Jää- ja lumitilanne Saimaalla on norpan kannalta heikoin 40 vuoteen – kolme keinoa joilla ihminen voi auttaa norpan pesintää

Ilman pesän suojaa kuuteista jopa puolet on vaarassa kuolla.

saimaannorppa
Muutaman viikon ikäinen kuutti jäällä.
Paljaalla jäällä kellivä kuutti on petojen armoilla.Timo Seppäläinen / Metsähallitus

– Pahalta näyttää. Eteläisellä Saimaalla jäätä ei ole lainkaan ja pohjoisella puolellakin jäätä on paikoin, mutta lumi puuttuu tyystin, sanoo suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta.

Norppa tarvitsee pesintäänsä jäätä ja lunta, eikä niitä ole norpan 40-vuotisen seurantahistorian aikana koskaan ollut näin vähän. Tällaisina talvina saimaannorppa tarvitsee ihmisen apua pesinnän onnistumiseen.

Ilman pesän suojaa jopa puolet kuuteista kuolee. Suurin uhka kuuteille ovat pedot.

– Viime vuosina saimaannorppakanta on kasvanut noin kahdellakymmenellä yksilöllä vuodessa. Jos kuuteista kuolee puolet, kannan kasvu vähintäänkin tyrehtyy, Koskela sanoo.

Ihminen voi auttaa saimaannorpan pesinnässä ainakin kolmella tavalla.

1. Apukinokset

Ensisijainen keino auttaa saimaannorppaa huonolumisina talvina ovat apukinokset. Yksi pesä tarvitsee noin 24 kuutiota lunta. Optimaalinen pesäkinos on metrin korkea, kolme metriä pitkä ja kahdeksan metriä leveä.

– Norppa huomaa jään päälle kasatun lumen tummentumina, ja osaa hakeutua tällaisiin kohtiin pesää tekemään, suojelubiologi Jouni Koskela kertoo.

Metsähallitus, luonnonsuojelujärjestöt ja vapaaehtoiset ovat vuodesta 2014 kasanneet apukinoksia norpan pesimärannoille. Näistä on ollut suuri hyöty saimaannorpan pesinnälle. Vähälumisina talvina 2014 – 2018 kolattiin yli tuhat apukinosta, joihin syntyi 264 kuuttia. Vuonna 2019 lunta ja jäätä riitti Saimaalla luonnostaan, jolloin apukinoksia ei tarvinnut tehdä.

– Kuluvanakin talvena kinoksia tehdään, jos se vain sään puolesta on mahdollista. Nyt vielä odotetaan jäiden vahvistumista ja tulevia lumisateita, Koskela toteaa.

Ihmisiä kolaamassa lunta norpan pesätarpeiksi Saimaalla.
Vapaaehtoiset kolaavat apukinoksia Savonlinnan Pihlajavedellä kevättalvella 2016.Jouni Koskela / Metsähallitus

Apukinosten paikat määritellään Metsähallituksen norppa-asiantuntijoiden tietojen pohjalta. Ne sijoitetaan enimmäkseen alueille, joilla on viime vuosina syntynyt norpanpoikasia. Kinosten rakentaminen on luvanvaraista ja siihen vaaditaan alueellisen ELY-keskuksen poikkeuslupa.

Apukinosten tekemiseen takaraja on tänä vuonna 15. helmikuuta. Sen jälkeen Saimaan rannat rauhoitetaan norpan pesinnälle.

Saimaannorppa synnyttää kuutin helmikuun lopulla. Synnytyspesä on emon jään päälle kinostuneeseen lumeen kaivama luola.

2. Keinopesät

Metsähallituksessa varaudutaan jo siihen, ettei norpan pesinnän aikaan ole lunta ja jäätä. Silloin kyseeseen voivat tulla keinopesät.

