Tutkija toivoo loppua taistelulle mikrobeja vastaan – kiista pesuaineista kiihtyy, mutta kemikaalicocktailin syy voi olla meissä kaikissa

Sisäilmaongelmat ovat yksi syy etsiä uusia vaihtoehtoja perinteisille pesuaineille. Liika hygieenisyys voi jopa suosia homeiden kasvua.

siivous
Siivooja täyttämässä kannua seinässä olevasta laittesta, joka valmistaa aktiivivettä.
Laite valmistaa Aktiivivettä nappia painamalla. Uusi siivoustapa ei vaadi koulutusta kuten perinteisten pesuaineiden käyttö.Juha-Petri Koponen

Aurinkovuoren koulussa Asikkalassa käytävät ovat jo iltapäivällä hiljentyneet koululaisista. Siivooja saa rauhassa tehdä työtään. Siivooja on aikaisemmin valmistanut ionisoitua vettä seinään asennetulla laitteella, ja nyt pöydät, lattiat ja peilit pyyhitään tuolla samalla aineella.

Asikkalan kunta päätti luopua kaikista perinteisistä pesuaineista. Nyt kunnan siivoojat antavat lialle kyytiä aineella, jota kutsutaan Aktiivivedeksi. Aktiivivettä tehdään tavallisesta hanavedestä puhdistamalla ja sen jälkeen lisäämällä siihen sähkön avulla hengitysilmasta otsonia.

Uuteen ratkaisuun Asikkalan kunnan ajoivat monissa kaupungeissa ja kunnissa tutut sisäilmaongelmat. Vaikka aktiiviveden käyttäminen on hieman kalliimpaa kuin entiset aineet, toivotaan kunnalla päätöksen tuovan lisää hyvinvointia sekä muun muassa vähemmän sairaspoissaoloja.

Kemikaaliuskoiset suomalaiset luottavat mainoksiin

Otsonoitu vesi kuulostaa ihmeaineelta: siivoojille ei enää tarvitse opettaa pesuaineiden laimennusta, eivätkä siivoojat tai tilojen käyttäjät altistu terveydelle haitallisille aineille. Aktiivivettä käytetäänkin jo lukuisissa paikoissa.

Läheskään kaikkialla ei ole luovuttu synteettisistä pesuaineista, vaikka tutkimuksissa pesuaineet levittävät ilmaan terveyteen vaikuttavia kemikaaleja.

Aktiiviveden maahantuojan OZOCleanin toimitusjohtaja Timo Kantolan mukaan perinteisistä aineista ei olla luovuttu, koska suomalaiset ovat kemikaaliuskollisia. Pelkällä käsitellyllä vedellä puhdistaminen herättää epäluuloja, kun mainoksissa on vuosia kehuttu pesuaineiden tehoa.

– Kuusikymmentä vuotta on opetettu, että Fairy tekee kädet ihmeen hellävaraisiksi tai tämä ihmeaine räjäyttää lian pois. Ihmiset eivät ajattele ollenkaan. Suurilla toimijoilla on tehokkaat markkinointikoneistot, mutta meillä ei ole sataa miljardia lompakossa, jolla markkinoida.

Aalto-yliopiston valmistumassa oleva tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa perinteisten pesuaineiden pahuuden. Lukemattomien kemikaalien ympäröimässä maailmassa pesuaineet ovat kuin pisara meressä.

Pesuaineiden terveysvaikutuksia on tutkittu, mutta tulokset jakavat yhä tutkijoiden mielipiteitä. Voi olla, että väittely siitä, miten pääsemme turvallisimmin eroon mikrobeista, on täysin turha. Ehkä meidän täytyisi viimein tehdä rauha kaikkialla olevien mikrobien kanssa.

Ruotsissa puhdistettu vesi on kuumentanut tutkijoiden tunteita

Kokonaan otsoniveden käyttöön siirtynyt Asikkalan kunta testasi tuotetta usean kuukauden ajan ennen päätöstään. Siivoojat olivat hyvin tyytyväisiä päätökseen.

Aktiiviveden rinnalla markkinoilla on myös kaksi veteen uskovaa vaihtoehtoa: OrboTech Finlandin Ultrapuhdas vesi sekä Ownwellin patentti. Ultrapuhdas vesi on puhdistettua, mutta siihen ei lisätä otsonia kuten Aktiiviveteen. Ownwellin ratkaisussa puhdistetuun veteen lisätääm probiootteja.

