Uutta tietoa tytöistä: ennen he halusivat olla kampaajia, mutta nyt heillä on mielessään myös yrittäjyys ja poliisin työ

Suomessa koulutus­alat ja työmarkkinat eriytyvät vahvasti sukupuolen mukaan. Tämä heijastuu myös nuorten toiveammatteihin.

ammatinvalinta
Tuli Teräsaho, Monica Plaoum ja Karlos Kemppaala.
Itäkeskuksen peruskoulussa opiskelevat Tuli Teräsaho (vas.), Monica Plaoum ja Karlos Kemppaala haluaisivat suunnata tulevaisuudessa niin lain, muodin kuin yrittäjyydenkin pariin.Kalevi Rytkölä / Yle

Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD:n tuoreen tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden tyttöjen unelma-ammatit ovat monipuolistuneet kahden vuosikymmenen takaisesta, vaikka kärjessä ovat edelleen lääkärin ja opettajan ammatit.

Tuolloin haavelistalla olivat kampaaja ja assistentti, nykyään unelmoidaan asianajajan pestistä tai yrittäjyydestä.

Toisaalta poikien toiveet ovat pysyneet perinteisen samankaltaisina: Päätoiveina näyttäytyivät ura insinöörinä tai paikka johtotehtävissä. Tutkimuksen aineisto perustuu vuosina 2000 ja 2018 toteutettuihin Pisa-tutkimusten tuloksiin.

Helsingin Itäkeskuksen peruskoulun yhdeksäsluokkalainen Karlos Kemppaala, 15, halusi ennen poliisiksi, sitten arkeologiksi, kunnes tähtäimessä olikin oma yritys. Kemppaalan mukaan on tärkeä tiedostaa ajoissa, mihin tulevaisuudessa tähtää.

– Haluan päättää täysin omista tekemisistäni. Yrityksen pyörittäminen on laaja käsite, johon voi kuulua monta asiaa. Voisin ensin olla kaupan alalla ja siirtyä siitä sitten esimerkiksi muotialalle johtotehtäviin, hän kertoo.

Yläasteikäisiltä tytöiltä kysyttiin, missä ammatissa he uskovat työskentelevänsä kolmikymppisenä. Vuonna 2000 suosituin ammatti oli opettaja (11,1%) ja vuonna 2018 suosituin ammatti oli lääkäri (15,6%).
Seppo Suvela / Yle

Kemppaalan perheessä on paljon yrittäjiä. Kysymyksiin naisten ja miesten ammateista hän vastaa mainitsemalla ammattitittelien muutoksen: enää ei ole pelkästään lakimiehiä, vaan asianajajia.

– Ystäväni haluaa olla ammattitanssija. Jos asiaa katsotaan kapeakatseisesti, niin voisi ajatella, että baletti ei kuulu miehille. Kaikki pitävät eri asioista, joten mikä minä olen tuomitsemaan kenenkään uravalintaa. Olisin pikemminkin katsomossa hurraamassa, jos kaverini tanssisi, Kemppaala sanoo.

Yläasteikäisiltä pojilta kysyttiin, missä ammatissa he uskovat työskentelevänsä kolmikymppisenä. Vuonna 2000 suosituin ammatti oli liikemies (6,8%) ja vuonna 2018 suosituin ammatti oli insinööri (7,7%).
Seppo Suvela / Yle

Miksi sukupuolittuneet alat ovat ongelma?

Samassa koulussa opiskelevat Monica Plaoum, 15, ja Tuli Teräsaho, 15, ovat miettineet asianajajan ammattia, mutta tarkkaa tietämystä tulevaisuudesta ei vielä ole.

– Nykyaikana olen sitä mieltä, että kaikki tekevät kaikkea. Se on ihannetavoite, että kaikki olisivat haavetyössään, mutta turhan usein se ei mene niin, Teräsaho sanoo.

Plaoumista piti aikaisemmin tulla poliisi, mutta tavoite vaihtui myöhemmin lain ja muodin pariin.

Koulumenestys ei vaikuttanut haaveammattien valintaan. Oppimisvaikeuksia omaavat nuoret nimesivät suurin piirtein samoja ammatteja kuin ne, jotka menestyivät koulussa hyvin.

Tuli Teräsaho, Monica Plaoum ja Karlos Kemppaala.
Itäkeskuksen peruskoulussa opiskelevien Tuli Teräsahon (vas.), Monica Plaoumin ja Karlos Kemppaalan toiveammatit löytyvät OECD:n tutkimuksen listalta.Kalevi Rytkölä / Yle

Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan Suomessa on koulutus­alat ja työmarkkinat eriytyvät vahvasti sukupuolen mukaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n projektipäällikkö Mia Teräsahon mukaan jako miesten ja naisten töihin on säilynyt useiden vuosikymmenten ajan. Hän johtaa Sukupuolella väliä? -hanketta Tasa-arvotiedon keskuksessa, joka kouluttaa muun muassa toimittajia sukupuolitietoisesta viestinnästä.

– Nuorten ammatinvalintaan vaikuttavat ympäröivä yhteiskunta, koulu, vanhemmat ja kaveripiiri. Vanhemmat ja sukulaiset voivat toimia ammatinvalinnallaan roolimalleina valita sukupuolelleen epätyypillisempi ammatti. Ystävien mielipiteet voivat vaikuttaa siinä mielessä, että saatetaan pelätä joutuvan kiusaamisen kohteeksi, jos on kiinnostunut alasta, jossa on vähemmän omaa sukupuolta olevia.

Mutta miksi sukupuolittuneet alat ovat sitten ongelma?

Teräsahon vastaus on yksinkertainen: työyhteisöistä tulee monimuotoisempia, kun aloille saadaan ihmisiä erilaisista taustoista.

– Yhteiskunnassa menetetään osaamisresursseja ja potentiaalia, jos ihmiset eivät hakeudu tai nuoria ei tueta valinnassa hakeutua sen alan koulutukseen, mikä heitä oikeasti kiinnostaa. Viime aikaisissa selvityksissä on todettu esimerkiksi naisten kokeman häirinnän vaikuttavan siihen, että naiset lähtevät miesenemmistöiseltä alalta pois tai keskeyttävät alan opinnot, Teräsaho sanoo.

Mielikuvat yrittäjyydestä harhaanjohtavia

Viime viikkoina keskustelu hoitoalan palkoista ja naisvaltaisuudesta on käynyt kiivaana.

Teräsahon mukaan esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulu toteuttaa tällä hetkellä Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanketta. Nimensä mukaisesti projektin tarkoituksena on saada lisää mieshakijoita alalle.

Koululuokassa oli yhteensä 11 poikaa ja 6 tyttöä. Heiltä kysyttiin kuka haluaisi olla tulevaisuudessa yritysjohtaja, niin 3 tyttöä ja 9 poikaa viittasi.
Kysyimme Itäkeskuksen peruskoulun yhdeksäsluokkalaisilta, kuinka moni haluaisi tulevaisuudessa olla yritysjohtaja. Luokassa oli mittaushetkellä yhteensä 11 poikaa ja 6 tyttöä. Seppo Suvela, Kalevi Rytkölä / Yle

Itäkeskuksen peruskoulun opinto-ohjaaja Jyrki Karjalaisen mukaan peruskoulussa tulisi olla useampia tet-harjoitteluita, joissa mahdollisiin tulevaisuuden ammatteihin voisi tutustua laajemmin.

Useimmiten vierailuja yritykseen järjestetään vasta toisella asteella, eli lukioissa tai ammattikouluissa.

Koululuokassa oli yhteensä 11 poikaa ja 6 tyttöä. Heiltä kysyttiin kuka haluaisi haluaisi olla tulevaisuudessa lääkäri, niin 2 tyttöä ja 2 poikaa viittasi.
Kysyimme Itäkeskuksen peruskoulun yhdeksäsluokkalaisilta, kuinka moni haluaisi tulevaisuudessa olla lääkäri. Luokassa oli mittaushetkellä yhteensä 11 poikaa ja 6 tyttöä. Seppo Suvela, Kalevi Rytkölä / Yle

Koulujen opinto-ohjausta on viime aikoina kritisoitu yksipuolisesta ja ennakkoluuloihin perustuvasta ohjaamisesta. Kuitenkin OECD:n tuoreen raportin mukaan ohjaajat ovat saaneet opiskelijat tekemään enemmän töitä tulevaisuutensa eteen.

– Suoraan sanottuna peruskoulussa on muodostunut ongelmaksi käydä ammatit läpi niin, että oppilaat innostuisivat niistä. On olemassa erilaisia tapoja, mutta tuntuu, ettei millään saa koko tarjontaa esiteltyä niin, että kaikille jäisi jonkinlainen muistijälki, Karjalainen kertoo.

Esimerkkinä voitaisiin käyttää insinöörin ammattinimikettä. Karjalaisen mukaan termi on niin sanottu harmaa käsite, johon liittyy usein hallitsevia mielikuvia fysiikasta ja matematiikasta. Sama pätee yritysjohtajan pestiin.

– Opiskelijoiden toiveissa näkyy usein niin sanottu bisnes. Mielikuva rahan tekemisestä on vahva, mikä ei aina vastaa todellisuutta.

Korjattu 23.1.2020: Tutkimustietoa koulutusalojen ja työmarkkinoiden eriytymisestä on tuottanut Tilastokeskus, ei THL. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanketta toteuttaa Lahden ammattikorkeakoulu, ei ammattikoulu. Jutusta on poistettu kuva, jossa koululuokka kertoi kiinnostuksestaan asianajajan ammattiin. Kuvassa oli virheellisiä lukuja.

Voit keskustella aiheesta 23.1. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin