Suomi tekee miljardikaupat ja ostaa hävittäjät, joiden toimivuudesta ei ole takeita enää 2040-luvulla – silti ostamatta jättäminen ei ole vaihtoehto

Toimittaja Pentti Perttula on yksi harvoista suomalaisista siviileistä, joka on päässyt tutustumaan lähes kaikkiin Suomen hävittäjävaihtoehtoihin.

sotilaslentokoneet
Hornet-hävittäjä nousee Pirkkalan lentokentältä.
Nykyisten hornettien seuraajaksi on ehdolla viisi vaihtoehtoa.Petteri Bülow / Yle

Suomen ilmavoimien nykyiset F/A-18 Hornet-hävittäjät tulevat käyttöikänsä päähän vuonna 2030.

Parhaillaan Suomelle tarjolla olevat uudet hävittäjäehdokkaat esittäytyvät HX-hankkeessa. Testien perusteella valinta uudesta hävittäjätyypistä tehdään valtioneuvoston päätöksellä vuoden 2021 loppuun mennessä. Mukana kisassa on viisi maailman parasta monitoimihävittäjää: Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 sekä Saab Gripen.

– Me tarvitsemme ensisijaisesti torjuntahävittäjän. Eli koneen, joka pystyy pitämään Suomen ilmatilan puhtaana ja mahdollistamaan maa- ja merivoimien toiminnan. Tarvittaessa uuden hävittäjän pitää pystyä myös ilmasta maahan -toimintaan ja kyetä tehokkaaseen tiedusteluun ilman, että vastustaja huomaa tätä edes tapahtuneen, sanoo toimittaja-kirjailija Pentti Perttula.

Hävittäjän pitää pystyä moneen

Pentti Perttula on intohimoinen ilmailun harrastaja. Siivet-lehden toimittaja on kirjoittanut kirjoja ilmailusta ja ilmasodankäynnistä. Tuoreimpana teoksena häneltä on julkaistu tietokirja Suomelle tarjotuista hävittäjistä.

Perttula listaa lukuisan määrän ominaisuuksia, johon tulevan hävittäjän pitää pystyä.

– Modernin hävittäjän ominaisuuksiin kuuluu myös kaukovaikuttaminen eli kyky laukaista aseita, jotka lentävät satojen kilometrien päähän. Tämä mahdollisuus on vain ilmavoimilla ja sekin ominaisuus pitäisi uudesta hävittäjästä löytyä.

Uuden hävittäjän merkityksestä Suomen puolustusvoimille Pentti Perttulalla on selvä käsitys.

– Ilman niitä maa-ja merivoimat ovat viholliselle vain harjoitusmaaleja vastaavia kohteita, joihin voi vaikeuksitta kohdistaa iskuja.

Toimittaja-kirjailija Pentti Perttula
Pentti Perttula on lentänyt kaikkien Suomen hävittäjävaihtoehtojen simulaattoreilla.Rami Koivula / Yle

Missä ovat venäläiset ehdokkaat?

Venäläisiä ehdokkaita ei Suomen viidestä mahdollisuudesta löydy. Yksi tekijä Pentti Perttulan mielestä on se, ettei venäläisissä hävittäjissä ole yksinkertaisesti riittävää käyttöikää.

Käyttötunteja ei ole pystytty lupaamaan yhtä pitkälle kuin nyt kisassa olevilla hävittäjillä. Tämä tarkoittaa Perttulan tietojen mukaan sitä, että venäläishävittäjien huoltokustannukset nousisivat liian korkeiksi.

Perttula muistuttaa kuitenkin, että itänaapurissa osataan valmistaa hyviä lentokoneita.

– Esimerkiksi Sukhoi SU-35 on hyvä lentämään, mutta sen tekniset järjestelmät kuten tutkalaitteistot ovat auttamattomasti vanhentuneita.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa – kukaan ei tiedä, millä polttoaineella koneet käyvät

Tulevaisuuteen näkeminen on aina vaikeaa. Suomen pitäisi hävittäjäkaupassaan tähän kuitenkin pystyä.

Tilannetta ei helpota koneiden kolmenkymmenen vuoden palvelusaika. Uuden hävittäjän pitäisi pysyä suorituskykyisenä maailmassa, jossa sotateollisuus ja -teknologia kehittyvät nopeammin kuin koskaan.

– Emme tiedä, millaiset säädökset rajoittavat lentotoimintaa vuonna 2040, Pentti Perttula toteaa.

Valintaan vaikuttaa myös hävittäjävalmistajien valmius ja halu päivittää hävittäjää tulevaisuudessa. Kolmenkymmenen vuoden aikana pitäisi olla mahdollista päivittää lähes kaikki tekniikkaan liittyvä. Jokainen lentokonevalmistaja lupaa tämän myyntipuheissaan, mutta millä hinnalla, on ratkaisevaa.

Suomella ei ole varaa jäädä yksin hävittäjien ylläpitokustannuksissa. Esimerkiksi Perttula ottaa yhden uuden aseen integroimisen nykyhävittäjään. Hinta saattaa nousta 100 miljoonaan euroon, joten uskottava valmius tulee kalliiksi.

– Mitä polttoainetta käytetään tulevaisuudessa, kukaan ei pysty tätäkään varmaksi tietämään, pohtii ilmailualan toimittaja.