Ruotsissa keskustelu puhdistetun veden siivoustehosta käy kuumana tutkijoiden kesken. Heidän mukaansa ei ole tieteellistä teoriaa siitä, miten tekniikka tuhoaisi mikrobeja (Motiivi). (siirryt toiseen palveluun)

ISS Palvelut on suuri siivousalantoimija, ja heillä on käytössään sekä otsonoitua Aktiivivettä sekä puhdistettua Ultrapuhdasta vettä. Yrityksen tuotejohtaja Minna Konttila kertoo, ettei heillä ole huomattu eroa näiden kahden aineen lopputuloksessa.

Laite, jolla Aktiivivettä valmistetaan. Harmaa laite on seinässä, ja siinä on aukko täytettävälle pullolle.
Kanadalaisen yhtiön kehittämällä koneella puhdistusainetta valmistetaan vesijohtovedestä. Kone puhdistaa veden, jonka jälkeen siihen sidotaan sähkön avulla ilmassa olevaa happea. Koneen keskellä olevaan aukkoon työnnetään pullo, johon otsonipitoista vettä valutetaan hetkessä.Juha-Petri Koponen

Aktiiviveden hyödyistä kaivataan kuitenkin lisää suomalaista tutkimusta, jossa hyötyjä tutkittaisiin pitkällä aikavälillä. Aalto-yliopiston uudessa pesuaineiden vaikutuksia huoneilmaan kartoittaneessa SIBI-hankkeessa tutkijana ollut Leila Kakko vetoaa siihen, että ulkomailla pesuaineet voivat olla hyvin erilaisia kuten myös veden laatu.

Sisäilmatutkija Elisa Aattela on vakuuttunut siitä, että perinteisistä nestemäisistä pesuaineista täytyy luopua ja Aktiivivesi voi olla siihen yksi keino. Aattela on toiminut esimerkiksi terveystarkastajana sekä sisäilma-asiantuntijana. Hän tutki Aktiiviveden vaikutusta sisäilman myrkyllisyyteen (siirryt toiseen palveluun) Åbo Akademissa. Tulosten mukaan sisäilman myrkyllisyys putosi Aktiiviveden avulla. Tärkeää olisi myös verrata otsonoidun veden tehoa tavalliseen veteen.

Nestemäiset pesuaineet saivat siivoojat sairastumaan astmaan

Elisa Aattela tutki Aktiivivettä Åbo Akademissa huurrevesimenetelmällä. Menetelmällä selvitetään ilmassa olevien aineiden myrkyllisyyttä soluille laittamalla bakteereja ilmasta kerättyyn veteen. Jos vedessä on myrkkyjä, bakteerit kuolevat.

Aattela pitää tutkimiskeinoa hyvänä, sillä pesuaineiden vaarallisuutta tutkitaan yleensä yksittäin. Silloin ei saada selville, millaisia yhdisteitä huoneessa syntyy, kun erilaiset pesuaineet reagoivat keskenään ja huoneen muiden materiaalien kanssa.

Pesuaineiden vaarallisuus perustuu Aattelan mukaan biosideihin, joiden on tarkoitus tappaa mikrobeja tuhoamalla niiden soluja. Biosidi ei kuitenkaan osaa erottaa vaarallista bakteeria ihmisen solusta, joten hengitettynä se tuhoaa myös keuhkoissa olevia soluja.

ISS Palveluiden tuotejohtaja Konttila huomauttaa , etteivät he ainakaan käytä biosidejä sisältäviä aineita päivittäisessä ylläpitosiivouksessa. Biosidejä käytetään nestemäisissä pesuaineissa. Biosidit estävät aineiden pilaantumista tuhoamalla mikrobeja.

Vesihöyryn mukana myrkyt pääsevät syvälle keuhkoihin. Keuhkojen kautta hengitetyt haitalliset aineet voivat olla terveydelle vaarallisia jopa sata kertaa pienempinä määrinä (siirryt toiseen palveluun) kuin syötynä (Puhtausalan asiantuntijapäivien luento).

Nykyään pesuaineita ei juurikaan pestä pois, vaan pinnat pyyhitään vain kerran pesuainetta sisältävällä liinalla. Pääosa siivoustuotteiden kemikaaleista ei haihdu, joten käytössä ne kertyvät sisätiloihin, kunnes ne hitaasti sekoittuvat vesihöyryyn. (Mirja Salkinoja-Salosen julkaisu "Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan").

