Eläkeläisporukka on jo vuosia yrittänyt pelastaa kotivesistöään – nyt Jäälinjärveen asennetaan jättimäinen suodatinkangas

Ruskeaa lietettä ei ole saatu pysäytettyä aikaisemmin rakennettuihin altaisiin. Kemikaalit eivät toimisi tässä järvessä.

vesistöt
Jäälin järven kunnostus, mihiä töissä
Suodatinkagas eristää järven laskuojien puoleisesta päästä.Marko Väänänen / Yle

Joukko sisukkaita eläkeläismiehiä asentaa kotijärvensä poikki satoja metrejä leveää suodatinkangaspatoa. Sen avulla syntyvän altaan on tarkoitus pysäyttää ikävän rautamönjän valuminen Jäälinjärveen lopullisesti.

Suodatinkangaspato on jääliläisten oman kehitystyön tulosta, ja hanke on saanut tukea ely-keskukselta.

Jäälin järven kunnostus, mihiä töissä
Suodatinkangas yltää rannalta rannalle.Marko Väänänen / Yle

Pohjoispohjalaiseen Jäälinjärveen valuu runsaasti ravinteita ja rauta-humuslietettä yläpuolisista metsäojista. Itseään "Järviukoiksi" kutsuvien kunnostusaktiivien käsitys on, että liete syntyy syvissä, yläpuolisissa metsäojissa.

Oulun itäpuolella, kuten Kiimingin maaperässä on laajoja, happamia mustaliuskealueita (siirryt toiseen palveluun) (Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma). Kun pohjaveden pinta laskee syvien ojien seurauksena, rikkipitoinen maa saa happea ja muodostuu rikkihappoa. Se liuottaa maasta rautaa ja muita metalleja valumavesiin.

Kunnostusaktiivi Birger Ylisaukko-oja kertoo, että juuri massiivinen rauta-humuslietteen määrä herätti ranta-asukkaat vesienhoitotöihin.

Jäälin järven kunnostus, miehet tekevät avantoa
Birger Ylisaukko-oja ja Otto Moilanen avannolla. Marko Väänänen / Yle

– Liete oli pahimmillaan niin sakeaa, että minulla tuli tavaksi sanoa, että vesi ei virtaa vaan vyöryy, Ylisaukko-oja muistelee.

Järvi uhkaa liettyä umpeen

Kiiminki-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Markku Vuolteenahon mukaan ilman ruoppauksia ja talkootyötä Jäälinjärvi olisi jo pitkälti liettynyt umpeen.

– Jos näin ei olisi tehty, tässä järven kapeammassa päässä todennäköisesti kävelisimme nyt suhteellisen kuivalla maalla.

Yhdeksän vuoden talkootöillä Jäälinjärven typpi- ja fosforikuormaa on saatu pienennettyä niin, että esimerkiksi sinilevä ei enää haittaa virkistyskäyttöä.

Jäälin järven kunnostus, miehiä nuotiokahvilla
Otto Moilanen, Markku Vuolteenaho ja Birger Ylisaukko-oja talkookahveilla.Marko Väänänen / Yle

Jäälinjärveä on viime vuosina hoitokalastettu, ja valuma-alueelle on rakennettu pintavalutusaltaita ja patoja. Särkikalojen määrä on saatu siedettävälle tasolle, ja ahvenista on jälleen ruokakaloiksi. Ranta-asutus on saatu kunnallisen viemärilaitoksen piiriin. Mutta edelleen tulovesien liete uhkaa tukkia matalan järven.

– Yläpuolelle rakennetut altaat ovat pysäyttäneet hyvin ravinteita, mutta rauta-humuslietteestä vain noin viidesosan. Rakenteilla olevassa järvialtaassa veden viipymä on tuntien sijaan useita vuorokausia, minkä pitäisi tepsiä, Birger Ylisaukko-oja uskoo.

