Analyysi: Ihmisoikeusjuristi ohittamassa poliisin – poliittinen virkanimitys heijastaisi Ohisalon linjaa ja tekisi vihreistä tavallisen puolueen

Kaikki puolueet ärtyvät toistensa tekemistä poliittisista virkanimityksistä, kirjoittaa politiikantoimittaja Maria Stenroos.

Vihreä liitto
Maria Ohisalo
Maria OhisaloVesa Moilanen / Lehtikuva

Vihreät poliitikot ovat kautta vuosien arvostelleet poliittisia virkanimityksiä. Puolueen nykyinen puheenjohtaja Maria Ohisalo, edelliset puheenjohtajat Touko Aalto ja Ville Niinistö, keskeisistä poliitikoista myös Satu Hassi ja Emma Kari ovat erottaneet vihreät muista puolueista sillä, että vihreät ei taivu poliittisiin virkanimityksiin.

Nyt sisäministeri Maria Ohisalo on Ylen tietojen mukaan nimittämässä kansliapäällikön, jonka tausta on vihreiden eduskuntaryhmän ja ministerin avustajana. Asia on valtioneuvoston käsittelyssä huomenna torstaina.

Ohisalon ehdokas on Kirsi Pimiä, joka työskentelee yhdenvertaisuusvaltuutettuna. Hänen uralleen on mahtunut paljon muutakin kuin aiempia töitä vihreiden parissa, esimerkiksi valiokuntaneuvoksena ja valtioneuvoston EU-yksikön vetäjänä.

Pimiän tulevaa nimitystä on vaikea nähdä muuna kuin poliittisena virkanimityksenä siinä merkityksessä, kuin suomalaiset puolueet ovat tehneet vastaavia nimityksiä.

Tällainen on suomalaisen poliittisen nimityksen malli

Suomessa poliittiset virkanimitykset ovat yleensä sellaisia, joissa ministeri poimii kärkiehdokkaista omaa puoluetta lähellä olevan ehdokkaan.

Näin näyttää käyvän myös sisäministeriössä. Tämä olisi vihreiden historiassa ensimmäinen kerta, kun vihreä valitsee korkeaksi virkamieheksi omaa puoluetta lähellä olevan ehdokkaan.

Sisäministeriössä hakijoita oli kaikkiaan 16, joista Ylen tietojen mukaan on erottunut niin sanottu kolmen kärki.

Vihreä ministeri on ehdottanut henkilöä, joka on pätevä kuten muukin kärkiehdokkaiden kolmikko, mutta edustaa samaa arvomaailmaa kuin ministeri. Pimiän uran suuntaa määrittää perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien korostaminen.

Kansliapäällikkö on ministeriön korkein virkamies. Hän vastaa lainvalmistelusta.

Kuuluuko sisäministeriö poliiseille?

Pimiän johtoasemasta kertoi ensin Iltalehti. Uutinen herätti saman tien oppositiopuolue kokoomuksen, jonka kansanedustajat ja avustajat riehaantuivat kommentoimaan nimitysasiaa maanantaina twitterissä. Esimerkiksi pitkäaikainen kansanedustaja Sari Sarkomaa arveli, että jos hallitus nimittää avustajien lisäksi vielä virkamiehetkin "umpipoliittisin perustein ja pätevyyden sivuuttaen", se rapauttaa julkista vallankäyttöä.

Kokoomuslaisten kritiikin taustalla voi olla huolta julkisesta vallankäytöstä. Ehkä enemmän juuri nyt heitä ärsyttää se, että valinta ei osu kärkikolmikossa olevaan Supon päällikköön Antti Pelttariin.

Kirsi Pimiä
Kirsi Pimiä on ehdolla sisäministeriön kansliapäälliköksi.Anna Savonius / Yle

Vielä paremmaksi pani perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio, jonka mielestä Ohisalon ehdokkaan valinta vaarantaa turvallisuuden.

Pelttarilla on vankka kokemus sisäministeriön hallinnonalasta ja kokoomuslaisten mielestä ylivertainen pätevyys tehtävään. Toisaalta Pelttari on rakentanut uraansa esimerkiksi kokoomuksen poliittisena valtiosihteerinä, kun Anne Holmlund oli sisäministeri.

Pimiää ja Pelttaria voi pitää ehdokkaina, joilla molemmilla on vankka virkamiestausta mutta jotka molemmat ovat edenneet myös puolueiden tuella.