Rivissä aktiivivesipulloja.
Asikkalan kunnassa Aktiivivettä tuottavia laitteita asennettiin lähes kaksikymmentä, jotta eri kohteissa saadaan valmistettua otsonivettä. Koska otsoni hajoaa nopeasti, Aktiivivettä valmistetaan joka päivä tarpeen mukaan.Juha-Petri Koponen

Kukaan ei ole siivousaineiden kanssa niin paljon tekemisissä kuin siivoojat. Silti lähes jokainen viettää aikaa tiloissa, jotka on puhdistettu pesuaineilla. Siivoojien terveysongelmat voivat antaa kuvaa siitä, kuinka voimakkaita aineita puhdistusaineet ovat.

Aattelan mukaan nestemäisten pesuaineiden käyttöönoton jälkeen siivoojien astmat yleistyvät räjähdysmäisesti. Siivoamista tekevillä laitoshuoltajilla oli kunnissa viime vuonna kaikkein eniten sairaspoissaoloja (siirryt toiseen palveluun) muihin ammatteihin verrattuna Työterveyslaitoksen tilastossa. Osa sairaspoissaoloista johtuu rasituksesta, mutta monet siivoojat kärsivät esimerkiksi ihon ja silmien ärsytyksestä.

Aalto-yliopiston uudessa tutkimuksessa puhdistusaineita ei kuitenkaan olla valmiita täysin tuomitsemaan. Niiden käyttöä voidaan vähentää, mutta heidän tutkimuksen mukaan kaikista pesuaineista ei tarvitse luopua.

Siivousaineita annostellaan väärin

Pesuaineiden vaikutuksia sisäilmaan tutkineen SIBI-hankkeen loppuraporttia vasta kirjoitetaan, mutta tutkimuksessa mukana ollut Leila Kakko pitää pesuaineita suurempana ongelmana niiden käyttäjiä.

Kakko on Tampereen ammattikorkeakoulussa palvelu- ja liiketoiminnan lehtori eli hän opettaa myös tulevia siivoojien esimiehiä. Hänestä alalle tarvitaan lisää päteviä siivoojia. Kaikissa paikoissa ei ole automaattista pesuaineiden annostelua, jolloin on riski, että aineita käytetään liikaa.

Kakko laski, että yhteen siivouspyyhkeeseen tulee ainetta oikein annosteltuna noin 0,008 millilitraa. Moni ei myöskään hänen mukaansa tiedä kauhistellessaan, että monet vaaralliset aineet ovat jo kiellettyjä.

Kaikki tuovat oman osuutensa sisäilman kemikaalicocktailiin

SIBI-hankkeen tutkimusryhmä huomasi kokeissaan, että on mahdotonta saada selville pesuaineiden vaikutusta huoneilmaan tutkimalla normaalia ympäristöä.

Tutkimuksessa otettiin näytteitä kahdesta lukiosta ja yhdestä päiväkodista. Näytteet otettiin siivoamalla tiloissa normaalisti pesuaineilla ja sen jälkeen vaihdettiin siivoamaan vesijohtovedellä.

Tutkimuksessa ilman VOC-pitoisuudet eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrä ei juuri noussut pesuaineilla pestessä verrattuna pelkkään veteen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ilmassa olisi ollut myrkyllisiä yhdisteitä. Kakkon mukaan ilman laatuun vaikuttivat paikalla käyneet ihmiset.

Pesuaineet ovat vain pieni pisara kemikaalicocktailissa, joka ympäröi meitä sisätiloissa. Ilman myrkyllisyyteen vaikuttavat esimerkiksi käyttämämme kosmetiikkatuotteet ja ulkoa tulevat saasteet.

– Jos luokan siivouksessa käytetään viisi milliä pesuainetta, ja luokassa on yli kaksikymmentä oppilasta, joista jokainen on oletettavasti käynyt suihkussa ja käyttänyt yli viisi milliä shampoota, silloin kemikaalikuorma tulisi enemmän shampoosta. Siihen vielä lisätään hiusmuotoilutuotteet ja hajuvedet ja muut.

Aattelan kokeissa ilman myrkyllisyys väheni, kun tiloissa käytettiin Aktiivivettä. Hän uskoo syyksi sen, että siivojat vähensivät pesuaineiden käyttöä.

