Karppausbuumi huipentui 2010-luvulla somen ansiosta – Uudella vuosikymmenellä ketoilu ja kasvisruoka ovat iso trendi, mutta fleksaaja on edelläkävijä

Joustavasti kasviksia ja lihaa yhdistävä fleksaaja on tutkijan mukaan merkki siitä, että muutokset kohti ympäristöystävällistä syömistä on mahdollista saavuttaa.

ruokavaliot
Eelis Bjurström ihailee parsakaalia
Vähähiilihydraattinen ruokavalio on viime aikoina kokenut minirenesanssin äärimmäisyyteen vietynä, pohtii tutkija. Kuvituskuva.Laura Hyyti / Yle

Poikkeuksellisen suosion saavuttanut karppaus koki 2010-luvun alussa huipentumansa. Suomalaistutkijoiden mukaan suosion sinettinä oli sosiaalinen media.

Vuosikymmen vaihtui, mutta karppauksesta ei juurikaan enää hiiskuta. Tutkijoiden mukaan tämän hetken jos ei suosituimpia niin ainakin yksiä puhutuimpia ruokavalioita ovat yhtä lailla ketoosiin tähtäävä, ketogeeninen dieetti ja kasvisruokavalion eri muodot.

Suomalaistutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että kasvisruokailun lisääminen on välttämätön suunta pelkästään jo ilmastosyistä. He uskovat, että erilaiset kasvisruokavaliot tulevat tulevaisuudessa lisääntymään vääjäämättä.

Tutkijat näkevät ketogeenisen ruokavalion ohimenevänä ilmiönä, vaikka osa on sillä päässytkin haluamaansa tulokseen painonhallinnassa, vireydessä ja vatsavaivoissa.

– Voisi sanoa, että vähähiilihydraattinen ruokavalio on viime aikoina kokenut minirenesanssin äärimmäisyyteen vietynä, eli niin sanottuna ketogeenisenä ruokavaliona, pohtii ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.

Terveyssosiologian professori Piia Jallinojan mukaan on mielenkiintoista, että kaksi näinkin erilaista suhtautumista ruokaan ovat samaan aikaan suosiossa.

Toisaalla on kasvisruokabuumi, joka kiteytyy huoleen ilmastosta. Toisaalla ketoillaan, eli noudatetaan ketodieettiä, jossa hiilihydraattien määrää on ruokavaliossa vähennetty radikaalisti ja korvattu rasvalla ja proteiinilla.

– Meidän ajassa on kaksi virtausta: toinen kytkeytyy kuluttamiseen, eli halutaan itselle hyvää ja uusia tuotteita, eli ruokavalioita haetaan onnellisuuden toivossa. Jos se ei toimi, valitaan uusi. Sitten on se porukka, joka haluaa planeetalle hyvää, ja hyvänä bonuksena nähdään ruokavalion positiiviset vaikutukset terveyteen, kuten vaikkapa lihansyönnin vähentämisenä, pohtii Jallinoja.

porkkanaohukaiset jne
Tutkijan mukaan sosiaalisessa mediassa pyörivät erilaiset haasteet tai teemakuut kannustavat ihmisiä eräänlaiseen pätkäveganismiin.Laura Hyyti / Yle

Etsinnässä ruoka, joka on täydellinen ihmisen metaboliikalle

Ketogeenistä ruokavaliota noudattava syö mahdollisimman vähän hiilihydraatteja, jolloin elimistö ajautuu ketoosiin. Aivot käyttävät glukoosia eli sokeria energiakseen, mutta ketoosissa tilanne on toisin. Tuolloin rasvojen aineenvaihdunnan sivutuotteena muodostuu ketoaineita, joita aivot käyttävät energiana.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan noin 40-65 prosenttia päivittäisestä energiasta olisi hyvä saada hiilihydraateista. Ketodieetissä määrä on vain viiden prosentin luokkaa.

Ketogeenisen ruokavalion mahdollisia hyötyjä tai haittoja pitkällä aikavälillä ei ole juurikaan tutkittu. Tampereen yliopistossa ketoosia tutkitaan kulttuurisena ilmiönä Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, mutta niistä saadaan tuloksia vasta myöhemmin.

– Suoraa terveysnäyttöä ei pitkältä ajalta ole. Pitää siis katsoa epäsuoraa näyttöä, ja tulokset viittaavat siihen, että se on pitkällä aikavälillä epäterveellinen, koska lähinnä viljansaanti on hyvin vähäistä ja siinä voidaan syödä paljon lihaa, jossa rasvan laatu on huono, sanoo Fogelholm.

Terveyssosiologian professorin Piia Jallinojan mukaan ketogeenisessä ruokavaliossa ei ole kyse vain painonhallinnasta.

