Rovaniemeläinen koulu ei lupauksista huolimatta järjestänytkään ekaluokkalaiselle koltansaamen opetusta – perhe kokee jääneensä yksin asian kanssa

Koulu perusteli asiaa resurssipulalla. Etäopetusta valvomaan olisi tarvittu yksi koulunkäyntiavustaja.

Koulutus ja kasvatus
Tinja Semenoff lukee tyttärelleen Pelagialle kirjaa.
Pelagia on jo oppinut koltansaamea jonkin verran äidiltään Tinja Semenoffilta. Kouluopetusta tyttö joutuu vielä odottamaan.Sara Wesslin / Yle

Viime syksynä 7-vuotias Pelagia Semenoff aloitti koulutiensä Rovaniemellä. Erityisen jännittävää koulun aloituksesta tekivät pitkään haaveissa olleet koltansaamen kielen opinnot, jotka olisivat olleet tytölle ensimmäinen askel oppia äidin suvun kieltä.

Uhanalaisen koltansaamen kielen tunteja järjestetään Suomessa etäyhteyksin kaksi kertaa viikossa. Tunneille oppilas tarvitsee tietokoneen, toimivat yhteydet sekä koulunkäyntiavustajan auttamaan mahdollisissa ongelmatilanteissa ja valvomaan opetusta.

Koulun kanssa oli jo hyvissä ajoin keväällä sovittu, että ekaluokkalainen pääsee osallistumaan tunneille.

Kun ensimmäiset tunnit olivat syksyllä käynnissä, soitti Pelagia kotiin vanhemmilleen pettyneenä. Tytön koltansaamen tunnit oli peruttu. Tästä alkoi Semenoffin perheessä kuukausia kestänyt selvitystyö – opetukseen osallistumiseen ei löytynytkään tarvittavia resursseja.

– Asia harmitti hyvin paljon sekä meitä vanhempia että lasta, joka oli hyvin innoissaan menossa tunneille ja odottanut niitä kovasti. Meidän täytyi kertoa lapselle, että opetusta ei nyt järjestetäkään. Koltansaamen tunnit olivat meille tosi tärkeitä, sanoo Pelagian äiti Tinja Semenoff.

Vanhemmat Tinja Semenoff ja Matti Isoaho.
Tinja Semenoff ja Matti Isoaho ovat toiveikkaita sen suhteen, että tytär Pelagia pääsisi vielä aloittamaan koltansaamen opinnot.Sara Wesslin / Yle

Vanhemmille selvisi pian, ettei tyttären koululla ollutkaan resursseja järjestää avustajaa koltansaamen tuntien tueksi. Tämän vuoksi opetus peruttiin kokonaan. Vanhemmat yrittivät ehdottaa tyttären siirtämistä johonkin muuhun kouluun, jossa opetuksen seuranta olisi mahdollista. Tähän ehdotukseen ei kuitenkaan suostuttu.

Vanhemmat tunsivat jääneensä yksin asian kanssa. Kukaan ei tuntunut ottavan asiaa vastuulleen ja pettymys vain kasvoi.

– Tuntuu, että Rovaniemellä kyllä turisteille mainostetaan saamelaiskulttuuria ja sitä, kuinka eksoottisia saamelaiset ovat, mutta saamelaisille itselleen ei tarjota oppimismahdollisuuksia ja -palveluita, sanoo isä Matti Isoaho.

Opetustoimi: Todella harmillinen tapaus

Rovaniemen kaupungin opetuspäällikkö Kimmo Tuunala harmittelee perheen tapausta.

Kaupunki näkee saamen kielten opetuksen tärkeänä, mutta koulujen tilanteet vaihtelevat. Resursseja ei aina löydy.

– Jokaisen lukuvuoden aikana tulee tilanteita, joihin me joudumme reagoimaan. Meidän ensisijainen tehtävämme on järjestää se opetus, joka meille on määritelty. Sen lisäksi pyrimme kuitenkin venymään myös muuhun opetukseen. On harmillista, ettei koltansaamen kielen tunteja ole pystytty toteuttamaan, sanoo Tuunala.

Rovaniemen opetuspäällikkö Kimmo Tuunala.
Opetuspäällikkö Kimmo Tuunala pahoittelee tilannetta, jossa koltansaamen etäopetus jouduttiin yhtäkkiä perumaan. Sara Wesslin / Yle

Saamen kielilain mukaan ainoastaan saamelaisalueen kunnilla, eli Enontekiöllä, Inarilla, Utsjoella ja Sodankylällä, on velvollisuus järjestää saamenkielistä opetusta kouluissaan. Suurin osa, jo lähes 80 prosenttia saamelaislapsista ja -nuorista asuu kuitenkin tänä päivänä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Rovaniemellä saamen kielten opetuksessa on tällä hetkellä noin 80 oppilasta. Oppilaita on peruskoulusta lukioon. Tällä hetkellä kaikki koltansaamen opetus tapahtuu etäyhteyksiä hyödyntäen. Oppilaiden määrä kasvaa vuodesta toiseen.

Tästä ollaan ylpeitä myös Rovaniemen kaupungissa.

– Saamenkielinen opetus ja sen järjestäminen on todella tärkeää. Me olemme pystyneet muutamassa vuodessa nostamaan saamen kielten opiskelijoiden määrää kymmenen oppilaan kieppeiltä 60–70 oppilaaseen. Se kertoo sekä siitä, että opetukselle on tilausta, mutta myös siitä, että haluamme järjestää sitä, painottaa Kimmo Tuunala.

Kaupunki ratkaisi asian

Tällä tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu: jutun teon aikana Rovaniemen kaupunki ilmoitti järjestävänsä Pelagian koltansaamen opiskelun. Kaupunki antoi koululle resursseja palkata lisää työntekijöitä. Tyttö pääsee mukaan etäopetukseen jo tänä keväänä.

Pelagia on vähitellen opetellut sukunsa kieltä äitinsä kanssa muun muassa lukemalla kirjoja. Rovaniemeltä ei löydy koltankielistä ympäristöä, jossa kieltä pääsisi harjoittelemaan.

Tinja Semenoff lukee tyttärelleen Pelagialle kirjaa.
Koltansaamenkielinen opetusympäristö vahvistaa kielitaidon lisäksi myös lapsen identiteettiä, näkee äiti Tinja Semenoff.Sara Wesslin / Yle

Vanhemmat näkevät, että koltansaamen tunnit vahvistavat kielen ohella myös saamelaista identiteettiä.

– On tärkeää, että Pelagia pääsee tutustumaan muihin koltankielisiin lapsiin sekä käyttämään kieltä heidän kanssaan, sanoo Tinja Semenoff.

Rovaniemen kouluissa opetetaan jopa 27 eri kieltä. Opetuspäällikkö on ylpeä siitä, että saamen kielten opetus on vuosien mittaan vahvistunut myös kaupunkiympäristössä.

– Kaupungissamme on laaja kielitarjonta. Erityisesti saamen kielen asema on noussut, niin perusopetuksessa kuin myös lukiokoulutuksessa. Näen sen todella positiivisena asiana, sanoo opetuspäällikkö Kimmo Tuunala.