Kirjeenvaihtajan analyysi: Libya ei saanut vielä rauhaa, tuli komiteoita – Silti Suomelle on hyvä uutinen, että kokous ylipäätään järjestettiin

Berliinin Libya-kokous edusti sitä maailmanjärjestystä, johon Suomi nojaa. Pyöreän pöydän keskustelu oli onnistuminen jo sinänsä.

Libya
Maailman johtajat poseerasivat Berliinin Libya-kokouksessa. Etualalla Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Angela Merkel, YK:n pääsihteeri António Guterres sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin.
Maailman johtajat poseerasivat Berliinin Libya-kokouksessa. Etualalla Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Angela Merkel, YK:n pääsihteeri António Guterres sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin.SERGEI GUNEYEV / SPUTNIK / EPA

BERLIINI Diplomatiassa on aina kyse myös jostain muusta. Niin myös eilisessä Saksan kokoon kutsumassa Libya-konferenssissa.

Berliinissä saatiin sunnuntai-iltana sovittua päätöslauselma, jossa Libyan asevientikieltoa vahvistetaan ja pyritään kohti tulitaukoa. Ulkovallat lupasivat alkaa noudattaa aseidenvientikieltoa ja vahvistaa sitä.

Libyan sodan osapuolet eivät tavanneet eivätkä allekirjoittaneet päätöslauselmaa. Mutta sitä ei välttämättä tältä kokoukselta odotettu.

Päätavoite on ollut estää Libyan ajautuminen Syyrian kaltaiseksi sijaissodan näyttämöksi, jossa ulkovallat taistelevat omia intressejään ajaen.

Libyan taistelevat osapuolet, Tripolin kansainvälisesti tunnustetun hallinnon pääministeri Fayez Sarraj ja suuria alueita Libyasta vallannut kenraali Khalifa Haftar lupasivat Berliinissä kumpikin nimittää viisi edustajaa komiteaan edistämään Berliinissä sovittuja askeleita.

Libyan itäosissa sijaitseva Benghazi on kenraali Khalifa Haftarin vahvaa tukialuetta. Kaupungissa järjestettiin tammikuussa Turkkia vastustava mielenosoitus.
Libyan itäosissa sijaitseva Benghazi on kenraali Khalifa Haftarin vahvaa tukialuetta. Kaupungissa järjestettiin tammikuussa Turkkia vastustava mielenosoitus.AFP / Lehtikuva

Lisäksi perustetaan YK:n alainen valvontakomissio ja työryhmiä seuraamaan Berliinin-prosessia.

Mutta rauhaa ei Libyaan Berliinissä saatu, sanoo saksalainen Libya-asiantuntija Mirco Keilberth.

Taistelut jatkunevat huolimatta siitä, että ulkovallat Berliinissä lupasivat sitoutua poliittiseen prosessiin.

Keilberthin mukaan Berliinin-kokouksen suurin saavutus saattoi olla alueellisen sodan estäminen.

Eri osapuolia tukevat Turkki ja Egypti olivat vaarassa ajautua Libyassa entistä laajempiin taisteluihin. Ulkovallat jatkavat Libyaan vaikuttamista, mutta sodan eskaloituminen Keilberthin mukaan vältettiin.

Kokous oli testi diplomatialle

Mutta pöydällä oli toinenkin kysymys kuin Libyan tilanteen rauhoittaminen. Kyse oli myös siitä, mitä keinoja kansainvälisessä politiikassa ylipäätään enää on käytössä.

Berliinin-kokous oli koetinkivi sille, pystyykö Eurooppa nykyisessä voimapolitiikan ajassa ylipäätään keskustelemaan diplomatian keinoin sellaisten valtojen kanssa kuin Venäjä ja Turkki.

Donald Trumpia ei kiinnosta Yhdysvaltain pitkäaikaisen kumppanin Euroopan mielipide – oli kyse sitten Iranista tai kauppapolitiikasta. Venäjän Vladimir Putin on pommittanut itsensä herraksi Syyriassa. Turkki haluaa nyt voimapeluriksi Libyassa ja tukee sotilaallisesti Tripolin hallintoa.

Iran, Syyria ja Libya vaikuttavat kaikki suoraan Eurooppaan. Mutta Eurooppa on ollut Lähi-idässä voimaton.

Eurooppa hakee paikkaansa voimapolitiikan ajassa

Eurooppa etsii yhä vastauksia siihen, minkälaisen roolin se voi ottaa maailman muuttuessa ympärillä. Yhteistä ulkopolitiikkaa vaikeuttaa Lähi-idässä EU:n hajanaisuus.