Norpalle on kehitelty viime vuosina erilaisia keinopesiä, joita on pienimuotoisesti testattu Saimaalla. Vuonna 2017 norppa otti ensimmäistä kertaa käyttöön ihmisen järviruo'oista rakentaman pesän.

Tänä vuonna Metsähallitus on ensimmäistä kertaa valmistautunut ohjeistamaan vapaaehtoisia norpansuojelijoita myös keinopesien rakentamiseen.

– Jos jää on niin heikkoa, ettei apukinoksia voi tehdä, olemme pohtineet erilaisia viritelmiä luonnonmateriaaleista. Esimerkiksi kuusenlatvuksista tai järviruo'osta voi tehdä kuhilaita, ja niistä keinopesiä joko heikon jään päälle tai kallion koloihin. Niihinkin olisi hyvä saada edes vähän lunta, Jouni Koskela sanoo.

Järviruokoinen norpan keinopesä, jota mies rakentaa.
Tällaisista kuhilaista syntyy norpalle pesä.Ilkka Loikkanen / Yle

Viime vuosia on testattu myös paikalleen ankkuroituja kelluvia keinopesiä. Kelluva rakennelma pysyy pinnalla myös heikoissa jäissä ja sulan veden aikana. Saimaannorppa hyväksyy myös kelluvan pesän ja ensimmäinen kuutti syntyi tällaiseen vuonna 2018.

Keinopesiä ei ole vielä varastossa, mutta sekin on suunnitteilla.

– Vielä tarvitaan lisää testauksia siitä, mikä on norpalle mieluisin materiaali, mutta pikkuhiljaa monivuotisia "norpanpönttöjä " voisi alkaa rakentelemaan huonojen talvien varalle, suojelubiologi Jouni Koskela sanoo.

Kolme ihmistä saimaannorpan keinopesän ympärillä. Ympärillä näkyy metsää ja lunta.
Itä-Suomen yliopistolla on rakenenttu kelluvia norpanpesiä turvelaatoista. Vuonna 2018 ensimmäinen kuutti syntyi tällaiseen pesään. Mervi Kunnasranta / UEF

3. Pesärauhan kunnioittaminen

Saimaannorppa on herkimmillään häiriölle tammikuusta huhtikuuhun. Silloin emot etsivät sopivaa pesäpaikkaa, synnyttävät ja imettävät.

Etenkin helmikuun lopulta maaliskuun lopulle ihmisten tulisi välttää pesimärannoilla liikkumista. Pesäpaikkojen seurannassa on huomattu ihmisten muun muassa hiihtäneen poikaspesien päältä. Ongelma on usein se, etteivät ihmiset tiedosta liikkuvansa saimaannorpan pesimäalueella.

Ihminen tarkastamassa norpan pesää pesintäajan jälkeen.
Saimaannorpille kasattiin lumesta apukinoksia pesäpaikoiksi alkutalvesta 2016 osana Saimaannorppa-LIFE-hanketta. Kuvassa pesää tarkastetaan huhtikuussa, kun pesintäaika on ohi ja pesät tyhjiä.Miina Auttila / Metsähallitus

Norpalla on tarkka kuulo ja pesän ulkopuolelta kantautuvat äänet saavat sen pakenemaan pesässä olevasta avannosta veteen. Toistuvat pakosukellukset häiritsevät imetystä ja aiheuttavat stressiä, mikä voi pahimmillaan johtaa jopa kuutin kuolemaan.

Saimaannorpalle julistetaan pesärauha joka vuosi helmikuussa. Viime vuosina pesärauhan julistuksessa ovat olleet mukana suomalaiset julkisuuden henkilöt (siirryt toiseen palveluun) (WWF). Pesärauhan julistuksen tarkoituksena on kehottaa ihmisiä välttämään kaikkea liikkumista Saimaalla luotojen ja saarien lähellä.

Norpan pesärauhan säilyttämisessä auttavat Metsähallituksen kartat (siirryt toiseen palveluun)tärkeimmistä pesimäalueista.