuin valtioneuvoston linjauksen perusteella osattiin odottaa.

Presidentti kertoi Ykkösaamussa hänen sympatiansa olevan al-Hol-uutisoinnissa Haaviston puolella. Halonen näki yhtäläisyyksiä nykyisen keskustelun ja jalkaväkimiinat kieltäneen sopimuksesta nousseen kritiikin (siirryt toiseen palveluun) välillä. Hän oli ulkoministerinä vuosina 1995–2000, kun sopimusta valmisteltiin.

– Silloinkin oli diplomaatteja, joilla oli hyvin voimakas käsitys siitä, mikä on oikein ja mitä pitää tehdä.

Hän korosti, että ministerin ja virkamiesten erimielisyyksissä "lakia pitää noudattaa kummaltakin puolelta". On kuitenkin ongelmallista, jos poliittisesta päätöksestä vastaavat virkamiehet, eikä eduskunnalle vastuussa oleva ministeri.

– Minun ystävistäni osa on kysellyt, että tälläkö sitä Haaviston seuraavaa presidentinvaalia koetetaan kammeta.

"Maalittaminen on raukkamaista"

Nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, on tuonut useaan otteeseen esille huolensa suomalaisen keskustelukulttuurin kärjistymisestä. Halonen ymmärtää seuraajansa näkökannan: hänestäkin ajatus "kunniallisen ihmisen käytöksestä" on muuttunut.

– Suoraan puhuminen, rohkea asioiden edistäminen – kyllä sitä voi tehdä. Mutta on vaikea katkaista tulvaa, joka tulee siitä kun aletaan kohdistaa vihaa tiettyyn ihmiseen tai tiettyyn ihmisryhmään.

Viime aikoina on keskusteltu paljon myös maalittamisesta. Sillä tarkoitetaan yleisimmin toimintaa, jossa kaivetaan kohteeksi otetusta henkilöstä tai hänen läheisistään tietoja ja käytetään niitä häirintään. Esimerkiksi Lakimiesliitto haluaisi maalittamisen rangaistavaksi.

Halonen sanoi Ykkösaamussa pitävänsä maalittamista raukkamaisena. Hän ei kuitenkaan lähtenyt arvioimaan, tulisiko sitä kriminalisoida.

– Vanha sääntö rikosoikeudesta on, että se kieltää ei-toivottavat käyttäytymismallit, mutta ei pysty sanomaan, että "rakasta" tai "käyttäydy kunnolla". Niitä pitää pystyä edistämään ilman, että teemme vastakkaisen käyttäytymismallin rikoslailla kielletyksi.

Halonen vieraili Ylen Ykkösaamussa lauantaina. Voit katsoa ohjelman klikkaamalla jutun pääkuvana olevaa videota.