– Etsitään sellaista ruokaa, mikä on ihmisen metaboliikalle, aineenvaihdunnalle, mahdollisimman optimaalinen, ja jotta elimistö olisi virkeämpi, timmimpi, raikkaampi ja vahvempi, sanoo Jallinoja.

Lue myös: Muodikas ketogeeninen dieetti sisältää 70 prosenttia rasvaa - voiko sillä silti laihtua? Yle selvitti dieetin hyödyt ja haitat

Pätkävegaanin moderni paasto

Mikael Fogelholm uskoo, että ympäristötietoinen syöminen painaa vähitellen rasvaa tai proteiinia painottavat ruokavaliot taka-alalle. Hän uskoo lihan käytön vähentämisen ja sen korvaamisen kalalla tai palkokasveilla vahvistuvan tulevaisuudessa entisestään.

Tilastojen mukaan suomalaiset söivät 81 kiloa lihaa ihmistä kohti vuonna 2018.

– Lihan käyttö tulee vähenemään, mutta veganismin suosio tuskin nousee, koska se vaatisi hyvin suuria kulttuurisia muutoksia. Eikä kaikkien tarvitse vegaaneiksi ryhtyäkään, Fogelholm pohtii.

Hänen mukaansa yksi ryhmä on edelläkävijänä ympäristötietoisessa syömisessä ja he ovat fleksaajat. He ovat joustavia ruokavalionsa suhteen. He syövät kasviksia ja lihaa, mutta korvaavat säännöllisen epäsäännöllisesti lihan kasvikunnan tuotteilla.

– Terveyden edistämisessä puhutaan pystyvyysodotuksesta, eli ihminen, jolla on tämä ominaisuus, uskoo pystyvänsä saavuttamaan muutoksen ja jatkamaan sillä tiellä. Muutoksien pitäisi olla helposti saavutettavissa, jos halutaan isot massat mukaan. Fleksaus on siitä hyvä esimerkki.

Piia Jallinojan mukaan sosiaalisessa mediassa pyörivät erilaiset haasteet tai teemakuut kannustavat ihmisiä eräänlaiseen pätkäveganismiin. Lihatonta lokakuuta on vietetty vuosikausia ja tammikuussa moni ottaa vastaan vegaanihaasteen.

– Meillä on haasteita, modernin ajan paastoja, joissa tähdätään hyveelliseen elämään. Haluttaisiin olla hyviä ja syödä oikein, mutta se on vaikeaa, joten sitten neuvotellaan itsensä kanssa, josko liha kuuluisikin ruokavalioon vaikkapa vain viikonloppuisin, Jallinoja pohtii.

kasvispata
Vanhan liiton virallisterveellisten ruokavalioiden, kuten vähäsuolaisen tai rasvaisen suosio on laskenut, sanoo erityisruokavalioita tutkinut Piia Jallinoja.Laura Hyyti / Yle

Karppaus levisi etenkin somen kautta

Vähähiilihydraattisuutta korostanut karppaus huipentui 2010-luvun alussa, jolloin esimerkiksi teollisuutta myöten innostuttiin tekemään vähän hiilihydraatteja sisältäviä leipiä. Tutkijat uskovat karppausbuumin olleen ensimmäinen sosiaalisen median aikaansaama vahva trendi.

– Se oli ensimmäisiä sosiaalisen median vahvistamia ja nostamia muotiruokavalioita. Se oli yhtäkkiä kaikkien huulilla, uskoo Jallinoja.

– Karppauksen jälkeen vähähiilihydaattisuuteen liitettiin gluteeniton ruokavalio ja paleo, jolla tarkoitetaan kivikautista ruokavaliota, sanoo Fogelholm.

Jallinoja on tutkinut suomalaisten erityisruokavalioita (siirryt toiseen palveluun) vuosina 2008–2016. Esimerkiksi vielä vuonna 2012 joka kymmenes ilmoitti noudattavansa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Vuonna 2016 vegaaneiksi lukeutui tutkimuksen perusteella reilu prosentti vastaajista ja vegetaristeiksi vajaat kolme.

Jallinojan tutkimuksen perusteella suurin osa suomalaisista oli silti sekasyöjiä.

– Vanhan liiton virallisterveellisten ruokavalioiden, kuten vähäsuolaisen tai vähärasvaisen suosio on laskenut. Se kertoo pirstaloitumisesta ja siitä, että ihmiset noudattavat ongelmatilanteessa monesti ihan muuta kuin sitä virallista suositusta.

Kommentointiosio on avoinna lauantai-iltaan klo 23 saakka. Tervetuloa mukaan!

Lue myös:

Ilmastonmuutoksesta puhuttiin vuonna 2019 enemmän kuin koskaan, mutta liha on yhä suomalaisten ykkösherkku ja lentojen määrä vain kasvaa