Pimiää ja Pelttaria voi ulkopuolelta arvioiden pitää ehdokkaina, joilla molemmilla on vankka virkamiestausta mutta jotka molemmat ovat edenneet myös puolueiden tuella. Useiden politiikassa toimivien lähteiden mukaan nimenomaan Pelttarin ura nojaa vahvasti kokoomuksen tukeen.

Pimiän uran perus- ja ihmisoikeuspainotus sopii yksiin Maria Ohisalon ajatusten kanssa. Ohisalo on sanonut, että Suomen suurimpia turvallisuusuhkia ovat syrjäytyminen ja eriarvoisuus. Valintaa puolustavat ajattelevat, että poliisin nostaminen jälleen ministeriön johtoon jättää huomiotta sisäministeriön muut tehtävät.

Valintaa kritisoivat ihmettelevät, miten Pimiän valintaa voi perustella, kun tällä ei ole lainkaan kokemusta sisäministeriön alalta. Tosin tällaisia valintoja on tehty ennenkin.

Politiikka on liittynyt samaan tapaan myös edellisiin sisäministeriön kansliapäällikkönimityksiin.

Edellisen sisäministeriön kansliapäällikön, kokoomuslaisena pidetyn Ilkka Salmen nimitti kokoomus. Salmi nousi tehtävään Suposta ja oli aiemmin tehnyt töitä kokoomukselle Ville Itälän ja Anne Holmlundin erityisavustajana. Salmea edelsi kristillisdemokraatteihin kuulunut Päivi Nerg, jonka nimitti kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.

Nämä nimitykset sopivat hyvin suomalaisen poliittisen virkanimityksen kaavaan.

"Muut puolueet" tekevät poliittisia nimityksiä

Puolueista tosin yksikään ei myönnä tekevänsä poliittisia virkaminityksiä. Niitä tekevät aina muut.

Taustakeskusteluissa kansliapäällikkövalintoja tehneet poliitikot tai läheltä seuraavat poliittiset avustajat ovat erimielisiä siitä, mitkä nimitykset ovat olleet poliittisia.

On myös hyvin vaikea sanoa ihan tarkkaan, mikä nimitys ylipäänsä on poliittinen. Ehdokkaita on joskus mahdotonta panna absoluuttiseen paremmuusjärjestykseen, jolloin kuka tahansa kärkiehdokkaista voi tulla valituksi.

Kansliapäällikkövalintoja tehneet poliitikot tai läheltä seuraavat poliittiset avustajat ovat erimielisiä siitä, mitkä nimitykset ovat olleet poliittisia.

Jos sen sijaan joku ehdokas nostetaan kärkikolmikon ulkopuolelta, ministeri yrittää todennäköisesti tehdä niin sanotusti oman valinnan. Tosin ei ole mahdotonta, että ministeri vaikuttaisi taustalla siihen, keitä kärkeen nousee. Kukaan ei kuitenkaan tiedä tai kerro, onko tällaista tapahtunut.

Tuoreita esimerkkejä poliittiseksi leimatuista nimityksistä viime vuodelta ovat Kelan pääjohtajan nimitys ja Sitran johtajanimitys.

Kelan nimitys on perinteisesti ollut keskustan tontilla. Viime vuonna keskustalaiset saivat äänestyspäätöksellä valittua ehdokkaan, joka oli lähellä heidän arvopohjaansa, Outi Antilan. Samalla he onnistuivat torjumaan sosiaalidemokraattisen ehdokkaan mahdollisen nousun johtajaksi.

Tulevaisuustalo Sitran johtajaksi oli loppusuoralla kaksi ehdokasta, joista toinen oli tulevaisuuden tutkimuksen professori ja toinen entinen pääministeri ja työtään lopetteleva EU-komissaari. Valituksi tulleen Jyrki Kataisen (kok.) valintaa tukivat isojen puolueiden hallintoneuvostojäsenet. Toista, ei-poliiittista ehdokasta tukivat perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton jäsenet. Heidän mielestään valtapuolueiden ehdokas voitti asiantuntijan.

Myös toisen puolueen ehdokkaita on tullut valituksi

Puolustusministeriön kansliapäällikön valinta vuonna 2015 oli eri mieltä olevien puolueiden mielestä poliittinen. Vuonna 2015 Jussi Niinistö (ps.) nosti virkaan Jukka Juustin, vaikka myös virassa oleva kansliapäällikkö olisi halunnut jatkaa. Hallituksessa kokoomus yritti torjua Juustin valintaa mutta ei onnistunut. Kokoomus pitää Juustin nimitystä poliittisena.

