Erikoisluokille ja painotettuun opetukseen hakevalla 6. luokkalaisella on mistä valita – jos asut suuressa kaupungissa

Painotetun opetuksen haku on nyt käynnissä yläkoulun ensi syksynä aloittavilla. Painotetun opetuksen tarjonta ja käytännöt vaihtelevat eri kouluissa ja kunnissa. Valtakunnallista kokonaiskuvaa opetuksesta ei ole.

yläkoulu
9. luokkalaiset Anttoni ja Jimi tarkastelevat tislaksen tulosta
9. luokkalaiset Anttoni Sikiö ja Jimi Lipiäinen tarkastelevat tislauksen tulosta Lauritsalan yläkoulussa. Kare lehtonen / Yle

Painotetun opetuksen haku on käynnissä yläkoulun ensi syksynä aloittavilla. Painotetun opetuksen tarjonta ja käytännöt vaihtelevat eri kouluissa ja kunnissa. Valtakunnallista kokonaiskuvaa opetuksesta ei ole.

Monessa perheessä tehdään parhaillaan yläkoulun valintaa. Useimmilla valinta on oma lähikoulu, mutta toisilla kiinnostus tiettyyn oppiaineeseen saa hakeutumaan painotettuun opetukseen esimerkiksi musiikissa, matematiikassa tai liikunnassa. Arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) noin joka viides peruskoululainen on painotetussa opetuksessa.

Painotetun opetuksen järjestäminen on koulujen ja kuntien päätösvallassa. Opetukseen liittyvien käytäntöjen alueellinen tasa-arvoisuus on tällä hetkellä selvittämättä. Laajimmillaan painotetun opetuksen tarjonta on suurissa kaupungeissa. Pienissä kunnissa erikoisluokkia tai painotettua opetusta on vähemmän tai ei ollenkaan.

Ryhmäopetusta erikoisluokkien sijaan

Lappeenrannan Lauritsalan yhtenäiskoulussa on 350 oppilaan yläkoululaista. Yläkoulussa taideluokka, science-luokka ja liikuntaluokka eivät ole enää neljään vuoteen olleet varsinaisia luokkia, vaan 9.-luokkalaiset Jimi Lipiäinen ja Elanur Yildirim opiskelevat kuudennella luokalla valitsemaansa painotettua opetusta opetusryhmissä aamun ensimmäisillä tunneilla tai päivän viimeisillä.

Kaveri ehdotti ja kuulosti kiinnostavalta, kertoo Jimi Lipiäinen syitä miksi hän haki painotettuun science-opetukseen 6. luokalla.

– Ryhmäopetus toimii mielestäni hyvin. Erikoisluokalla olisi hyvin samanlaisia ihmisiä. Normiluokalla, jossa on ihan randomilla valikoituneita oppilaita, tutustuu ihan erilaisiin ihmisiin kuin painotusryhmässä, perustelee Jimi Lipiäinen.

Samaa mieltä on Elanur Yildirim, joka haki ja pääsi soveltuvuuskokeen kautta liikunnan painotettuun opetukseen.

– Valitsin painotuksen, koska halusin syventää liikunnan osaamista ja tykkään liikkua. On kiva kun koulupäivän aikana voi tehdä sellaista mistä tykkää, sanoo Yildimir.

Lauritsalan koulussa kaikki liikunnan , tieteen ja taiteen erikoisluokat on purettu ja painotettua opetusta annetaan ryhmäopetuksena. Ryhmäopetus on kokeilu, jota mahdollisesti laajennetaan myöhemmin muihin kouluihin Lappeenrannassa. Opettajien mielestä järjestely on toiminut. Näin on myös koulun luokista saatu heterogeenisempiä, sanoo Lappeenrannan opetustoimenjohtaja Mari Routti.

Helsinki maksaa painotetun opetuksen oppilaiden koulumatkat, Suomen toiseksi suurin kaupunki Espoo taas ei.

