Analyysi: Vuokko Piekkalan kommentit saivat palkansaajat raivostumaan, mutta epäluottamuksen siemen kylvettiin jo Minna Helteen kaudella

Työntekijäjärjestöjen vaatimukset muuttaa sovittelujärjestelmää kertovat vaikeista jännitteistä työmarkkinoilla, kirjoittaa politiikantoimittaja Jyrki Hara.

valtakunnansovittelijat
Minna Helle ja Vuokko Piekkala kättelevät valtakunnansovittelijan toimistolla.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle (vas.) ja valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala kättelivät Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluissa valtakunnansovittelijan toimistolla Helsingissä marraskuussa.Seppo Samuli / Lehtikuva

Palkansaajien kuppi meni nurin loppuviikosta, kun valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala antoi haastattelun Kauppalehdelle (siirryt toiseen palveluun).

Hakaniemen palkansaajalinnakkeesta katsoen Piekkala näytti linjaavan, että koko palkkakierrosta piinaavan kiky-riidan ratkaisu on erotuomarin puolesta selvä: sovittelija ei tule esittämään lisätyötuntien poistamista tulevissa sopimuksissa.

Palkansaajat tulkitsevat Piekkalan myös tarkoittavan, että mikäli kiky-tunnit poistuvat, palkankorotusten on vastaavasti laskettava.

Puolueellista, puuskahti ay-väki: kuin suoraan Etelärannan patruunoiden kynästä. Sovittelija vaihtoon tai koko järjestelmä uusiksi!

Työnantajaleiristä Piekkalalle on sen sijaan annettu täysi tuki ja paheksuttu sovittelijainstituution kyseenalaistamista.

Kiistely valtakunnansovittelijasta ja hänen lausunnoistaan on kuitenkin vain varjoriitelyä itse asiasta, työehdoista Suomessa.

Jännitteet, ehdottomuus ja epäluottamus ovat lisääntyneet työmarkkinoilla. Se purkautuu nyt henkilöön keskittyväksi riitelyksi.

Onko sovittelijasta tulossa tarpeeton?

Työntekijäjärjestöissä ihmetellään, mitä virkaa on sovittelijalla, joka kesken kiivaimman neuvottelurupeaman kertoo ainoan valikossaan olevan ratkaisuvaihtoehdon etukäteen.

Piekkala itse taas on harmitellut sitä, että osapuolet ovat naulanneet kiky-kantansa julkisesti ja ehdottomasti kiinni jo ennen neuvotteluja.

Hän on korostanut riitapukareiden omaa velvollisuutta ratkoa riidat, löytää kompromissit ja sopia.

Käytännössä kuluvan kierroksen avaussopimus Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliiton välillä syntyikin vasta kaatuneiden sovintoesitysten jälkeen, osapuolten kahdenvälisissä neuvotteluissa.

Kiky-tunnit poistuivat ja reilun kahden vuoden palkankorotukseksi sovittiin 3,3 prosenttia.

Mutta tulkinnat tuon avaussopimuksen ohjaavasta vaikutuksesta ovat riitaisia. Muilla aloilla työnantaja haluaa pitää kiinni kiky-tunneista. Siksi niistä taistellaan uudelleen kemian- ja metsäteollisuuden sopimusneuvotteluissa. Näitä neuvotteluja käydään parhaillaan lakkouhan varjossa.

Kun lakkovaroitus annetaan, käy kutsu sovittelijan luokse. Kemianteollisuuden osapuolet kävivät Bulevardilla vain kääntymässä. Aitoa ratkaisua haetaan jälleen ilman sovittelijaa.

Minna Helteen urakäänteet muistetaan pitkään

Työntekijäjärjestöjen epäluottamus valtakunnansovittelijaan ei ole aivan uusi asia. Palkansaajien silmissä koko instituutio koki pahoja kolhuja jo edellisen sovittelijan Minna Helteen kaudella.

Käytäntönä Suomessa on – tasapuolisuuden nimissä – että valtakunnansovittelija nimitetään vuoroin palkansaajien, vuoroin työnantajien riveistä.

Minna Helle nimitettiin vuonna 2015 palkansaajien vuorolla. Hän siirtyi tehtävään toimihenkilöjärjestö STTK:sta.

Työntekijäleirissä kuitenkin petyttiin pian. Helle ilmoitti, että sovittelijana hän tulee pitämään työmarkkinakierroksen avaussopimuksen palkankorotuksia ehdottomana kattona kaikille. Se kuulosti työnantajan linjalta.

Vuokko Piekkala teki sovittelijan virkaan astuessaan saman ilmoituksen ja Hakaniemessä nuristiin jälleen.

Todellinen pommi oli kuitenkin Helteen siirtyminen kesken sovittelijakautensa työnantajan leipiin vuonna 2018. Helle lähti väkevimmän vientiliiton palkoille, Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajaksi ja ykkösnyrkiksi työehtoneuvotteluissa.

Helle sai tuolloin osakseen samat syytökset puolueellisuudesta valtakunnansovittelijana kuin Vuokko Piekkala nyt.

Avain kiky-kiistaan ei löydy Bulevardilta

SAK:n ehdotus useamman sovittelijan mallista voi hyvinkin olla harkinnan arvoinen, mutta käsillä olevan kierroksen sovittelut käydään joka tapauksessa Vuokko Piekkalan johdolla.

Kaikki osapuolet tietävät, että sovittelijan tehtävä on tällä kierroksella harvinaisen vaikea.

Kiky-tuntien jatkumisesta tai niiden poistamisen hintalapusta on tullut elämää suurempi tahtojen taistelu, jossa kompromissiratkaisuille ei näytä olevan tilaa.

Mutta neuvotteluvaiheen ehdottomuus kuuluu asiaan sekin ja ratkaisut löytyvät aina lopulta. Sellukoneiden ja öljynjalostamoiden seisahtumiselta viikon kuluttua voidaan hyvinkin vielä välttyä.

Valtakunnansovittelijan toimisto näyttää jäävän kiistassa sivurooliin. Ratkaisun avaimet ovat työnantajilla ja työntekijöillä.

Mahdollista on sekin, että mitään yleistä mallia liittokierrokselle ei synny, vaan kilpailukykysopimuksen 24:stä lisätyötunnista väännetään erilaisia luovia ratkaisuja pöytä kerrallaan.

Mitä huterampi ankkuri palkkakierroksen avaussopimuksista muodostuu, sitä vapautuneemmin keväällä neuvottelevat naisvaltaisten alojen liitot vaativat muista poikkeavia palkankorotuksia.

Lue lisäksi:

Valtakunnansovittelijalle poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä – työntekijäleiristä väläytellään jo toiveita sovittelijan vaihtamisesta

Palkansaajat vaativat muutoksia valtakunnansovittelijan rooliin – SAK:n Eloranta ehdottaa monen sovittelijan mallia

Analyysi: Työmarkkinoiden avaussopimus ei helpottanut muiden neuvotteluita – tulkintakiista kiky-tunneista jäi seuraaviin sopimuksiin