Pitäisikö lain taata kaikille vähintään kympin tuntipalkka? Kysyimme puolueiden kannat EU:n minimipalkkaehdotukseen

EU-komissio selvittää minimipalkaa kaikille unionin alueella työskenteleville, mutta Suomen eduskuntapuolueissa innostus on vähäistä.

vähimmäispalkka
Palkkakuitti.
Anu Pöntinen / Yle

EU-komissio aloitti viime viikolla koko unionin kattavan minimipalkka-aloitteen alkuselvityksen. Esitys minimipalkkadirektiiviksi on odotettavissa aikaisintaan vuoden lopulla.

Pohjoismaista erityisesti Ruotsi ja Tanska vastustavat aloitetta (siirryt toiseen palveluun) kärkkäästi. Myös Suomi suhtautuu aloitteeseen epäilevästi. Pohjoismaissa minimipalkat on perinteisesti säädetty työmarkkinaneuvotteluissa.

EU:n jäsenmaista lakisääteinen minimipalkka puuttuu Suomen lisäksi Tanskasta, Ruotsista, Itävallasta, Italiasta sekä Kyprokselta.

Yle kysyi eduskuntapuolueilta, mitä mieltä ne ovat lakisääteisestä minimipalkasta.

Vain vasemmistoliitto kannattaa

Puolueista ainoastaan vasemmistoliitolla ja nyt-liikkeellä on vahva kanta asiaan. Lähes kaikki puolueet näkevät lakisääteisessä minimipalkassa kuitenkin sekä hyötyä että haittaa.

Grafiikka puolueiden kannasta minimipalkkaan.
Laura Merikalla / Yle

Vasemmistoliitto kannattaa ainoana puolueena Suomeen lakisääteistä minimipalkkaa.

– On entistä enemmän aloja, joissa ei ole välttämättä yleissitovia työehtosopimuksia. Lakiin kirjaaminen määrittäisi palkoille minimitason, selittää puolueen kantaa Paavo Arhinmäki (vas.).

Myös vihreät kannattavat eu-direktiivin tekemistä, kunhan se ei puutu suomalaiseen yleissitovuuteen työmarkkinaneuvotteluissa.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että selvitämme uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. Tämä on meistä hyvä kirjaus. On tärkeää, että työnteolla voi elää, kommentoi vihreiden Emma Kari.

Kokoomuksen mielestä asia kaipaa lisäselvitystä. Kristillisdemokraattien mielestä asiasta on hyvä käydä keskustelua Suomessa, mutta sitä ei tulisi ratkaista EU-tasolla.

– Harkiten ja maltilla asetettu minimipalkka voisi selkeyttää nykytilannetta ja helpottaa viranomaisten puuttumista alipalkkaukseen, pohtii Kai Mykkänen (kok.).

Lakisääteistä minimipalkkaa vastustavat sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset ja keskusta.

– On tärkeää, että työmarkkinaosapuolet voivat sopia minimipalkasta ja muista vähimmäisehdoista työehtosopimuksissa, toteaa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

RKP:ltä ja nyt-liikkeeltä puuttuu asiaan virallinen linjaus, mutta Ylen kyselyyn vastanneet Anders Adlercreutz (r.) ja Harry Harkimo (liik.) olivat minimipalkkalakia vastaan.

Paljonko minimipalkka olisi?

EU-komission ehdotuksen mukaan minimipalkka voisi olla 60 prosenttia maan mediaanipalkasta. Suomessa mediaanipalkka oli vuonna 2018 3 078 euroa (siirryt toiseen palveluun). Ehdotuksen mukainen minimipalkka olisi siis noin 1 800 euroa kuussa.

Vasemmistoliitto oli myös ainoa puolue, joka ehdotti minimipalkalle määrää. Arhinmäen mukaan sen tulisi olla noin 10–12 euroa tunnilta, siis vajaa 2 000 euroa kuukaudessa, indeksiin sidottuna.

Kokoomuksen mukaan minimipalkka voisi perustua esimerkiksi peruspäivärahan saamiseen vaadittavan työssäoloehdon määrittelemään (siirryt toiseen palveluun)vähimmäispalkan tasoon.

– Minimipalkan tason tulisi ylittää pelkän sosiaaliturvan varassa elävän tulotason, kuvailee sopivaa minimipalkkaa puolestaan Päivi Räsänen (kd.).

EU:n aloite koko Euroopan unionia koskevasta minimipalkkalaista herättää mielipiteitä Helsingissä. A-studio kysyi ja kansa vastasi.

Joka kymmenes työehtosopimusten ulkopuolella

Suomen työmarkkinoilla on yli kaksisataatuhatta työntekijää, jotka eivät kuulu työehtosopimusjärjestelmän piiriin. Se tarkoittaa noin 10 prosenttia työvoimasta. Heillä työstä saatu palkka ei siis määräydy olemassa olevien sopimusten mukaan.

Tämän ryhmän osalta lainsäädäännön uudistamista olivat valmiita selvittämään myös minimipalkkaan nuivasti suhtautuvat sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset.

Useat puolueet totesivat, että lakisääteinen minimipalkka helpottaisi ulkomaalaisten työntekijöiden ja muiden heikossa asemassa olevien ryhmien oikeuksien turvaamista.

Paikallisen sopimisen lisäämistä korostivat erityisesti kristillisdemokraatit sekä RKP.

A-studio: Yhä useampi ei tule palkalla toimeen. Auttaisiko EU:n selvityksessä oleva laki minimipalkasta? Keskustelemassa kansanedustajat Elina Lepomäki (kok.) ja Ilari Nurminen (sd.). Annika Damströn juontaa. Yle TV1 ja Areena klo 21. #yleastudio

Juttua päivitetty ma 20.1. klo 19.33: Lisätty Areena-video.

Lue lisää:

Kasvava joukko suomalaisia ei elä palkallaan – Myyjänä työskentelevä Mari Laasio sinnitteli kaverien vipeillä ulosottoon asti

Filippiiniläissiivooja ei ole nähnyt lastaan 6 vuoteen, mutta lähettää tälle rahansa – Kymmenissä suomalaisyrityksissä poljetaan palkkoja

Työministeri Harakka ei lämpene minimipalkkalaille: "Työntekijöiden suoja on Pohjoismaissa parhaalla tasolla"