Jukka-Matti Juustin
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti valittiin tehtävään ohi jatkokautta hakeneen kansliapäällikön.Puolustusministeriö

Vuonna 2013 vihreiden ympäristöministeri Ville Niinistö nimitti kansliapäälliköksi jatkokaudelle Hannele Pokan, vaikka tämä oli tunnettu keskustalainen.

Sosiaali- ja terveysministeriössä kokoomuksen aikanaan valitsema kansliapäällikkö olisi halunnut jatkaa, mutta vasemmistoliiton ministeri valitsi tehtävään sosiaalidemokraatin. Kirsi Varhilan nimitystä arvosteli kuitenkin julkisesti vain valitsematta jäänyt entinen kansliapäällikkö, jonka mielestä valinta oli poliittinen.

Liikenneministeriössä Harri Pursiainen on johtanut kansliapäällikkönä ministeriötä vahvoin ottein vuodesta 2006, riippumatta siitä kuka on ollut ministeri.

Ulkoministeriössä perussuomalaisten Timo Soini puolestaan nimitti tehtävään uradiplomaatin, jota ei pidetä puolueisiin sitoutuneena.

Liikenneministeriössä Harri Pursiainen on johtanut kansliapäällikkönä ministeriötä vahvoin ottein vuodesta 2006, riippumatta siitä kuka on ollut ministeri.

Suomen pankin pääjohtajaksi vuonna 2018 nousi viime hallituskaudella Olli Rehn. Rehniä voidaan pitää kokemukseltaan vähintään yhtä pätevänä muihin hakeneisiin verrattuna. Silti nimitys oli keskustan pääministerikaudella myös poliittinen, muut puolueet arvioivat.

Painaako puoluekanta seuraavissa nimityksissä?

Sanna Marinin (sd.) hallituksella on tulossa useita virkanimityksiä, joista osassa ministereillä on mahdollisuus nimittää omaa puoluetta lähellä oleva ehdokas kansliapäälliköksi.

Ensimmäisenä jonossa on todennäköisesti valtiovarainministeriön kansliapäällikkönimitys, joka on roikkunut työlistalla jo Rinteen hallituksen ajoilta. Ennakkoon selviä suosikkeja ei erottunut ja sosiaalidemokraatit pohtivat myös viran panemista uuteen hakuun. Nyt haastatellaan virkaan hakeneita.

Valtiovarainministeriön nimitys aiheuttaa pientä kitkaa puolueiden välille. Ehdolla on niin sosiaalidemokraatteihin, kokoomukseen kuin kristillisdemokraatteihin liitettäviä ehdokkaita – mutta ei keskustalaista, jonka valtiovarainministeri Katri Kulmuni voisi valita.

Hannele Pokka
Hannele Pokka on johtanut pitkään ympäristöministeriötä.Mauri Ratilainen / AOP

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg voi olla tehtävään vahvoilla, sillä hän oli mukana rakentamassa keskustan maakunta-sotea. Siksi sosiaalidemokraatit haluaisivat virkaan jonkun muun. Nerg on taustaltaan kristillisdemokraatti. Viime hallituksen sote-taistelun loppuajalta Nergin ja muutaman muun valtiovarainministeriön virkamiehen toimia tutkii oikeuskansleri.

Myös ympäristöministeriö tarvitsee uuden kansliapäällikön, kun Hannele Pokka jättää tehtävän. Tässäkin valinnassa joudutaan keskustelemaan siitä, onko valinta poliittinen, sillä ehdokkaina on vihreisiin ja keskustaan sitoutuneita ansioituneita ehdokkaita.

Lisäksi uudet virkamiesjohtajat on valittava työ- ja elinkeinoministeriöön, opetus- ja kulttuuriministeriöön, puolustusministeriöön ja liikenne- ja viestintäministeriöön.

Hallituspuolueet kieltävät, että mitään pakettia olisi sovittu. Useiden lähteiden mukaan on sovittu, että ministeri päättää – kerrottuaan muillekin puolueille, kuka tehtävään on tulossa.

Korjattu 23.1. klo 10:33: Muutettu lausetta "Nerg on kristillisdemokraatti" muotoon " Nerg on taustaltaan kristillisdemokraatti"