Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida

Datteln 4 -hiilivoimalasta on tulossa Saksan ilmastopolitiikan taistelun symboli, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Koistinen.

hiilivoimalat
Hiilivoimala Saksan Dattelnissa.
Uniperin Dattelnin hiilivoimalassa on toiminnassa kolme yksikköä. Kiistanalainen neljäs yksikkö on määrä käynnistää kesällä.Friedmann Vogel / EPA

Mielipuolisuudella on nimi – uusi hiilivoimala Datteln 4.

Kuulostaako hiilivoimalan porttiin kahliutuneen ympäristöaktivistin iskulauseelta? Kyseessä on kuitenkin otsikko Manner-Euroopan vaikutusvaltaisimmasta aikakauslehdestä Der Spiegelistä (siirryt toiseen palveluun) tältä aamulta.

Datteln 4 on saksalaisen energiayhtiön Uniperin uudenkarhea kivihiilivoimala, joka on määrä käynnistää vuosien viivästysten jälkeen ensi kesänä.

Spiegel kuvaa artikkelissaan Saksan hallituksen hiilipolitiikkaa "pöyristyttäväksi": Hallitus haluaa sulkea kaikki hiilivoimalat 2038 mennessä, mutta antaa samalla Uniperille luvan käynnistää Datteln 4:n.

Varsinainen myrsky nousi Saksan vahvasta ilmasto- ja ympäristöliikkeestä. Datteln 4 on nostettu uudestaan silmätikuksi.

Perjantaille on luvassa Saksassa suurmielenosoitus. Ympäristöjärjestö Greenpeace uhoaa Twitterissä, että ensin pelastettiin Hambachin ikimetsä ruskohiilikaivoksen alta ja seuraavaksi kaatuu Datteln 4.

Tapaus on kiinnostava suomalaisittain, sillä energiayhtiö Fortum on Uniperin suurin omistaja. Fortumista taas omistaa enemmistön Suomen valtio.

Uniper-kaupoillaan Fortum on päätynyt kaulaa myöten Saksan monimutkaiseen ja sekavaan energiapoliittiseen soppaan.

Miten tässä näin pääsi käymään?

Aluksi on syytä kerrata lyhyesti taustat. Fortumilla oli sähkön siirtoverkkojen myynnin jäljiltä miljardeja euroja kassassa. Rahat piti panna poikimaan yrityskaupoilla, ja kohteeksi valikoitui lopulta saksalainen Uniper.

Taloudellisessa mielessä Uniper on Fortumille erittäin houkutteleva. Uniper on iso yritys, joka tahkoaa mehevät tulot valtaisalla kaasu-, hiili-, vesi- ja ydinvoimaloiden laivastollaan useassa Euroopan maassa ja Venäjällä.

Fortum saa Uniperilta mukavat osingot, jotka lämmittävät myös sijoittajien mieltä.

Kauppa on kuitenkin osoittautunut tuskien taipaleeksi Fortumille. Uniper on pannut kampoihin alusta saakka.

Fortum on nyt saanut haltuunsa puolet Uniperista, mutta ei vielä määräysvaltaa. Keväällä Fortum voi olla jo isäntä talossa yli 70 prosentin omistusosuudella – jos Venäjän hallitus suo.

Fortumin johdon huomio on mennyt kädenvääntöön Uniperin vastahankaisen johdon kanssa. Samaan aikaan keitto on alkanut kuplia pahemman kerran liedelle Saksassa.

Fortum on ajautunut puun ja kuoren väliin.

Yhtiö on vastakkaisten intressien armottomassa ristitulessa – vieläpä kädet sidottuna.

Uniper polttaa Saksassa hiiltä seitsemällä voimalaitoksella. Uniperin työntekijät ja ay-liike vaativat, että Fortum ei saa sulkea yhtään Uniperin hiilivoimalaa ennenaikaisesti.

Ympäristöjärjestöt puolestaan vaativat, että Fortumin pitää pakottaa Uniper ajamaan kaikki hiilivoimalat alas mahdollisimman nopeasti.

Saksan hallituksen vinkkelistä Datteln 4 on osa hiilestä luopumisen herkkää palapeliä. Hiilen käytön pitää loppua, mutta se ei saa maksaa liikaa ja energiaa pitää olla koko ajan tarjolla. Työpaikat pitää turvata ja huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta erityisesti entisen Itä-Saksan alueella.

Uniper omistaa siellä puoliksi Schkopaun ruskohiililaitoksen. Laitosta ei voi noin vain sulkea, sillä äärioikeistolainen Afd-puolue jyrää idässä. Valtaapitäviä pelottaa, että voimalan nopea alasajo lisäisi populistien kannatusta entisestään.

Samaan aikaan media tivaa Fortumilta, mitä järkeä oli ostaa Uniperin mukana hiilivoimaa. Myös Uniperin aktivistisijoittajat hönkivät niskaan.

Kaikki haluavat kuulla toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin vastauksen kysymykseen: Mitä Fortum aikoo tehdä Uniperin hiilivoimaloille Saksassa?

