Miksei Porvoon historiallinen keskusta kelpaa maailmanperintökohteeksi – Museovirasto: "Linjausten mukaan Suomen ei pitäisi ehdottaa sitä"

Vanhan Porvoon kaltaiset paikat eivät läpäise Unescon kriteerejä, sillä eurooppalaiset kohteet ovat maailmanperintölistalla yliedustettuina.

maailmanperintökohteet
Porvoon vanhaa kaupunkia.
Porvoossa rakennuksia on säilynyt jopa 1700-luvulta asti. Tosin yli kaksi kolmasosaa nykyisestä vanhasta kaupungista paloi vuonna 1760.Fredrika Sundén / Yle

Kun Museovirasto vuonna 2018 kysyi suomalaisilta, mitä kohteita maailmanperintölistalle pitäisi pelkästään Suomesta seuraavan kerran ehdottaa, vaihtoehtoja löytyi 66 kappaletta.

Unescon maailmanperintökohteeksi on tunkua – mikä on ymmärrettävää, sillä maailmalla laajasti tunnettu listaus on oiva valtti esimerkiksi matkailun markkinoinnissa.

Suomalaisten ehdottamista kymmenistä kohteista Museovirasto valitsi viime marraskuussa kaksi, joita se esittää Suomen kansalliseen maailmanperintökohteiden aieluetteloon.

Kuten varmasti monessa muussakin paikassa, myös Porvoossa Museoviraston valintoja odotettiin. Kaupungin historiallinen keskusta eli Vanha Porvoo ei ollut aiemmin kelvannut Museoviraston esityslistalle maailmanperintökohteeksi.

Tiedossa oli jälleen pettymys: Vanha Porvoo sivuutettiin valinnoissa tälläkin kertaa.

Ehdolla kansalliseen aieluetteloon ovat "Alvar Aallon humaani, moderni arkkitehtuuri" -niminen kokonaisuus ja "Järjestelmällisen asutustoiminnan tuloksena syntyneet alueet toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen (1940–1954)" -teemaa koskeva esitys.

Noin kymmenen vuoden välein uusittavalle aieluettelolle pääsy on tärkeää, sillä vain sitä kautta kohde voidaan valita Unescon listalle.

Maailmanperintölistan vinouma on monen kohteen kohtalo

Porvoon museon eläkkeelle jäänyt museonjohtaja Merja Herranen pitää itsestäänselvyytenä sitä, että Vanha Porvoo sopisi Suomesta maailmanperintökohteeksi.

Herranen kertoo olevansa harmistunut Museoviraston valinnoista.

– Matkailijatkin sekä kotimaasta että ulkomailta ovat ihmetelleet sitä suuresti, että ai eikö tämä olekaan vielä maailmanperintölistalla, Herranen kuvailee.

Herrasen ja Porvoon Kulttuurinystävien toiminnanjohtajan Sari Gladin mielipidekirjoitus (siirryt toiseen palveluun) aiheesta julkaistiin Helsingin Sanomissa viikonloppuna.

Herrasen mukaan pääsyllä maailmanperintökohteeksi olisi suunnaton merkitys kaupungin matkailulle. Lisäksi Herranen arvelee, että sen kautta Vanha Porvoo voisi saada rahoitusta rakennusten kunnossapitoon.

Miksi Vanhaa Porvoota ei haluta edes esittää Unescon maailmanperintökohteeksi?

Kysymyksiä maailmanperintökohteeksi pääsemisen kriteereistä tulee Museovirastoon paljon, kertoo kehittämisjohtaja Pirjo Hamari.

– Useimpien kohteiden kohdalla kyse ei ole siitä, etteikö kohde sinänsä olisi merkittävä, mutta prosessia valinnoista ohjaavat muunlaiset tekijät kuin laatu, Hamari toteaa.

Esimerkiksi syy siihen, miksi juuri Vanhaa Porvoota ei ole ehdotettu aieluetteloon ja siten maailmanperintökohteeksi, on se, että tällaisia kohteita listalla on jo todella paljon.

– Porvoon edustama vanhempi kaupunkihistoriallinen kohde on sitä kategoriaa, joka on tällä hetkellä maailmanperintölistalla yliedustettuna. Aliedustettuna puolestaan ovat muut kuin eurooppalaiset kohteet, erityisesti aasialaiset ja afrikkalaiset.

Lisäksi listalle toivottaisiin Hamarin mukaan enemmän uudemman ajan kohteita sekä muita kuin historiallisia monumentteja. Maailmanlaajuisia valintakriteerejä onkin muokattu niin, että vinouma tulisi korjattua.

Porvoon vanhaa kaupunkia
Vanha Porvoo on tunnettu muun muassa värikkäistä puutaloistaan.Marja Väänänen / Yle

Nämä Unescon kriteerit ovat pohjalla silloin, kun Museovirasto ja eri alojen asiantuntijat valitsevat kohteita esitettäväksi aieluetteloon.

– Strateginen linjaus, johon Suomikin on sitoutunut, ohjaa sitä, että vaikka Porvoo onkin hieno kohde, niin linjausten mukaan Suomen ei pitäisi ehdottaa sitä maailmanperintölistalle, Hamari toteaa.

Vanha Rauma tuli valituksi vanhoilla kriteereillä

Jos Vanhan Porvoon kaltaisia kohteita on maailmanperintölista pullollaan, miksi Vanha Rauma on aikoinaan mennyt läpi? Vanhaa Raumaa ehdotettiin listalle kolmisenkymmentä vuotta sitten, ja ehdotus meni läpi.

Pirjo Hamarin mukaan Unescon kriteerit ovat vuosien aikana muuttuneet. Kun Vanha Rauma valittiin maailmanperintökohteeksi, nykyisenlaisia linjauksia ei vielä ollut.

Ja toisaalta Rauma meni Porvoon edelle myös aikaisempien kriteerien perusteella.

– Porvookin oli silloin harkinnassa mukana, mutta Raumalla oli enemmän yleismaailmallisia ainutlaatuisia arvoja ja se oli maailmanperinnön näkökulmasta edustavampi kohde, Hamari kertoo.

Unescon strategia ei ole pysyvä, vaan sitä tarkastellaan koko ajan uudelleen mahdollisten muutosten varalta. Teoriassa voikin olla mahdollista, että Vanha Porvoo vielä jonain päivänä kelpaisi maailmanperintökohteeksi.

Tosin Hamari ei pidä sitä kovin todennäköisenä.

– Länsimaalaisia kohteita on listalla niin paljon, että kestää aika pitkään, että vinoutuma saadaan korjattua.

Hamari muistuttaa, että Unescon maailmanperintölista lienee tunnetuin, mutta ei ainoa mahdollinen: esimerkiksi Euroopan Unionilla on eurooppalainen kulttuuriperintötunnus (siirryt toiseen palveluun), jota voi hakea.

– Monet muut kohdeluettelot saattavat olla jopa parempia kuin maailmanperintölista, jonka sopimus on melko tiukasti sitova ja kontrolloitu. Se myös asettaa kohteille isot vaatimukset esimerkiksi kohteen säilymisestä alkuperäisessä kunnossa.

– Se on mahdollisuus, mutta myös aika iso velvollisuus, Hamari toteaa.

Voit keskustella aiheesta 22.1.2020 klo 23.