Vladimir Putin ja Angela Merkel keskustelevat Berliinissä.
Vladimir Putin ja Angela Merkel keskustelivat Berliinissä.Alexei Nikolski / EPA

Libyassa on käynnissä tilanne, jossa Saksa välittää kriisiä, jossa Italia ja Ranska tukevat eri osapuolia.

Eurooppa on ostanut Lähi-idän kriiseissä pikahelpotusta kyseenalaisilla siirtolaissopimuksilla Turkin ja Libyan Tripolin-hallinnon kanssa.

Se käytännössä maksaa näille maille siitä, että ne estävät siirtolaisten tulon Eurooppaan. Siirtolaisten kohtalo tässä diilissä on huonoin: heidät palautetaan usein epäinhimillisiin olosuhteisiin.

Syyrian, Irakin ja Libyan sekasorto on avannut tien myös islamistiryhmien nousulle. Isis-terroristijärjestö on saatu polvilleen Irakissa ja Syyriassa, mutta sekasortoinen Libya on öljyvaroineen hyvin hedelmällinen kasvualusta islamistiryhmille.

Terroristiryhmien nujertamiseen Lähi-idässä EU-maat ovat osallistuneet hyvin maltillisesti, vaikka myös Euroopassa Isisin olemassaolo on viime vuosina vaikuttanut syvästi terrori-iskujen vuoksi.

Iskut ovat puolestaan vahvistaneet maahanmuuttovastaisten nationalistipuolueiden nousua. Ja tämä näkyy entistä hajanaisempana Eurooppana.

Saksa otti välittäjän roolin

Libyan konfrenssissa oli kyse myös siitä, onko Euroopalla mitään sananvaltaa sen lähialueen tapahtumiin.

Liittokansleri Angela Merkelin ulkopolitiikka on pitkään nojannut EU:n puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön. Hän on ainakin näennäisesti vetänyt Saksaa taka-alalle ja työntänyt EU:ta eturiviin.

Libyan kohdalla tapahtui muutos.

Nyt Saksa otti vetovastuun Libyan rauhanvälittämisessä ja kutsui kokoon kokouksen. Taustalla on kuukausien diplomaattinen sukkulointi eri osapuolien välillä.

Jo se, että tällainen joukko – muiden muassa Venäjän Vladimir Putin, Turkin Recep Tayyip Erdoğan, Egyptin Abdel Fattah al-Sisi ja Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo – saatiin saman pöydän ääreen, oli itsessään diplomaattinen saavutus.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kättelivät toisiaan Berliinin kokouksessa.
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kättelivät toisiaan Berliinin kokouksessa.Mikhail Metzel /All Over Press

Saksa, kuten myös Suomi ovat nojanneet sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen, jossa asioista voidaan sopia kansainvälisissä järjestöissä.

Kuin osoituksena tästä, YK:n pääsihteeri António Guterres seisoi Merkelin rinnalla, kun tämä sunnuntaina vastaanotti arvovaltaiset kokousvieraat.

Saksa ei oman historiansa vuoksi halua missään nimessä sotilaalliseksi mahdiksi. Joten se yrittää nyt olla edes välittäjämahti. Kaivattu pyrkimys sekin.

Vaikka Libya ei yhdellä kokouksella rauhoitu, jo pelkkä kokous oli askel kohti poliittista sopimista nykyisessä maailmantilanteessa.

Eurooppa haluaa tukea Libyan "seuraavia askeleita"

Seuraava testi Euroopalle koittaa jo tänään.

EU:n ulkoministerit ovat koolla ja heidän pitää päättää, mihin Eurooppa on valmis Berliinissä tehdyn poliittisen sovun turvaamiseksi. Kysymys on myös Suomen johdon pöydällä.

Naistaiteilija Tripolissa
Taiteilija työssään Libyan pääkaupungissa Tripolissa. Sotapäällikkö Haftarin joukot ovat olleet Tripolin liepeillä huhtikuusta saakka. Nabil Mounzer / EPA

Libya-kokoukseen osallistunut, EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja Josep Borrell sanoi Berliinissä, että EU-maat ovat ilmoittaneet olevansa valmiit tukemaan ”seuraavia askeleita”.

– Mutta emme vielä tiedä, mitä ne askeleet ovat. Puhumme siitä maanantaina, Borrell sanoi Ylelle ennen kokouksen alkua.

Sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen kuuluu, että poliittisia sopimuksia ollaan myös valmiita valvomaan.

Lue myös:

Libyan sisällissodan rauhoittaminen edistyi Berliinin huippukokouksessa – Sekaantuminen sisällisotaan luvataan lopettaa

Miksi Libyassa soditaan, ja miksi taistelut huolestuttavat Euroopan johtajia? Tässä 100 ja 400 sanan vastaukset