Analyysi: Euroviisukarsinta palasi vanhaan malliin – menestystä se ei vielä takaa

Uuden Musiikin Kilpailulla on näytettävää kahden huonon Euroviisu-vuoden jälkeen. Mukaan pitäisi saada tähtiä, kirjoittaa Ylen kulttuuritoimittaja Ville Vedenpää.

Uuden Musiikin Kilpailu
UMK
Miikka Varila / Yle

Viime kevään Euroviisujen jälkeen Uuden Musiikin Kilpailussa oli peiliin katsomisen paikka. Kahtena vuotena viisuedustaja oli kutsuartisti, mutta lopputulos jäi laihaksi. Saara Aalto jäi viisufinaalissa hännille ja Darude oman semifinaalinsa viimeiseksi.

Kansainvälisesti nimekkäät suomalaiset eivät tuoneetkaan odotettua menestystä. Suomalaiset janoavat hyviä sijoituksia Euroviisuissa, joten paineet muuttaa viisuedustajan valintaa kasvoivat. UMK:ssa päätettiin palata vanhaan useamman artistin viisukarsintaan.

Uuden Musiikin Kilpailun tekijät joutuivat taas keskeisen kysymyksen äärelle: miksi UMK on olemassa? Avuksi otettiin nuorisokanava YleX, jolla on ainakin musiikkipiireissä enemmän uskottavuutta kuin UMK-konseptilla.

Asetelma on hyvä, sillä YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen tuntee tämän hetken tärkeimmät musiikintekijät. Hän onkin saanut valjastettua parhaat biisinikkarit mukaan maailman suurimpaan musiikkikarnevaaliin.

Avoimeen kilpailuun lähetettiin 426 kappaletta. Niiden joukosta valikoitui kuusi biisiä, joista edustuskappale valitaan.

Tiistaina julkistettiin kappaleiden esittäjät, jotka ovat Tika, Erika Vikman, Aksel Kankaanranta, tyttöbändi F3M, Sansa ja Catharina Zühlke.

Tässä ovat Uuden Musiikin Kilpailun finalistit – Kenestä Suomen euroviisuedustaja 2020?

Nimet eivät ole suomalaisessa musiikissa isoimmasta päästä, mikä on jälleen kerran harmi. Tunnetuimmat artistit arkailevat lähteä mukaan kisaan.

Viisuedustajaksi pyrkivistä vain yksi on mies. Suurella todennäköisyydellä Hollannin viisulavalla toukokuussa Suomea edustaa joko nainen tai useampi.

Uuden vuosikymmenen ensimmäinen euroviisuedustaja valitaan maaliskuun alussa Tampereella. Yksi voittaja on jo selvillä: se on viisuista innostuva yleisö. Kahteen edellisvuoteen verrattuna tarjolla on enemmän musiikkia ja oikeasti jännitettävää.

Viime vuonna suomalainen Henrik Tala oli Norjan KEiiNO-kokoonpanon esittämän viisun tekijäjoukossa. Biisi oli yleisöäänien ykkönen. Nyt kun Suomessa on saatu osaavat biisinikkarit mukaan, voisi viisumenestystä pikkuhiljaa odottaa myös meille. He osaavat tehdä kansainvälistä soundia, joka toimii eri puolilla Eurooppaa.

Lopullista menestystä saadaan kuitenkin odottaa vielä tovi, sillä vielä pitäisi saada mukaan Suomen suosituimmat artistit. Viisulava suorastaan huutaa kokenutta artistia edustamaan maatamme.

Krista Siegfrieds edusti häämekossa Suomea Euroviisuissa vuonna 2013 ja sijoittui finaalissa häntäpäähän. Tuolloin tapahtui kuitenkin muutos suomalaisten suhtautumisessa viisumenestykseen. Siegfriedsiä ei lytätty lööpeissä kuten kävi aikaisemmin esimerkiksi Kojolle ja Pave Maijaselle. Olimme ylpeitä edustajastamme.

Suomessa levy-yhtiöt panostavat suomenkieliseen musiikkiin, koska se pärjää hyvin. Ei tarvitse lähteä ottamaan riskejä ulkomaille. Artistin laittaminen viisulavalle ei ole enää julkinen lynkkaus.

Nyt kun Antti Tuisku saa tehtävälistaltaan pois Olympiastadionin, voisko seuraava etappi olla Euroviisut?