Kiimingin–Jäälin vesienhoitoyhdistys erottaa suodatinkankaalla muutaman hehtaarin kokoisen altaan Jäälinjärven kaakkoispäästä. Kangas pysyy pinnalla puusta rakennettavan puomin ja pintakellukkeen avulla, ja se upotetaan pohjaan painavalla kettingillä. Koko rakenne ankkuroidaan paikalleen betonipainoilla.

Kemikaaleista ei apua

Jäälinjärveä ei kirkasteta kemikaaleilla. Esimerkiksi Littoistenjärvi Varsinais-Suomessa kasvoi nopeasti umpeen kemikaalikäsittelyn jälkeen. Littoisten mallia on puntaroitu Jäälissäkin.

– Kemikaalit eivät oikein toimi tällaisessa läpivirtausjärvessä. Käsittely pitäisi uusia monta kertaa vuodessa, eikä menetelmä toiminut Littoisissakaan, vaan järven tila on taas heikentynyt, Birger Ylisaukko-oja perustelee.

Uuden suodatinkankaan uskotaan olevan useiden kymmenien vuosien ratkaisu lietteen pysäyttämiseen. Ylisaukko-oja muistuttaa, että lopulta liete voidaan imuruopata padosta rannalle, josta löytyy jo tarvittavat rakenteet edellisen ruoppauksen ajoilta.

Jäälin järven kunnostus, mies ajaa mönkijällä
Otto Moilanen käyttää taloissa omaa, monipuolista välineistöään.Marko Väänänen / Yle

Tekivät itse, kun muuten ei tapahtunut

Monitaitoinen Otto Moilanen osallistuu järven pelastamistalkoisiin mielellään jo hyvän seurankin vuoksi. Hän kertoo kalastelleensa järvessä koko ikänsä. Moilanen on talkoillut suodatinpatoa varten jo kolmisen työpäivää ja arvelee, että lisää tarvitaan vielä pari. Hän uskoo, että uusi pato pysäyttää lietteen kulkeutumisen pidemmälle järveen.

– Jos ei tähän jää, niin on ihme, Moilanen vakuuttaa.

Puheenjohtaja Markku Vuolteenaho kiittelee talkoolaisten ydinjoukkoa. Toisaalta hän kaipaisi vesienhoitotyöhön lisää myös nuorempaa väkeä.

Jäälin järven kunnostus, miehiä nuotiokahvilla
Jäälin "Järviukot" taukotulilla.Marko Väänänen / Yle

– Tämä ydinryhmä on kuntonsa mukaan hyvin aktiivisesti mukana, Vuolteenaho kiittelee.

Jääliläiset käärivät omat hihansa havaittuaan vuosikymmen sitten, että yhteiskunnan resurssit ovat riittämättömiä vastaaviin vesienhoitotöihin. Hyvät kirjalliset suunnitelmat perusteluineen ovat avanneet myös julkisia rahoitushanoja investointien tueksi.

Pohjois-Pohjanmaalla omatoimisia talkooporukoita aktivoi vesienhoitoon Pro Agria Oulun VYYHTI-hanke (siirryt toiseen palveluun). Sen koordinoimia hankkeita on käynnissä Jäälin lisäksi esimerkiksi Tyräjärvellä ja Panumajärvellä, missä myös mökkiläiset ovat aktivoituneet vesienhoitoon.

Projektipäällikkö Riina Rahkila kertoo, että kyseessä on ympäristöministeriön rahoittama laajapohjainen verkosto, joka jakaa ideoita, tietoa ja kokemuksia vastaavista hankkeista maakunnan eri puolilta.

– Rahoitusta vesiensuojelun tehostamiseen on nykyisin hyvin saatavilla. Ongelmana on hankkeiden aikaansaaminen. Me autamme mielellämme esimerkiksi hakemusten laatimisessa, Rahkila lupaa.

Voit keskustella aiheesta kello 23:een saakka.