Vanhemmat eivät enää pärjää teiniensä kanssa – jo sadat äidit hakeneet tukea

Väestöliiton sosiaalipsykologin mukaan moni vanhempi painiskelee riittämättömyyden tunteen kanssa.

äitiys
Nainen nojaa puuhun ja katselee kohti aurinkoa.
Äitiyteen voi liittyä kokemus siitä, ettei vanhempana riitä. Kuva ei liity tapaukseen. Henrietta Hassinen / Yle

Pinna palaa, ääni nousee tai rajoja on vaikea asettaa. Seuraa ikävä tunne – olen epäonnistunut vanhempana. Kamalat äidit (siirryt toiseen palveluun) -vertaistukiryhmä syntyi tarpeesta keskustella ja jakaa kokemuksia vanhemmuuden haasteista.

Muutaman vuoden aikana äitejä on tullut mukaan ryhmiin jo useita satoja ympäri Suomen. Toiminta laajenee koko ajan, sillä nyt ryhmiä on jo 30 eri paikkakunnalla.

Marjut Lauronen vetää Haminassa tammikuussa käynnistynyttä vertaistukiryhmää. Hän itse on työskennellyt aikaisemmin lastensuojelun parissa vuosia. Lisäksi Lauronen on kahden teini-ikäisen nuoren äiti.

– Tällaiselle äitiryhmälle on tarvetta, koska äidit eivät näe ja kohtaa toisia äitejä välttämättä missään. Pienten lasten kanssa tulee hiekkalaatikolla vaihdettua ajatuksia. Ehkä kulttuurikin on sellaista, ettei uskalleta ja kehdata puhua perheen asioista, jos on vaikeaa kotona.

Keskustelua äitiryhmissä käydään luottamuksellisesti niin nukkumaanmenoajoista, somen käytöstä, pelaamisesta kuin kotiintuloajoistakin.

Marjut Lauronen
Marjut Lauronen vetää Haminan Kamalat äidit -vertaistukiryhmää. Kirsi-Marja Lönnblad / Yle

Aseta nuorelle rajoja

Rajojen ja sääntöjen asettaminen lapselle voi olla vaikeaa. Marjut Laurosen mukaan on tärkeää, että pelisäännöt ovat olemassa. Tämä onkin yksi aihe, joka äitiryhmässä puhuttaa.

– Olen nähnyt paljon sitä, että vanhemmuus on hukassa. Vanhempi pelkää, että tuottaa pettymyksen lapselle ja yrittää siksi välttää konflikteja. On hyvä olla rohkeutta olla se kamala äiti ja kamala iskä, vaikka lapselle tulee paha mieli. Joistain asioista voidaan neuvotella, mutta ei kaikista.

Väestöliiton sosiaalipsykologi Milla Sinnemäki onsamoilla linjoilla siitä, että rajojen asettaminen voi olla hankalaa.

– En ajattele, että vanhemmuus on hukassa, vaan monella vanhemmuuteen liittyy riittämättömyyden tunnetta.

Sinnemäen mukaan on tärkeää kysellä nuoren omista mielipiteistä. Miten hän näkee asian ja perustella, miksi nuorella on hyvä olla esimerkiksi kotiintuloajat.

– Jos oma nuori stressaa koulujutuista, on tärkeää kuunnella. Jos nuori ei halua mennä kouluun, siitäkin pitää pystyä keskustelemaan.

Äitiryhmässä puhutaankin esimerkiksi siitä, miten nuorelle perustellaan, miksi asiat pitää tehdä tietyllä tavalla.

– Nuorelta kuulee sitä, että "kaikki muutkin saavat ja kaikki muutkin tekevät", mikä ei pidä paikkaansa. Arjen sujumiseen tarvitaan rajoja, Lauronen sanoo.

On normaalia, että pinna palaa

Marjut Lauronen sanoo pistäneensä merkille, että on tärkeää myös puhaltaa yhteen hiileen vanhempina.

– Lapset ovat älyttömän fiksuja ja lukevat meitä kuin avointa kirjaa. He tietävät, kumpi on heikompi lenkki ja mistä langasta kannattaa vetää. Sitä ei kannata ikinä aliarvioida. Lapset ja nuoret osaavat käyttää hyväkseen tilannetta, jos he tietävät, kummalta vanhemmalta kannattaa kysyä. Se on vaarallinen tie.

Lauronen sanoo, että pinnan palaminen on normaalia – sekä nuorella että vanhemmalla.

– Silloin voi perustella, että "anteeksi, äidillä paloi pinna. Minua loukkasi, että sanoit näin." Minun mielestäni lapsen pitää nähdä, että äiti ja isäkin on ihminen. Myös nuorella saa palaa pinna.

Laurosen mukaan huumorikin on kasvatuksessa tärkeää ja se auttaa jaksamaan vaikeina päivinä.

– Teinit heittävät myös sarkastista huumoria. On tärkeää, että ymmärtää sitäkin, eikä ota kaikkea niin vakavasti.

Vertailu toisiin on vahingollista

Yksi keino kehittää itseään vanhempana on jutella läheisen tai muun tuttavan kanssa ääneen kamaluuden kokemuksesta. Siksi myös vertaistukiryhmillä on Väestöliiton Sinnemäen mukaan merkitystä.

– Usein auttaa jo paljon, kun kuulee, että muillakin on samantyyppisiä ongelmia. Jos pystyy olemaan kiinnostunut lapsen asioista, niin kyselee ja keskustelee niistä ja viettää aikaa yhdessä nuoren kanssa.

Sinnemäen mukaan on tärkeää pohtia, mistä huonommuuden kokemus tulee. Vertailu toisiin voi olla vahingollista, koska kukaan ei ole täydellinen.

– Todennäköisesti kukaan ei ole vanhempana niin huono kuin itsestä tuntuu. Ihmisillä voi olla rima aika korkealla. Kun ikäviä puolia ei jaeta, voi tulla olo, että on kamala äiti.

Kamalien äitien Marjut Lauronen muistuttaa, ettei kenenkään tarvitse jäädä painiskelemaan asioiden kanssa yksin. Sekä äitien että isien on tärkeää puhua asioista ääneen.

– Se riittää, että on rakkautta omaa lasta kohtaan ja halua yrittää tehdä parhaansa.

Minkälaisia haasteita vanhemmuuteen liittyy? Mitä ajatuksia Kamalat äidit -ryhmä herättää? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 23.1. klo 23 asti.

Lue myös:

Kuka kasvattaa lapset, kun koko perhe hajoaa omiin nurkkiinsa näpläämään älylaitettaan? 4 keinoa, joilla ryhti palautuu

Heli Mikkola uupui markkinointialan töihin ja löysi ilon uudesta roolista – "Sijaisvanhempana saan jakaa hoivaa, lämpöä ja välittämistä"

Kolme naista kertoo, millaista oli tulla äidiksi nelikymppisenä – "Olen tajunnut, etten olekaan uraihminen"