Luulitko, että vain mummot rikkovat luita liukkaalla kelillä? Riski kasvaa jo nelikymppisenä – edes nastakengät eivät auttaneet Pirita Lautalaa

Liukkaat kelit ovat lisääntyneet Suomessa. Riski satuttaa itsensä sairaalakuntoon liukastuessa kasvaa jo 45-vuotiaana.

Kaatumis- ja putoamisturmat
Pirita Lautala ulkoiluttaa lapinkoiraansa.
Pirita Lautala on hyväkuntoinen, kävelee paljon ja hänellä on nastakengät. Silti hän liukastui ja loukkasi itsensäEsa Huuhko / Yle

45-vuotiaan Pirita Lautalan lonkkaa vihloo vieläkin ajoittain. Hän kaatui kolme viikkoa sitten lenkkipolulla ulkoiluttaessaan koiraansa. Lautalalla oli jalassaan nastakengät, mutta märällä jäätiköllä pito oli surkea.

– Römähdin oikein kunnolla suorilta jaloilta maahan lonkan päälle. Käännyin jotenkin varomattomasti ja vips vaan, lähti nastakenkä alta.

Vanhuksilla kaatumista edesauttavat usein huonontunut kunto ja tasapaino. Mikkeliläisen Lautalan lihaskunto on hyvä eikä tasapainossakaan ole vikaa. Silti hän on ikäryhmää, jolla todennäköisyys rikkoa itsensä liukastumalla on suuri. THL:n tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kaatumisista johtuvat hoitojaksot sairaaloissa alkavat lisääntyä jo 45-vuotiailla.

Lautala sai kaatumisesta pahan ruhjevamman lonkkaansa. Pariin viikkoon hän ei pystynyt kävelemään kunnolla. Normaali liikkuminen ei onnistu vieläkään, sillä lonkan varominen johti toisen jalan polven kipeytymiseen.

– Työterveyslääkärille sanoin reippaana tyttönä, etten tarvitse sairauslomaa. En tullut ajatelleeksi, että työpaikalle pitää myös päästä jollain. Onneksi ystävät ovat kuskanneet.

Liikenneturva on selvittänyt, millaisia tilanteita liukastumiset yleensä ovat. Niitä yhdistää kaksi tekijää: kiire ja huonot kengät.

Tilastografiikka kaatumisen syistä.
Liikenneturva kysyi vuonna 2017 suomalaisilta, mikä heidän omasta mielestään oli syynä liukastumiselle. Kyselyyn vastasi 580 ihmistä. Yhteenlaskettu prosenttiluku on yli sata, koska ihmiset ilmoittivat kaatumisen useamman tekijän summaksi.Laura Merikalla/Yle

Alle kolmekymppisetkin liukastelevat

Liukkaat kelit ovat lisääntyneet Suomessa 90-luvulta asti talvien muututtua leudommiksi. Nastakengistä on tullut normaalit jalkineet kaikenikäisillä. Silti harva pukee niitä jalkaansa työmatkalle.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakosken mukaan tyypillisintä on, että töihin menijä liukastuu joko matkalla autoon tai bussille tai astuessaan sieltä ulos.

– Moni liukastunut sanoo, että olin vähän myöhässä. Kun jalassa on säähän sopimattomat kengät ja katse älylaitteen ruudulla, liukastutaan ja jalka taittuu auton alle.

Helsinkiläisille tehty kyselytutkimus (siirryt toiseen palveluun) paljastaa, ettei liukastuminen ole vain keski-ikäisten ja sitä vanhempien ongelma. Liikenneturvan kyselyn mukaan 15-24-vuotiaat liukastelevat ikäryhmistä eniten. Nuoret kuitenkin satuttavat itsensä harvoin niin pahasti, että tarvitsisivat lääkäriä.

Yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski Liikenneturvasta kävelee liukkaalla tiellä
Liikenneturvan Eero Kalmakoski Oulusta kertoo talven olleen tähän saakka poikkeuksellisen liukas.Paulus Markkula / Yle

Kalmakoski arvelee, että syyt liukastumiselle ovat nuorten keskuudessa samat kuin muillakin työssäkävijöillä: kiire, kännykkä ja kenkävalinta.

