Isotooppitutkimus raottaa rautakautisen kalmiston saloja: Kala oli Euran Luistarin perusruokaa, mutta keitä olivat hylkeensyöjät?

Uusia tutkimustuloksia Suomen rautakauden tunnetuimmasta kohteesta ja sen asukkaista.

arkeologia
Rautakautisiin vaatteisiin pukeutunut nuoripari
Luistarin muinaisjäännösalue käsittää pronssi- ja varhaisrautakautisen asuinpaikan sekä Suomen suurimman myöhäisrautakautisen kalmiston.Ulla Moilanen

Luistarista on kaivettu esiin yli 1300 ruumishautaa. Ne ovat antaneet paljon tietoa viikinkiaikaisesta kulttuurista ja pukeutumisesta Suomessa.

Viisikymmentä vuotta sitten löytynyt Euran Luistari on Suomen suurin myöhäisrautakautinen (n. 800 - 1200/1300 jaa.) kalmisto. Löytymisestään lähtien Luistaria on tutkittu ahkerasti.

Käynnissä on parhaillaan useita tutkimuksia, jotka ovat antaneet aivan uudenlaista tietoa näistä menneisyyden ihmisistä. Tuoreimmat tiedot on nyt saatu isotooppitutkimuksista.

Tulijoilla merellistä ruokavaliota

Ruokavalioiden tutkimuksessa voidaan hyödyntää sitä, että ruokavaliomme näkyy luissamme eri alkuaineiden isotooppien välisinä suhteina. Myös muinaisten ihmisten ruokavaliota ja liikkumista voidaan tutkia luihin ja hampaisiin tallentuneiden typen, hiilen, rikin, hapen ja strontiumin eri isotooppien välisten suhteiden avulla.

Nainen rautakautisissa vaatteissa paistaa leipää.
Viikinkiajan alusta lähtien hautoihin laitettiin aiempaa enemmän tarve-esineitä, naisille usein sirppejä ja miehille viikatteita. Ulla Moilanen

Ne kertovat siis vainajien ruokavaliosta ja elinympäristöstä ja samalla siitä, missä ihminen on elänyt.

– Se on nyt selvinnyt, että kala on ollut Luistarissa ruokavalion perusta, se näkyy melkein kaikista ihmisistä, kertoo tohtorikoulutettava Heli Etu-Sihvola Helsingin yliopistosta.

– Mutta sitten on muutamia ihmisiä, jotka ovat syöneet merikalaa tai hylkeitä.

Keitä nämä ihmiset ovat olleet?

Joukko rautakautisiin vaatteisiin pukeutuneita miehiä
Miesten haudoista on löydetty väkäsellisiä keihäänkärkiä eli angoja, kilpien rautaisia keskikupuroita, erilaisia puukkoja ja tulusrautoja sekä tulen iskemiseen käytettyä piikiveä. Osa aseista on tyypiltään balttilaisia, osa todennäköisesti Suomen alueella kehitettyjä tyyppejä.Ulla Moilanen

– Ehkä he ovat olleet muualta tulleita kauppiaita tai hylkeenpyytäjiä. Mutta minkä takia heidät on haudattu tänne? Tätä kaikkea tutkitaan jatkossa vielä tarkemmin.

Suurin osa Euran Luistariin haudatuista ihmisistä näyttää olleen paikallisia ihmisiä. Mutta hylkeensyöjien lisäksi Euran Luistariin on haudattu muitakin arvoituksellisia ihmisiä.

– On muutama ihminen, joilla on tosi poikkeavat rikin isotooppiarvot, sanoo Etu-Sihvola.

– Rikki kertoo kallioperästä. Se on vielä jatkoselvityksen alla, ovatko he jostain muualta, ehkä rannikolta.

Enemmän itä-kuin länsisuomalaisia

Lisävaloa myös luistarilaisten alkuperään antaa tutkimusprojekti, jossa on tutkittu muinaisten suomalaisten äitilinjoja. Viime vuoden lopussa julkaistiin tuloksia luistarilaisten äitilinjoista.

– Ehkä se suurin yllätys oli, että siellä oli yllättävän paljon tällaisiin muinaisiin metsästäjä-keräilijöihin yhdistettyä äitilinjaa eli U-haploryhmää, sanoo tohtorikoulutettava Sanni Översti Helsingin yliopistosta.

– Kun verrataan nykysuomalaisiin, niin nämä Luistarin vainajat muistuttavat äitilinjoiltaan hieman enemmän itäsuomalaisia kuin nykyisiä länsisuomalaisia.

Tyttöjä ja ahvenanmaanlampaita
Nykyään Luistarin aluetta hoidetaan muun muassa laiduntamalla siellä lampaita. Ulla Moilanen

Kaikkia Luistarissa tavattuja äitilinjoja on myös nykysuomalaisilla.

– Haploryhmä itsessään ei kerro miten nämä yksilöt on elinkeinonsa hankkineet. Varmasti ovat asuneet yhdessä ja mahdollisesti viljelleet maata myös nämä metsästäjä-keräilijätkin, sanoo Översti.

Ruumishautausta jo ennen kristinuskon tuloa

Arkeologi Ulla Moilanen tekee parhaillaan väitöskirjaa rautakauden hautaustavoista. Hän on tutkinut myös Luistaria.

– Tämä Ala-Satakunta on siitä poikkeuksellinen paikka, että täällä siirryttiin polttohautauksesta ruumishautaukseen jo muutamaa sataa vuotta aiemmin kuin muualla Suomen alueella, Moilanen sanoo.

– Muualla se tapahtuu kristinuskon vaikutuksesta, mutta täällä se syy on voinut olla jokin muu.

Rautakautiset hautajaiset
Rautakaudella polttohautaus oli yleisin tapa haudata vainajat.Ulla Moilanen

Tunnetuin luistarilainen on viikinkiajan loppupuolella elänyt Euran emäntä. Hänen hautalöytönsä ovat rikkaimpia Suomesta löydettyjä naisen esineistöjä. Euran emännän puku on ennallistettu.

Aikalaisekseen kookas, noin 170-senttinen nainen on ollut tärkeä henkilö. Hän kuoli arviolta 45-vuotiaana.

Kolme rautakautisiin komeisiin vaatteisiin puettua ihmistä. Oikeanpuoleisella Euran emännän puku.
Oikeanpuoleisella naisella Euran emännän muinaispuku. Ulla Moilanen

– Luistariin on haudattu varakasta ja hyvin toimeentulevaa väkeä, jolla on ollut laajat verkostot Itämeren yli, Moilanen sanoo.

– Hautalöydöt kertovat myös rautakauden raskaasta arjesta, johon on kuulunut lapsikuolleisuutta. Joukkohaudat kertovat myös sairauksista ja muista poikkeustilanteista.

Lue lisää aiheesta:

Muinaisten suomalaisten perimä paljastaa: täällä asui monia heimoja

Keitä ovat Euraan muinaisina aikoina haudatut? Modernit tutkimusmenetelmät tuovat uutta tietoa Luistarin kalmiston vainajista

Luistari on Suomen rautakauden tunnetuin ja tutkituin kohde (siirryt toiseen palveluun)

Katso Areenasta Puoli seitsemän -ohjelman juttu Luistarista: