Laura Hallamaan kolumni: Kroppa tikissä, maha täynnä ja sijoitukset kunnossa – Seuraavaksi kasvatetaan kulttuurista pääomaa

Sijoitusbuumin jälkeen on aika tehdä kulttuurin kuluttamisesta ilmiö, kirjoittaa Laura Hallamaa.

hyvinvointi
Laura Haallamaa / kolumnisti / Pasila 20.02.2019
Jouni Immonen / Yle

Yhtäkkiäkaikki alkoivat puhua rahasta.

Media kertoi tarinoita, joissa ihan tavalliset ihmiset säästivät kymppitonnin vuodessa (siirryt toiseen palveluun). Villeimmät unelmoivat olevansa sijoittamisen ansiosta taloudellisesti riippumattomia ennen eläkeikää. Kymmenettuhannet suomalaiset ryntäsivät avaamaan (siirryt toiseen palveluun) uusi osakesäästötilejä.

Aloita, aloita, aloita, niin sijoittamiseen hurahtaneet kannustivat. Joten minäkin aloitin.

Mutta sijoitusvinkkejä ette minulta saa. En nähkääs ymmärrä lajista vielä tarpeeksi. Enkä jaksa paasata siitä, miten korkoa korolle -ilmiö on maailman kahdeksas ihme.

Sijoittaminen ei sitä paitsi ole ainoa ilmiö, joka on villinnyt meitä viime vuosina. Muistatteko fitnessbuumin? Entä avokadopastan?

Nyt kun kroppa on tikissä, maha täynnä ja raha-asiat kunnossa, on korkea aika kasvattaa kulttuurista pääomaa.

Kulttuuriseksi pääomaksi voi luokitella kaikenlaisen rahallisesti mittaamattoman pääoman, kuten kokemukset, älyn, tiedot ja taidot. Se on rikkautta, jolle on hankala määrittää hintaa. Henkinen lihas, jonka avulla maailmasta saa tiukemman otteen.

Hyvä tapa hankkia kulttuurista pääomaa itselleen on kulttuurin kuluttaminen. Siinä olemme jo aika hyviä.

Iso osa suomalaisista pitää kulttuurilaitosten tarjontaa tärkeänä (siirryt toiseen palveluun) omalle hyvinvoinnilleen. Olemme oppineet vilauttamaan Museokorttia, jonottamaan taidemuseoihin ja osallistumaan lukuhaasteisiin.

Kulttuurisen pääoman kasvattaminen vaatii sijoituksia: pääasiassa aikaa ja avointa mieltä, joskus myös rahaa ja suunnitelmallisuutta.

Vuosi 2020 tuntuukin olevan varsin otollinen oman kulttuurihauiksen kasvattamiseen.

Aivan kuten taloudellisen pääoman kasvattaminen, myös kulttuurisen pääoman kasvattaminen vaatii sijoituksia: pääasiassa aikaa ja avointa mieltä, joskus myös rahaa ja suunnitelmallisuutta.

Paras vinkki myös kulttuurisen pääoman kasvattamiseen on tämä: aloita rohkeasti.

Jos kulttuurisen pääoman kanssa teutarointi on sinulle täysin vierasta, suuntaa ensimmäiseksi kirjastoon.

Kirjastot ovat matalan riskin kohteita. Niistä voi hakea mahdollisia ja mahdottomia maailmoja tutkailtavaksi ihan ilmaiseksi.

Valtaosa suomalaisista lukee vähintään yhden kirjan (siirryt toiseen palveluun) vuodessa. Jos se on vakiosi, tänä vuonna voi ottaa tavoitteeksi kaksi kirjaa. Jos taas luet enemmän, kokeile lukuhaasteita. Ne antavat onnistumisen elämyksiä.

Erittäin hyvä sijoitus on myös päivittäisen sanomalehden lukeminen

Varsinkin kotimaisen nykykirjallisuuden lukeminen on avartavaa. Näin pysyy kärryillä siitä, millaisia asioita yhteiskunnan ajattelijapääty tällä hetkellä haluaa nostaa esiin.

Kärryillä pysymisestä puheenollen. Erittäin hyvä sijoitus on myös päivittäisen sanomalehden lukeminen tai iltauutisten katsominen.

Saattaa kuulostaa ihan 90-luvulta, mutta eikös sekin ole nyt muodikasta.

Hektisessä maailmassa tuntuu luksukselta pysähtyä hetkeksi kuratoidun tilannekatsauksen äärelle. Moni ei kuitenkaan malta pysähtyä. Esimerkiksi televisiouutisia katsoo enää 67 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) suomalaisista. Se on huomattavasti vähemmän kuin 90-luvulla.

Todelliset riskinottajat taas lähtevät kokeilemaan jotain itselleen täysin tuntematonta.

Uutisia seuraava osaa luetella kotimaansa hallituspuolueet vaikka unissaan, eikä kuulu siihen enemmistöön suomalaisista (siirryt toiseen palveluun), jotka eivät osaa.

Pelkkää voittoa siis!

Todelliset riskinottajat taas lähtevät kokeilemaan jotain itselleen täysin tuntematonta.

Kulttuurirahaston kyselytutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) monet suomalaiset mainitsivat ooppera- tai balettiesityksen koko elämänsä koskettavimmaksi kulttuurielämykseksi.

Kannattaa siis kokeilla. Jos esityksestä ei pidä, tuntee ainakin itsensä paremmin.

Kulttuurisen pääoman kasaaminen sopii kaikille. Se ei vaadi taidealan korkeakoulututkintoa.

Kulttuuria ei tarvitse pelätä tai välttämättä edes ymmärtää.

Klassisesta musiikista voi nauttia, vaikka ei tietäisi yhtään säveltäjää. Teatteriesityksen voi katsoa, vaikka ohjaajaa ei tuntisi. Nippelitiedon ehtii oppia sijoittaessaan.

Kulttuuria ei tarvitse pelätä tai välttämättä edes ymmärtää. Aina kulttuurin aiheuttamat tuntemukset eivät ole sanoiksi puettavissa.

Eikä kukaan pyydäkään sinulta pitkää ja eriteltyä analyysiä. Sellaisten laatiminen on hankalaa joskus alan ammattilaisillekin.

Säännöllisesti sijoittamalla voit kasvattaa omaa kulttuurista pääomaasi äärettömyyksiin.

Samalla kulttuurista tulee osa elämääsi ihan huomaamatta. Lupaan, että vuosien päästä näet, millaiset henkiset hyödyt sijoittamisestasi on versonut.

Parasta on se, että kulttuurinen pääoma on sinulla vielä silloinkin, kun pörssikurssit romahtavat, peppu valahtaa ja avokadoja ei enää rahdata Suomeen.

Laura Hallamaa

Kirjoittaja on Turussa asuva vapaa toimittaja, joka tuo nyyttikesteille lähes aina etikkasipsejä.

Aiheesta voi keskustella 22.1. klo 23.00 asti.