Taiteilijat vaativat residensseiltä yhä enemmän ammattimaisuutta – luonnonrauha ja linnun liverrys eivät enää riitä inspiraation lähteeksi

Taiteilijaresidenssien määrä on kasvanut tasaisesti, mutta ne jotka eivät pysty uusiutumaan voivat olla ongelmissa.

Taiteilijatoiminta
Taiteilijaresidenssi Hupeli Pielisen rannalla.
Taiteilijatalo Hupelin on suunnitellut arkkitehti Heikki KukkonenHeikki Haapalainen / Yle

Leppoisa ympäristö ja kauniit maisemat eivät enää riitä ammattimaisille taiteen tekijöille. Työtiloja vuokraavat residenssit tarjoavat taiteilijoille mahdollisuutta yleensä yksinäiseen tai yhteisölliseen työskentelyyn.

Niissä majoittuvat ja tekevät työtään muun muassa kirjailijat, muusikot, kuvataiteilijat, tanssijat ja tutkijat.

Residenssien pitää kuitenkin pysyä ajan mukana ja pystyä tarjoamaan erilaisia palveluja taiteen tekijöille.

– Toiminnassa näkyy nyt tiettyjä ajankohtaisia suuntauksia tai painotuksia, esimerkiksi ekologisuus sekä turva- ja soteresidenssit, kertoo suunnittelija Riikka Suomi-Chande Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiöstä.

Turvaresidenssit on hänen mukaansa tarkoitettu sellaisille ulkomailla työskenteleville taiteilijoille, joiden ilmaisuvapaus ja turvallisuus on uhattuna.

Soteresidenssissä taiteilija puolestaan tekee yhteistyötä jonkun sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa.

Erikoistumisen lisäksi Riikka Suomi-Chande painottaa kansainvälisyyttä ja henkilökunnan ammattitaitoa.

– Erityisen tärkeää on residenssin kansainvälinen verkottuminen ja tiedotus, jotta taiteilijat eri puolilla maailmaa löytävät tänne. Lisäksi henkilökuntaan pitää palkata taiteen ammattilaisia, jotta taiteilijat saavat ammatillista tukea.

Hupeli pakkohuutokauppaan

Samalla kun uusia residenssejä perustetaan, on osalla vaikeuksia saada asukkaita ja edessä saattaa olla toiminnan lopettaminen. Näin kävi kirjailija Heikki Turusen nimikkoresidenssille Pohjois-Karjalassa Lieksassa.

Hupeli-niminen taiteilijatalo Vuonislahdessa Pielisen rannalla on tällä hetkellä pakkohuutokaupattavana netissä maksamattomien velkojen takia.

Taloa ylläpitävä yhdistys on pankille velkaa rakennusaikaisia lainoja vielä noin 250 000 euroa.

Kymmenen vuotta toimineen Hupelin ahdinkoon on useita syitä. Kävijöitä ei ollut toivottuun tapaan eikä kulttuurimatkailukaan lähtenyt lentoon.

Taiteilijatalon puuhaihmiset myös myöntävät lähteneensä hankkeeseen liian idealistisin ajatuksin.

– Olimme uskaliaita ja otimme riskejä, mutta en olisi uskonut, että toiminta joudutaan näin äkkiä lopettamaan. Olisimme toivoneet rahoittajilta kärsivällisyyttä, sanoo Vuonislahden Taiteilijatalo ry:n puheenjohtaja Reino Kuivalainen.

Reino Kuivalainen, Sirpa Sulopuisto ja Heikki Turunen lukevat leikekirjaa taiteilijatalo Hupelissa.
Reino Kuivalainen, Sirpa Sulopuisto ja Heikki Turunen muistelevat Hupelin vaiheita.Heikki Haapalainen / Yle

Kohtalotovereita löytyy

Lieksassa syntyneen kirjailija Heikki Turusen nimikkoresidenssin kohtalo ei ole harvinaisuus. Samanlaisia esimerkkejä löytyy muualtakin Suomesta.

– Osittain sama tilanne on ollut esimerkiksi Kemijärven taiteilijaresidenssissä. Siellä vanha meijeri kunnostettiin hienosti ja se toimikin useamman vuoden. Kaupungin tuki pieneni eikä sitä ollut mahdollista kehittää, kertoo suunnittelija Riikka Suomi-Chande Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiöstä.

Riikka Suomi-Chande on seurannut myös Lieksan Vuonislahden taiteilijatalon taivalta alusta asti.

– On harmi, ettei toimintaa voi jatkaa. Moni eturivin ammattitaiteilija on arvostanut Hupelin työskentely-ympäristöä ja tiloja.

Pettynyt ja harmissaan on myös kirjailija Heikki Turunen. Hänelle pakkomyynti on katkeraa kalkkia.

– Onhan se pettymyksen ja surun paikka, itkun paikka, kun hieno hanke kariutuu. Taiteilijoilta meni nyt mahdollisuus tehdä töitä Suomen kauneimmassa kansallismaisemassa eli Kolin ja Pielisen seudulla.

Kirjailija Heikki Turunen
Kirjailija Heikki Turusta harmittaa Hupelin kohtalo.Heikki Haapalainen / Yle

Kenttä on kirjava

Residenssien toiminta vaihtelee eri puolilla Suomea. Ympärivuotista toimintaa järjestää viitisenkymmentä eri tahoa, joista suurin osa on Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Taiteilijoiden työtiloina käyttämien residenssien määrä on lisääntynyt tasaiseen tahtiin viimeisen reilun parinkymmenen vuoden aikana.

Vuosittain niissä työskentelee noin 500 taiteilijaa tai muuta alan ammattilaista.

Taiteilijoiden työtiloja rahoittavat muun muassa yhdistykset, kunnat, säätiöt ja Taiteen Edistämiskeskus. Osan tuloista residenssit saavat myös taiteilijoiden maksamista vuokrista.

Lieksan Vuonislahdessa Hupelin Taiteilijatalo majoittaa vieraita vielä helmikuun loppuun saakka. Pakkohuutokauppa netissä jatkuu maaliskuun loppuun.

Talon toiminta nykyisessä muodossa loppuu, mutta talonväen toivo elää.

– Niin kauan kun tilanne jatkuu tällaisena niin toivoa on ja sen eteen tehdään koko ajan töitä, sanoo yhdistyksen sihteeri Sirpa Sulopuisto.

Kirjailija Heikki Turunen puolestaan toivoo talon pelastajaksi humaania, avarasydämistä miljardööriä, joka ymmärtäisi taidetta, luontoa ja maaseutua. Ehdotuksensa päälle hän röhähtää makeaan nauruun.

Lue lisää:

Pikkukunnan idyllinen residenssi kiehtoo taiteilijoita Japanissa asti – samalla sen ylläpitäminen vie talkoolaisten voimat

Kärkipoliitikon isä asuu saaressa lehden muotoisessa talossa – käy sisään taiteilija Jan-Erik Anderssonin kokonaistaideteokseen