Vuosikymmeniä museossa maannutta fossiilia tutkittiin uudelleen – nousiko skorpioni ensimmäisenä eläimenä maalle?

Muinaiset skorpionit olivat vain runsaat kaksi senttiä pitkiä. Samoihin aikoihin merissä elI jopa lähes kaksimetrisiä meriskorpioneja.

tiede
Parabuthus planicauda-skorpioni
Parabuthus planicauda-skorpioniAOP

1980-luvulla Yhdysvalloissa Wisconsinissa löytynyt skorpionin fossiili on tuoreessa tutkimuksessa paljastunut maapallon evoluution merkkipaaluksi.

Tutkijat uskovat, että kyseinen 437 miljoonaa vuotta sitten elänyt Parioscorpio venator –skorpioni saattaa olla ensimmäinen eläin, joka hengitti ilmaa ja kykeni nousemaan maalle. Nykyskorpionien lailla sillä oli kaksi pihtiä sekä häntä, jonka päässä oli pistin. Skorpionit kuuluvat hämähäkkieläimiin.

Siitä ei ole tietoa, kuinka paljon eläin vietti ajastaan maalla ja kuinka paljon vedessä, sanoo paleontologi Andrew Wendruff Otterbeinin yliopistosta Ohiosta.

– Ne olivat kuitenkin samanlaisia kuin skorpionit nykyisinkin ja tekivät samoja asioita – mitä ilmeisemmin ne myös hengittivät ilmaa. Vaikkei sen elämästä maalla olekaan yksiselitteisiä todisteita, oli sillä kyky hengittää ja luultavaa on, että se liikkui myös maalla, Wendruff sanoo CNN:n haastattelussa. (siirryt toiseen palveluun)

Fossiilista mahdollisia keuhkoja tai kiduksia ei pystynyt näkemään, mutta skorpionin hengitykseen ja verenkiertoon liittyvien elinten samankaltaisuus molukkirapujen elinten kanssa viittaisi siihen, että molukkiravun laillla ne kykenivät viettämään aikaa myös kuivalla maalla.

Varhaisimmat eläimet elivät vedessä

Kaikki Parioscorpio venatoria varhaisemmat eläimet ovat eläneet vedessä. Tähän asti on kuviteltu, että ensimmäinen maalle noussut ja ilmaa hengittänyt eläin olisi ollut noin 16–17 miljoonaa vuotta myöhemmin elänyt kaksoisjalkainen.

Kaksoisjalkainen
Kaksoisjalkaiset nousivat ensimmäisten joukossa maalle.AOP

Muuten maalla oli tuohon aikaan vain kasveja. Esimerkiksi kalat kiipesivät maalle paljon myöhemmin.

Nämä muinaiset skorpionit olivat vain runsaat kaksi senttiä pitkiä eli paljon lyhyempiä kuin esimerkiksi samoihin aikoihin merissä eläneet jopa lähes kaksimetriset meriskorpionit.

Nyt kiinnostusta herättäneet skorpionifossiilit viettivät viime vuosikymmenet Wisconsinin yliopiston geologian museossa, josta Wendruff oli poiminut ne tutkittavaksi väitöskirjaansa varten.

Tutkimus on julkaistu Scientific Reportsissa. (siirryt toiseen palveluun)