Lappeenrannassa erikoisluokkia edelleenkin on esimerkiksi musiikissa, mutta tavoitteena on järjestää painotettua opetusta mahdollisimman monessa koulussa, ettei se keskittyisi liikaa vain yksittäiselle alueelle.

– Tarkoitus on, että kehitetään kaikkiin Lappeenrannan kouluihin painotettua opetusta ja järjestetään mahdollisimman tasapuolinen mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen opetukseen, sanoo Routti.

Eroja kuntien käytännöissä

Näkyvimpiä eroja kuntien ja koulujen käytännöissä ovat muun muassa koulumatkojen maksullisuus, painotettuun opetukseen ottaminen kunnan ulkopuolelta ja oppilaille annettu valinnanvara.

Perusopetusta koskeva laki on väljä ja se antaa kouluille ja kunnille hyvin vapaat kädet päättää opetusta koskevista järjestelyistä. Sen vuoksi käytännöt ovat kirjavia.

Suomessa ei ole yhtenäistä linjaa siitä maksetaanko painotetussa perusopetuksessa tai erikoisluokillla oleville peruskoululaisille heidän koulumatkansa. Lain mukaan peruskoulu on oppilaille maksutonta.

Koulukuljetusten osalta kunnat tulkitsevat maksuttomuutta eri tavoin. Helsinki maksaa painotettuun opetukseen valituille oppilaille heidän koulumatkansa, Suomen toiseksi suurin kaupunki Espoo taas ei. Myös esimerkiksi Tampereella koulumatkat tulevat vanhempien maksettavaksi.

Osa kunnista hyväksyy oppilaat tietyille erityisluokille vain oman kunnan alueelta, osa myös muista kunnista.

Helsingissä koulumatkat katsotaan kaupungin perusopetusjohtajan Outi Salon mukaan merkittäväksi tasa-arvotekijäksi koululaisten välillä. Kun kaikille painotetun opetuksen oppilaille koulumatkat maksetaan, eivät kustannukset erota koululaisten mahdollisuuksia osallistua painotettuun opetukseen.

Lappeenrannassa koulumatkat maksettiin aiemmin, mutta taloussyistä kaupunki on lopettanut koulumatkojen korvaamisen painotetussa opetuksessa oleville.

Myös oppilaiden valinta vaihtelee sen mukaan mitä koulut tai kunnat ovat itse päättäneet. Osa kunnista hyväksyy oppilaat tietyille painotetun opetuksenluokille vain oman kunnan alueelta, osa myös muista kunnista. On myös käytäntöjä, joiden mukaan tietty painotus voi olla sallittu vain kyseisen lähikoulun alueella asuville oppilaille.

Monissa kouluissa asia on ratkaistu niin, että kunnan ulkopuolelta valitaan oppilaita, jos tilaa luokille oman kunnan oppilaiden jälkeen jää. Tampereella lähikuntien kanssa on käytössä seutusopimus, ja kaikki hakijat seutusopimuksen piirissä ovat samalla viivalla hakiessaan painotusluokille.

Kouluja on vaikea vertailla, kun valtakunnallista tietoa ei ole

Erikoisluokilla on oma paikkansa koulujärjestelmässä, mutta yhtenäiselle tarkastelulle olisi tarvetta.

Koska kunnat saavat päättää itsenäisesti painotetun opetuksen järjestämisen tavoista, ei yhtenäistä tapaa tai käytäntöjä ole. Kuntakohtaisesti tiedot on saatavilla esimerkiksi kuntien nettisivuilta, mutta laajaa koko maan kattavaa selvitystä ei ole.

Opetushallituksen opetusneuvos Mikko Hartikaisen mukaan alueellisen tasa-arvon näkökulmasta olisi tarpeellista selvittää painotetun opetuksen järjestämisen periaatteita ja käytäntöjä tarkemmin koko maan kattavasti.

– Olennaista olisi selvittää, missä määrin kunnan tarjoavat painotettua opetusta ja miten se eroaa eri puolilla maata ja erikokoisissa kunnissa ja kouluissa.

Myös soveltuvuuskokeiden käytäntöjä pitäisi Hartikaisen mukaan selvittää tarkemmin.

