Luontojärjestöt: metsänhakkuista Padasjoen Taruksella tulisi luopua uhanalaisten lajien takia

Tammikuussa luontoretkellä Taruksen hakkuupalstalta löytyi ehdotonta suojelua vaativa lahokaviosammal.

luonto
Tarusjärven leiri- ja nuotiopaikka
Uudistushakkuita voisi olla aivan Iso-Tarusjärven keskeisten retkeilypaikkojen tuntumassa. Timo Leponiemi / Yle

Hämeenlinnan kaupungin tulisi jättää uudistushakkuut Taruksen retkeilyalueella ja sen tuntumassa teettämättä. Näin esittävät luonto- ja ympäristöjärjestöt Hämeenlinnan kaupungille.

Järjestöt esittävät myös , että Hämeenlinnan kaupunki voisi tarjota Taruksen aluetta Padasjoella valtion Metso-suojeluohjelman osaksi. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin, Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Greenpeacen edustajat tutustuivat Taruksen hakkuuhankkeeseen perjantaina 17. tammikuuta.

Padasjoen Tarukseen tutustui kolmisenkymmentä metsähakkuista kiinnostunutta luontoaktiivia. Taruksen maastoon tutustui myös kansanedustaja, Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu Mirka Soinikoski (vihr.).

Lahokaviosammal on luontokartoittaja Olli Mannisen mukaan kohtalaisen helppo tunnistaa. Lahopuiden pinnalla kasvava laji on noin 2 cm korkea.
Lahokaviosammal on luontokartoittaja Olli Mannisen mukaan kohtalaisen helppo tunnistaa. Lahopuiden pinnalla kasvava laji on noin 2 cm korkea.Olli Manninen

Taruksen maastoja katsastanut luontokartoittaja Olli Manninen on hahmottanut Tarukseen runsaan hehtaarin suuruisen suojelualueen.

– Lahokaviosammal on luonnonsuojelulain erityisesti suojelema laji. Sen esiintymän hävittäminen ja heikentäminen on lailla kielletty, kertoo metsävastaava Matti Liimatainen Greenpeace Suomesta.

Lahokaviosammaleen esiintymä saatetaankin välittömästi Hämeen Ely-keskuksen ja metsäyhtiö UPM:n tietoon.

Hämeenlinnan Taruksen alueen metsätöistä vastaavan UPM:n on ollut tarkoitus aloittaa metsätyöt alueella tammikuun lopussa. Greenpeace Suomi on julkaissut retkestä Tarukselle Facebook-sivullaan myös lähes 20 minuutin mittaisen videon.

Taruksen hakkuukohteista löytyi heti harvinaisia suojelukohteita

Lumeton maasto ja Ilves-retkeilyreitin kierros Iso-Tarusjärven tuntumassa paljasti retkellä olleille luontokartoittaja Olli Manniselle ja Ida Korhoselle heti erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan lajin, lahokaviosammalen. Pelkästään lahokaviosammal aiheuttaa Tarukseen noin hehtaarin suojelutarpeen.

Lahokaviosammal on luonnonsuojelulain mukaan suojeltu laji. Uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä lajeja Iso-Tarusjärven leimikkoalueilla ovat hongantorvijäkälä, ryväsjäkälä, aarnisammal, rakkosammal, korpiluppo, palosuomujäkälä ja norjantorvijäkälä.

Vaarantuneet ja erittäin uhanalaiset lajit ovat sellaisia, joiden esiintymiskuviota ei saisi metsäyhtiö UPM:n käyttämän FSC-sertifioinnin kriteerien mukaan hakata. Greenpeacen metsävastaavan Matti Liimataisen mukaan lajihavainnot ovat erittäin merkittäviä.

– Ne osoittavat aivan selkeästi, että tässä ovat UPM ja Hämeenlinnan kaupungin metsätoimisto tehneet hakkuusuunnitelmat luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaisiin metsiin, kertoo Liimatainen.

FSC-sertifikaattia käyttävä metsäyhtiö UPM on toiminnassaan sitoutunut siihen (siirryt toiseen palveluun) (UPM), että arvokkaat elinympäristöt jätetään hakkuiden ulkopuolelle, ulkoilureittien tuntumassa olevien hakkuiden jälkeen ulkoilureitit jäävät käyttökelpoisiksi, luonnon monimuotoisuuden kannalta on aina säästettävä puita ja hakkuiden jälkeen maastoon on jätettävä lahopuita.

Luontojärjestöt haluavat Taruksen Metso-metsiensuojeluohjelmaan

Taruksen metsäretkeläisten käsityksen mukaan metsäyhtiö UPM tai Hämeenlinnan kaupunki ei kumpikaan ole teettänyt hakkuukohteista etukäteen luontoselvitystä.

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ovat esittäneet jo aiemmin julkisuudessa verkkosivuillaan ja Facebookissa, että Hämeenlinnan kaupunki voisi hakea Taruksen alueelle suojelua Metso-metsänsuojeluohjelman kautta.

Luontotoimittajat töissä.
Evon luontokohteita on kartoittanut myös Ylen luontotoimittaja Minna Pyykkö.Kati Turtola / Yle

Vapaaehtoiseen Metso-ohjelmaan pääsy mahdollistaisi Hämeenlinnan kaupungille maanomistajana korvauksen asiasta valtion varoista. Metso-ohjelmaan pääsy Taruksessa vahvistaisi myös luonto- ja ympäristöjärjestöjen toista tekeillä olevaa aloitetta eli kansallispuistoa Evon alueelle Metsähallituksen maille.

Ympäristöjärjestö Greenpeacella on verkkosivuillaan menossa nimien keräys Evon kansallispuiston perustamiseksi.

Yle kysyi Metso-ohjelmasta Hämeen Ely-keskukselta tammikuussa. Elystä kerrotaan, että jos Hämeenlinnan kaupunki hakisi Tarusta Metso-ohjelmaan, he tutkisivat alueen itse ja ratkaisivat asian selvityksen jälkeen.

Hämeenlinnan kaupunki on suunnannut suurimman osan metsänhakkuistaan Padasjoella oleville palstoilleen vuonna 2020. Taruksen retkeilyalueen alkavista metsänuudistus- eli avohakkuista Padasjoella on kohistu julkisuudessa joulukuusta lähtien.