– Nuoret eivät ehkä varo sitäkään vähää kuin vanhemmat. Nuorena kokee olevansa vielä vahingoittumaton.

Nastat auttaisivat, mutta ovat hankalat

Pirita Lautala on käyttänyt nastakenkiä jo vuosia. Hän haaveili niistä jo silloin, kun moisia ei edes ollut markkinoilla. Nyt ne ovat jalassa kaikilla työmatkoilla. Hän kävelee töihin joka päivä 2,5 kilometriä suuntaansa.

– Kävelen aina niin kiireellä, että nastat ovat ihan ehdottomat. Jos täytyy pistäytyä kaupassa matkalla, ropistelen reippaasti vaan sisälle.

Lautalalla nastakengät kuluvat nopeasti, sillä keskustan läpi kävellessä hän joutuu kulkemaan myös sulana pidettävillä kaduilla.

Liikenneturvan kyselyssä (siirryt toiseen palveluun)liki puolet vastaajista sanoi, ettei käytä nastakenkiä tai liukuesteitä koskaan. Ne koetaan liian hankaliksi käyttää, olipa miten liukasta tahansa.

Työmatkalla voi olla jäisten teiden lisäksi esimerkiksi liukuportaita ja kivilattioita, joissa nastat ovat epämukavat ja jopa pahentavat kaatumisriskiä.

– Jos ajaa autolla työpaikalle, tuskin alkaa väkertämään nastoja jalkoihin. Vielä vähemmän se tulee mieleen, jos on kiire, Kalmakoski sanoo.

Tilastografiikka liukuesteiden käyttämisestä.
Liikenneturva selvitti vuonna 2019 suomalaisten nastakenkien ja liukuesteiden käyttöä. Kyselyyn vastasi 992 ihmistä.Laura Merikalla/Yle

Työnantajat jakavat hiekoitusmursketta työntekijöille kotiin vietäväksi

Liukastumiset aiheuttavat vuosittain THL:n mukaan 18 miljoonan euron sairaanhoitokulut. Työpaikoille ne tuovat sairauspoissaolojen takia siinä määrin kustannuksia, että monessa työpaikassa on ryhdytty toimiin liukastumisten ehkäisemiseksi.

Esimerkiksi Valion Seinäjoen tehdas on jakanut työntekijöilleen hiekotusmursketta kotipihoille vietäväksi useita vuosia. Hiekkasäkit ilmestyvät työpaikan pihalle hyvissä ajoin ennen liukkaita. Vaikka työntekijöitä on 400, tehtaanjohtajan mielestä hinta on pieni.

– Jo yhden tapaturman estäminen kattaa kustannukset. Jos työntekijältä menee jalka poikki, se tietää parin kuukauden sairauslomaa. Tänäkin talvena on ollut äärettömän liukasta, tehtaanjohtaja Timo Panula sanoo.

Nastakengät
Nastakengät kestävät Pirita Lautalan käytössä 2-3 talvea. Esa Huuhko/Yle

Liikenneturvan kyselyissä moni kertoo ottaneensa opikseen liukastumisesta.

– Kun keski-ikäiseen sattuu, hän hankkii liukuesteet tai nastakengät ja alkaa seurata Ilmatieteen laitoksen jalankulkusäätä, Kalmakoski sanoo.

Pirita Lautalan liukastuminen havahdutti tajuamaan, että liukastuessa voi sattua pahastikin. Nyt hänellä on aina puhelin mukana, myös koiran kanssa lenkkeilessä.

– Jos kaadun tuolla metsässä, enkä pääsekään omin avuin pois, pitää olla yhteys maailmaan.

Liikenneturvan keskeinen neuvo liukastumisen estämiseksi on: kun kävelet, kävele. Kun olosuhteet ovat liukkaat, pitäisi keskittyä havainnoimaan, mihin astuu.