Fortumin mukaan se ei pysty tekemään Uniperin suhteen kunnon linjauksia ennen kuin se saa määräysvallan firmasta. Tilanne kiikastaa Venäjän hallinnosta, jolta Fortum tarvitsee siunauksen Uniper-kaupalleen. Sellainen on alustavasti luvattu, mutta Venäjän hallituksen kaatumisen vuoksi lopullista leimaa ei ole vielä lyöty papereihin.

Lundmarkilta ei irronnut tänään haastattelua medialle. Johtaja Pauliina Vuosio Fortumin viestinnästä kertoo, että Lundmark ei voi kommentoida asiaa ennen kuin Saksan hallituksen linja on selvillä.

Saksan hallituksen on määrä kertoa tarkempia tietoja kivihiilen kohtalosta ensi viikolla.

– Me edellytämme, että vastaava määrä vanhaa tehottomampaa kapasiteettia suljetaan Saksassa niin, ettei Datteln 4:n käynnistäminen aiheuta päästöjen kasvua Saksassa, kommentoi Vuosio.

Hänen mukaansa Fortum tulee edellyttämään myös Uniperilta sitoutumista kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, jahka määräysvaltaan johtava kauppa saadaan vahvistettua.

Entä mitä tapahtuu päästöille, jos Datteln 4 käynnistetään?

Datteln 4:n käynnistämistä on perusteltu tähän saakka sillä, että moderni hiililaitos korvaa vanhoja, enemmän saastuttavia yksiköitä.

Maanantaina Saksassa nousi kuitenkin uusi kohu, kun Saksan ympäristöministeriö julkisti tietoja Datteln 4:n hiilidioksidipäästöistä.

Sen mukaan voimalaitos päästää elinkaarensa aikana kymmenen miljoonaa tonnia suuremmat co2-päästöt kuin tähän asti on kerrottu.

Äkkiseltään kymmenen miljoonaa tonnia kuulostaa pahalta, mutta tosiasiassa sillä on häviävän pieni merkitys Saksan päästöjen mittakaavassa.

Voimalaitos ennättää toimia vain 17,5 vuotta ennen kuin Saksan hiilikielto astuu voimaan. Vuotta kohden ylimääräisiä päästöjä – aiemmin laskettujen lisäksi – olisi 0,6 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi: Saksan päästöt olivat vuonna 2018 yhteensä 860 miljoonaa co2-tonnia.

Datteln 4:n käynnistymisellä ei ole siis isoa merkitystä Saksan päästöille varsinkin, kun tarkoitus on sulkea vastaavasti vanhaa hiilikapasiteettia.

Lisäksi Saksan kivihiililaitokset ovat EU:n yhteisen päästökaupan piirissä. Päästöoikeuksien hinta on moninkertaistunut muutamassa vuodessa.

Fortum laskee EU:n kantaverkkoviranomaisen tietoihin pohjautuen, että päästökaupan kiristyminen leikkasi pelkästään viime vuonna EU:n päästöjä 80 miljoonaa tonnia. Tämä johtui siitä, että hiiltä korvattiin vähäpäästöisemmällä maakaasulla erityisesti Keski-Euroopassa.

Jos sitten tarkastellaan EU:n kokonaispäästöjä, Datteln 4:n käynnistyminen ei vaikuttaisi niihin käytännössä lainkaan. Tämä johtuu siitä, että EU:n päästökaupassa co2-päästöille on asetettu yhteinen, vuotuinen katto.

Jos Datteln 4:n käynnistetään, vastaava määrä päästöjä olisi pois muualta.

Viileät järkiargumentit eivät kuitenkaan pelasta Fortumia mylläkältä.

Yritys on vuosien ajan vaatinut näkyvästi EU:n ilmastopolitiikan kiristämistä ja painottanut co2-päästöttömien tuotantomuotojen, kuten vesi-, ydin- ja tuulivoiman merkitystä.

Sen jälkeen Fortum menee ja sijoittaa miljardeja yhtiöön, joka aikoo käynnistää EU-alueella uuden hiilivoimalan vuonna 2020.

Ennen ostotarjouksen tekemistä Fortum teki riskiarvion Uniper-kaupasta. Fortumin ylin johto oli valmistautunut siihen, että lunta tulee tupaan Uniperin hiiliomistusten vuoksi.

Silti Fortum tuskin osasi aavistaa, kuinka voimakas ryöpytys Saksan hiilivoimaloista syntyy. Datteln 4:stä on tulossa kovaa vauhtia Saksan ilmastopoliittisen taistelun symboli. Sellaista myllyä on ikävä omistaa, edes tytäryhtiön kautta.

Mainetappioiden laskua Fortum joutuu maksamaan vielä pitkään.

Täydennys 22.1.2020 klo 10:16: Lisätty maininta Datteln 4:n vaikutuksesta EU:n kokonaispäästöihin.

Lue myös:

Uniperin kesällä avattava hiilivoimala saastuttaa kerrottua enemmän – paine energiayhtiö Fortumia vastaan kasvaa Saksassa

Saksalaisjärjestöt peräävät Suomelta valtio-omistajan vastuuta: Fortumin ostama Uniper päästää enemmän hiilidioksidia kuin koko Suomi

Fortum saa vihdoin havittelemansa määräysvallan Uniperista – Miksi haluatte ostaa lisää hiilivoimaa, toimitusjohtaja Pekka Lundmark?