”Onhan se hauskaa olla lentänyt kaikilla hävittäjillä”

Sotilaslentokoneiden kokoonpanoa ei pääse yleensä seuraamaan ilman monimutkaisia ja aikaa vieviä lupaprosesseja. Pentti Perttula on yksi harvoista siviileistä, joka on kutsuttu tutustumaan hävittäjien valmistamiseen. Samoilla tapaamisilla hän on voinut koelentää Suomelle tarjottujen hävittäjien simulaattorit.

– Suomen hävittäjäehdokkaista olen päässyt tutustumaan kaikkien muiden paitsi ranskalaisen Dassault Rafalen valmistukseen. On erittäin mielenkiintoista nähdä miten nykyaikainen hävittäjä kootaan aina siihen pisteeseen saakka, kun se lähtee koelennolle. On ollut kieltämättä hauskaa päästä lentämään lähes jokaisen ehdokkaan simulaattorilla, vaikka en simulaatioista juuri innostukaan.

F-18 Hornet -hävittäjälentokoneita Örlandin lentotukikohdassa Norjassa.
Tulevaisuuden lentämiseen vaikuttaa muun muassa tekoälyn käytön lisääntyminen. Pentti Perttulan mukaan jo nyt on maita, joissa aseen laukaisupäätöksen tekee lentäjän sijaan tekoälyä käyttävä järjestelmä.Jani Saikko / Yle

Ihminen, tietokone ja tekoäly

Tietokoneet eivät vielä päätä aseiden käytöstä kuten ohjusten laukaisusta.

Lentäjän harkintakykyä vaaditaan toistaiseksi tekemään päätös siitä, milloin ja minkälaiseen kohteeseen aseita käytetään.

Lentokoneiden asejärjestelmiin perehtynyt Pentti Perttula on kuitenkin huolestunut teknologian kehityksestä.

– On maita, joiden hävittäjissä tekoäly tekee ratkaisun laukaisusta.

Tekoälyä hyödynnetään nykyhävittäjissä useimmin lentokoneen ja lentäjän turvaamiseen vastustajan hyökkäyksiltä. Teknologian kehittyessä ilmasodankäynti muuttuu jatkuvasti nopeammaksi ja erilaisten uhkien torjuminen vaatii entistä nopeampia päätöksiä ja arviointeja, joihin ihmisen ominaisuudet eivät enää riitä.

Tekoäly pystyy havainnoimaan viholliskoneiden liikkeet ja torjumaan ohjusuhat sekä tekemään tarvittavat suojaustoimet jo ilman lentäjän hyväksyntää. Teköäly myös neuvoo lentäjää muuttamaan lentosuuntaa ja vaikkapa lisäämään nopeutta, jotta vältytään vihollisen osumilta.

Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä hävittäjiä

Teollinen yhteistyö on yksi Suomen valintakriteereistä uuden hävittäjälentokoneen valinnassa.

Jokainen viidestä eri lentokonevalmistajasta on vakuutellut, että koneen loppukokoonpano voidaan suorittaa Suomessa. Osien valmistuksen osalta tilanne on kiinni siitä, kuinka paljon Suomen teollisuudella on resursseja lähteä valmistamaan hävittäjien osia. Huoltovarmuuden takaaminen on myös seikka, jota pohditaan kun uutta hävittäjää Suomelle valitaan.

Onko Suomella varaa jättää hävittäjät ostamatta?

Pentti Perttula naurahtaa.

– Ei sellaista vaihtoehtoa ole.

Ruotsin esimerkkiä ei kannata seurata

Esimerkin puolustusmenojen leikkaamisesta ja sen vaikutuksista Pentti Perttula ottaa Ruotsista. Kylmän sodan jälkeen Ruotsissa vähennettiin puolustusmäärärahoja, kunnes 2000-luvulle tultaessa puolustusvoimille on ryhdytty jälleen lisäämään resursseja.

– Se mitä tehtiin Ruotsissa, on ikävä esimerkki siitä mitä seuraa eri aselajien alasajosta ja kovista säästötoimista.

Perttulan mukaan Ruotsissa oli aikoinaan ehkäpä Euroopan vahvimmat hävittäjävoimat. 1990-luvulla maassa tehtiin päätös rankoista puolustusvoimiin liittyvistä säästötoimista ja eri aselajien määrärahoja vähennettiin.

Nyt Ruotsissa on ryhdytty palauttamaan tilannetta entiselleen, mutta enää ei löydy osaajia. Perttulan mukaan Ruotsissa on edessä pitkä opettelun ja oppimisen taival.

Suomi voisi toki jättää hävittäjät ostamatta ja lentää Horneteilla 2030-luvulle, mutta niiden ylläpitokustannukset nousisivat erittäin suuriksi ja jossain vaiheessa Suomella ei enää olisi ilmavoimia.

– Tämä tarkoittaisi nykyaikaisessa sodankäyntifilosofiassa maata, jonka puolustusvoimilla ei ole uskottavuutta.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu sunnuntaina 26. tammikuuta kello 23.

Lue myös:

Ranskan hävittäjäehdokas testilennoilla Suomen taivaalla – Ranskalaiset korostavat yhteistä EU-puolustusta ja Rafale-hävittäjän taistelunäyttöjä

Seuraavaan hallitukseen huolitaan vain hävittäjäkauppoihin halukkaat – 6 pohdinnan paikkaa miljardihävittäjistä ja poliitikoista

Suomi lähetti Hornetien seuraajan tarjouspyynnöt – tarjous pyydetään 64 hävittäjästä