Pesuaineiden pahuus ei ole siis vieläkään täysin selvää. Voi kuitenkin olla, että ihminen on täysin väärillä jäljillä kiistellessään siitä, mikä on paras tapa päästä mikrobeista eroon. Tutkija suositteleekin vähentämään hygieniavaatimuksiamme.

Sota mikrobeja vastaan on väärä tie

Ihminen on käynyt sotaan bakteereja vastaan perinteisten pesuainein ja nyt uusilla tavoilla. Sisäilmatutkija Aattelan mielestä koko sota on aivan turha.

– Ihmiskunta on ajatellut, että pitää tappaa bakteereja ja mikrobeja, mutta se on väärä tie. Luonto hoitaa tilanteen.

Suurin osa bakteereista on meille hyödyksi. Kun emme puutu mikrobitasapainoon, hyvät mikrobit pitävät huolta, etteivät haitalliset saa ylivaltaa, Aattela selittää.

Maaperän on todettu vaikuttavan mieleen samalla tavalla kuin masennuslääkkeet sen sisältämien hyvien mikrobien avulla.

Liiallisen hygienian on tutkittu aiheuttavan esimerkiksi astmaa, 1 tyypin diabetestä ja reumaa. HITEA-tutkimuksessa huomattiin, että suomalaiset lapset sairastivat enemmän sisäilmaongelmiin liitettyjä oireita, vaikka ilman pienhiukkaspitoisuudet ovat suomalaiskouluissa murto-osan siitä mitä Espanjassa ja Hollannissa.

Bakteerit jopa ehkäisevät homeiden leviämistä pinnoilla. Liiassa desinfioinnissa saattaa olla siis yksi syy valtavaan määrään sisäilmaongelmia Suomessa (Mirja Salkinoja-Salosen julkaisu "Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan (siirryt toiseen palveluun)").

pesuaineet ll
Leila Kakko huomauttaa, että usein pesuaineita käytetään varmuuden vuoksi liian paljon. Ammattisiivoojien käyttämiä aineita mitataan millilitroina.Jaani Lampinen / Yle

Aattela ehdottaa, että nestemäisten pesuaineiden sijaan voitaisiin käyttää vaikka palasaippuaa, jossa ei ole säilyvyyden takia lisätty mikrobeja tuhoavia biosidejä. Myös tavallinen vesijohtovesi toimii hänestä monessa tilanteessa. Mukaan voi lisätä soodaa, etikkaa tai muita aineita, joissa ei ole biosidejä.

Myös SIBI-tutkija ja lehtori Kakko uskoo, että vesi riittää, jos pinnat eivät ole pinttyneitä. Kokonaan pesuaineista ei hänestä täytyisi luopua, mutta niitä olisi mahdollista vähentää. Keinona tähän on kiinnittää enemmän huomiota siivoamiseen: täytyisi miettiä, millä välineillä, miten ja milloin on parasta siivota.

Aalto-yliopiston tutkimuksessa Kakko huomasi, että riippumatta käytettävistä aineista, tiloissa voitaisiin siivota enemmän.

– Pitkään fokuksessa on ollut aineet, mutta kuinka paljon asioita aiheuttaa se, että siivotaan liian vähän? Väitän, ettei ole kohteita, joissa ylisiivottaisiin nykypäivänä.

Keskustelu on suljettu.

Korjaus 28.1.2020 kello 8:35 Lisätty ISS:n huomautus siitä, etteivät he käytä biosidejä sisältäviä pesuaineita päivittäisessä siivouksessa.

Korjaus 28.1.2020 kello 11:15 poistettu seuraava kappale: Kun olemme käyneet tavallisia mikrobeja vastaan, jäljelle ovat jääneet erittäin vahvat mikrobit, jotka ovat pystyneet käyttämään ihmisen kehittämiä pesuaineita ravinnokseen. Esimerkiksi sairaaloissa desinfiointi on kehittänyt erittäin vastustuskykyisiä ja ihmiselle vaarallisia MRSA-bakteereja. Nyt MRSA tappaa Yhdysvalloissa joka vuosi enemmän ihmisiä kuin murhat,väkivallanteot, aids, Parkinsonin tauti ja keuhkoahtaumatauti yhteensä.

Lisäys 28.1.2020 kello 12:20: lisätty tieto Ownwell-yrityksestä, jonka patentti myös nojaa puhdistetun veden käyttöön siivouksessa.