Miksi Libyassa soditaan, ja miksi taistelut huolestuttavat Euroopan johtajia? Tässä 100 ja 400 sanan vastaukset

Berliinissä haetaan tänään sunnuntaina ratkaisua Libyan sisällissodan lopettamiseen. Afrikasta Eurooppaan pyrkiville Libya on tärkeä reitti.

Libya
Naistaiteilija Tripolissa
Taiteilija työssään Libyan pääkaupungissa Tripolissa. Sotapäällikkö Haftarin joukot ovat olleet Tripolin liepeillä huhtikuusta saakka. Nabil Mounzer / EPA

Euroopan huippujohtajat yrittävät tänään sunnuntaina löytää keinon yhdeksän kuukautta kestäneen Libyan sisällissodan lopettamiseen.

Jo tulitauko olisi aikamoinen saavutus. Edellisissä kansainvälisissä neuvotteluissa Moskovassa tulitaukosopimusta ei saatu aikaan.

Mutta mistä sodassa on kyse, ja miksi se kiinnostaa eurooppalaisia johtajia kuten Saksan liittokansleria Angela Merkeliä?

Jos sinulla on kiire, tässä 100 sanan vastaus:

Libyan sisällissodan osapuolia ovat YK:n tunnustama hallitus, jota johtaa pääministeri Fayez al-Sarraj ja sotapäällikkö Khalifa Haftarin komentamat joukot.

Kenraali Haftarin mukaan nykyinen hallitus saa tukea terroristiryhmiltä. Haftarin rinnakkaishallinto pitää päämajaansa itäisessä Tobrukissa. Kapinallisten hallussa on myös pääosa öljyrikkaan valtion öljykentistä.

Libyan öljyvarat ovat Afrikan suurimmat, myös kaasua on runsaasti.

Libyan kartta
Länsi-Afrikasta Libyaan tulevat siirtolaiset yrittävät jatkaa matkaansa Välimeren yli Eurooppaan. Lasse Isokangas / Yle

Neuvotteluja Libyan tulevaisuudesta ja rauhoittamisesta vaikeuttaa se, että mukana on monia ulkopuolisia tahoja. Pääministeri Serrajilla on muun muassa Turkin, Qatarin ja entisen siirtomaanisännän Italian tuki. Itäistä Libyaa hallitseva sotapäällikkö Haftar saa tukea Egyptiltä, Saudi-Arabialta ja Ranskalta.

Venäjällä on yhteyksiä kumpaankin osapuoleen, mutta Haftar näyttää olevan Kremlille mieluisampi. Alueella toimii satoja venäläisiä palkkasotilaita.

Jos sinulla on enemmän aikaa, tässä 300 sanaa lisää:

Miksi Libya kiinnostaa ulkovaltoja?

Maassa on öljyä, aseita ja islamistiryhmiä. Yhdistelmä on tulenarka.

Berliinin kansainvälistä kokousta emännöi Saksan liittokansleri Angela Merkel.Saksa ei ole näkyvästi asettunut kummankaan osapuolen kannalle. Alueen vaikuttajavaltiot Turkki ja Venäjä ovat Libyan kriisissä vastakkaisilla puolilla.

Egyptiä huolestuttaa epävakaus: se pelkää islamististen ryhmien vahvistuvan Egyptin puolella. Yhdysvallat etsii Libyasta Isisin taistelijaryhmien rippeitä. Ulkovaltoja huolestuttaa Isisin uusi nousu.

Länsi-Afrikasta Eurooppaan pyrkiville Libya on tärkeä reitti. Libyan raja Välimerellä on lähes kaksituhatta kilometriä pitkä. Jos Libyan olot muuttuvat entistä epävakaammiksi, rajojen valvonta käy entistä hankalammaksi ja tulijoiden ahdinko lisääntyy. Siviilejä jää taistelujen keskelle myös Libyassa.

Esimerkiksi meren ylittäviä vastaanottava Kreikka on suorituskykynsä äärirajoilla. Leirit ovat ylikansoitettuja.

Miten Libya on ajautunut sisällisotaan?

Taustalla vaikuttaa Libyaa yksinvaltaisesti 42 vuotta vuotta hallinneen Muammar Gaddafin perintö. Maa on jakautunut pahoin ja sen infrastruktuuri pahoin vaurioitunut.

Gaddafi piti Libyan muodollisesti yhtenäisenä. Kun Gaddafi surmattiin vuonna 2011 , maa jäi ajautui edelleen jatkuvan sekasorron tilaan. Gaddafin syrjäyttämistä edesauttoivat NATO:n johtaman liittouman ilmaiskut.

Vuosien varrella sekasortoiseen maahan on tullut yhä lisää ulkopuolisia toimijoita. Libyassa toimii jihadistisia ryhmiä ja maassa on jakolinjoja maltillisten ja islamististen ääriryhmien välillä. Turkki on lähettänyt Libyaan joukkojaan ja myös Syyriassa toimivien ryhmien taisteiljoita.

Miksi Turkki on aktiivinen Libyassa?

Turkilla on Gaddafin valtakauden ajoilta Libyassa kymmenien miljardien jäissä olevia rakennusurakoita. Turkkia kiinnostavat myös Libyan runsaat öljyvarat.

Berliinin kokouksessa yritetään luoda vakautta Libyaan muun muassa kokouksen sopimusluonnokseen sisälletyllä kohdalla öljynmyynnin järjestämisestä. Sen mukaan Tripolissa sijaitseva valtion öljy-yhtiö NOC saisi yksinoikeuden öljytoimituksiin.

Ehdotuksella yritetään tasapainottaa öljytuloja. Kenraali Haftarilla on paitsi öljykenttien myös satamien hallinta. Hänen liittolaisinaan on muun muassa itäisiä heimoja,jotka säätelevät itäisten satamien aukioloa. Berliinin kokouksen edellä satamia on suljettu.

Lue myös: "Libyasta on tullut helvetti" – siirtolaiset pakenevat Libyan sisällissotaa Välimerelle, Euroopan johtajat hakeavat konfliktiin ratkaisua

Lähteet: Afp, Reuters