– Se varmasti toisi tähän keskusteluun lisää taustatietoa. Esimerkiksi kokeiden täytyy olla oppilaille yhdenvertaiset ja soveltuvuuskokeista täytyy informoida kaikkia vanhempia, sanoo Hartikainen.

Viherlaakson yläkoulun oppilaita kuvataiteen tunnilla.
Viherlaakson yläkoulun oppilaita kuvataiteen tunnilla. Painotetulla kuvataiteen opetuksella on koulussa pitkät perinteet. Rami Moilanen /Yle

Koulutuksen tasa-arvokysymykset pinnalla

Erikoisluokkia ja painotettua opetusta on myös arvosteltu siitä, että painotettuun opetukseen kasautuvat muutenkin koulussa hyvin pärjäävät lapset. Jos hyvin pärjäävät oppilaat saavat monipuolisempaa opetusta kuin huonommin pärjäävät oppilaat, kuilu osaamisessa kasvaa entisestään.

Tutkija Sirkku Kupiainen näkee painotetut luokat koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta ongelmallisina. Kupiaisen mukaan painotettuun opetukseen kasautuu valmiiksi osaavampia oppilaita,

–Kyse on viime kädessä oppilaiden jakamisesta luokkiin osaamisen –ja sen ohessa usein myös kotitaustan mukaan– ja vieläpä siten, että ne, jotka ehkä vähiten sitä tarvitsevat, saavat enemmän opetusta eli resursseja, arvioi Kupiainen.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen perusopetuksen koulutuksellisen tasa-arvon kehittämisen (siirryt toiseen palveluun). Opetusministeriö on suuntaamassa vuosina 2020–2022 yhteensä 180 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon ja oppimistulosten parantamiseen.

Painotetun opetuksen kehittäminen ei ole Opetusministeriön mukaan esillä perusopetuksen kehittämisohjelmassa.

– Tarkoituksena on katsoa aluksi perusopetuksen rakennetta kokonaisuutena ja katsoa tasa-arvoa ja eriarvoisuuden kehitystä laajempana kysymyksenä. Tätä ryhdytään nyt täsmentämään tässä alkutalven aikana, sanoo opetusneuvos Minna Polvinen Opetusministeriöstä.

Painotusluokilla on pitkät perinteet

Viherlaakson yläkoulu painotetulla kuvataiteen opetuksella on pitkät perinteet. Oppilaat valitaan valintakokeen perusteella. Myös muista kunnista on mahdollisuus hakea opetukseen.

Iiris Virtanen,  Viherlaakson yläkoulu.
9. luokkalaisen Iiris Virtasen mielestä Viherlaakson kuvataideluokalla on ollut hyvä yhteishenki henki. Rami Moilanen / Yle

Viherlaakson yläkoulussa 9. luokkaa käyvä Iiris Virtanen haki 6. luokalla myös kahteen muuhun kouluun matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetukseen painottuvalle LUMO-luokalle. Valinnan ratkaisi lopulta koulun läheisyys ja kiinnostus kuvataiteeseen ja ala-astekaverit.

– Meidän luokka on vähän rauhallisempi ja kaikki tykkää yhdestä asiasta ja siksi yhteishenkikin on hyvä. Kun on ollut vähän rauhallisempaa ja on saanut keskittyä opiskeluun yläasteella niin se varmasti auttaa, arvioi Iiris Virtanen erikoisluokan hyötyjä.

Viherlaakson kuvataiteen opettajan Birgitta Nurmen mukaan Viherlaakson koulun painotettuun opetukseen haki viime keväänä noin 70 oppilasta, joista kahdelle luokalla valittiin yhteensä 44. Monelle oppilaalle painotettu opetus tuo parhaimmillaan motivaatiota myös muuhun opiskeluun.

– Murrosikä on nuorelle vaativaa ja haastavaa aikaa. Parhaassa tapauksessa koulu tukee nuoren kasvua ja kehitystä murrosiässä, sanoo kuvataiteen opettaja Birgitta Nurmi.