Hyppää sisältöön

Mullistaako uusi valkosolumenetelmä syöpien hoidon? Suomalaisprofessori muistuttaa, että tutkimus on vasta alussa

Uusi löytö laajentaisi valkosolujen käyttöä syövän nujertamiseksi. Professori Panu Jaakkolan mukaan edessä on silti vuosien tutkimus.

Uusi syöpähoito voisi auttaa myös rintasyövän hoidossa. Kuvassa mammografiatutkimusta. Kuva: Oksana Krasiuk / AOP

Brittiläisessä Cardiffin yliopistossa tehty syöpätutkimus laajentaa valkosolujen käyttömahdollisuuksia eri syöpien hoidossa.

Laboratoriokokeissa on saavutettu lupaavia tuloksia monien syöpätautien kukistamiseksi.

Valkosoluhoitoa käytetään jo nykyään, mutta Cardiffin yliopiston tulosten mukaan menetelmää voidaan laajentaa ihmisen omaan puolustusjärjestelmään tukeutuen. Tutkimuksessa on löydetty valkosoluista alatyyppi, joka pystyy tappamaan useita erityyppisiä syöpäsoluja.

Uutta hoitotapaa ei ole kuitenkaan vielä testattu ihmisillä. Tulokset on julkaistu Nature Immonology -lehdessä.

Näin CAR-T-soluhoito toimisi

Immuunijärjestelmään perustuvassa menetelmässä potilaan verestä erotetut T-valkosolut muokataan.

Geneettinen muuntelu tapahtuu vaarattoman viruksen avulla. Tavoitteena on T-valkosolujen muuntaminen syöpäsoluja tuhoaviksi.

"Hoito tehoaa moniin syöpiin"

Tutkimuksessa on kehitetty solutyyppi, joka pystyy moniin syöpiin mutta jättää terveen kudoksen rauhaan.

Professori Andrew Sewell sanoo BBC:n haastattelussa, (siirryt toiseen palveluun) että tutkimustulos voi antaa mahdollisuuden monille potilaille.

– Tämä nostaa esiin "sama-koko-sopii-kaikille" -tyyppisen syöpähoidon mahdollisuuden. Yksi T-valkosolun muoto saattaa pystyä tuhoamaan monentyyppisiä syöpiä.

BBC:n uutisessa luetellaan kymmenen syöpää, joihin uuden hoitotavan toivotaan tepsivän: eturauhas-, rinta-, keuhko-, iho-, veri-, suolisto-, luu-, munasarja-, munuais- ja kohdunkaulan syöpä.

Rintasyöpäsoluja. Kuva: AOP

"Edessä on ainakin 3–5 vuoden tutkimus"

Professori Panu Jaakkola arvioi, että Cardiffin yliopiston julkistama tutkimustulos vaikuttaa merkittävältä alkulöydökseltä. Jaakkola työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n Syöpäkeskuksessa.

– Toistaiseksi kokeet on kuitenkin vasta tehty laboratoriossa ja hiirimalleissa. Edessä on vielä vuosia kestävää tutkimus siitä, onko malli tehokas ja turvallinen ihmisillä.

HUS:n syöpäkeskuksen professori Panu Jaakkola. Kuva: Marko Ekström / Yle

Jaakkola arvioi, että parhaassakin tapauksessa edessä on 3–5 vuoden tutkimusjakso. Mutta jos se onnistuu, ollaan merkittävän edistysaskeleen äärellä.

– Nykyisissä syövän immunohoidoissa ongelmana on, että monet niistä kohdistavat immuunisolujen hyökkäystä myös normaaleihin soluihin. Tästä voi tulla potilaille merkittäviä haittavaikutuksia, kuvailee Jaakkola.

– Nyt julkaistun tutkimuksen mukaisessa hoitotavassa on eristetty ihmisestä itsestään löytyvä klooni. Sitä ei ole aiemmin pystytty tällä tasolla tunnistamaan. On merkittävää, että hoito tehoaisi hyvin moniin syövän lajeihin.

Tutkimusta ja testejä tarvitaan

Myös Manchesterin yliopiston immunologian professotri Daniel Davis muistuttaa BBC:n haastattelussa, että tutkimuksessa ollaan vasta alkuvaiheessa. Davisin mukaan vielä ei olla lähelläkään potilaille annettavien lääkkeiden valmistamista.

– Epäilemättä tämä on hyvin kiinnostava löytö, sekä immuunijärjestelmää koskevan tiedon lisäämisen että mahdollisten tulevaisuuden lääkkeiden kehittämisen kannalta, arvioi professori Davis.

Uusi syöpähoito vaatii vielä paljon tutkimusta. Kuva: AOP

Jaakkola katsoo, että käsillä voi olla valtava muutos syövän hoidossa – jos tulos on sitä, miltä se näyttää.

– Ensin tarvitaan paljon testejä. Jos hoito osoittautuu toimivaksi, niin Suomessa ollaan kyllä kärkijoukossa ottamassa sitä haltuun ja käyttöön. Tämä on erittäin mielenkiintoinen työ, mutta emme vielä tiedä tuleeko se toimimaan ihmisten hoidossa, muistuttaa professori Jaakkola.

Lue lisää:

.
.