Kehitysvammaiset pyörittivät Kamu-ravintolaa menestyksellä vuosikaudet – nyt se joutui pistämään pillit pussiin: "Aika surulliselta tuntuu"

Lounasasiakkaista käydään Suomessa kovaa kilpailua. Ravintola Kamu kärsi asiakasmäärien suurista päiväkohtaisista vaihteluista.

ravintolat
Ravintola Kamu.
Ravintola Kamun toiminnan päättymiseen vaikuttivat taloudelliset haasteet sekä toiminnasta vastanneen yhdistyksen organisaatiorakenteen muutos.Tiina Karppi / Yle

Haminan Bastionissa sijaitsevassa Linnoitusravintola Kamussa on hiljaista. Pöydillä lepäävät siistit punaiset liinat, buffet-pöydän luona on pinossa kiiltäviä lautasia ja aterimia.

Asiakkaita saati henkilökuntaa ei kuitenkaan näy.

Muutama vuosi sitten suureksi hitiksi noussut Kamu sulki ovensa vuodenvaihteessa. Se on auki enää vain tilauksesta.

– Aika surulliselta tuntuu. Kamu oli niin hauska paikka olla töissä, ravintolassa työskennellyt Jussi Hurttila toteaa.

Kamu tuli tunnetuksi Suomen ensimmäisenä kehitysvammaisia laajasti työllistävänä ravintolana. Sen erilainen konsepti kiinnosti sekä paikallisia että turisteja alusta saakka.

Ravintolan toimintaa ylläpitäneen Ravimäkipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Jani Attenberg kertoo ravintolan suosion jatkuneen loppuun asti – mutta vain osan aikaa viikosta.

– Jo pidemmän aikaa lounaskävijöiden määrässä oli todella suuria päiväkohtaisia vaihteluja, joiden ennakointi oli vaikeaa. Haminassa lounastajilla on varaa valita, sillä tarjontaa on paljon. Se on hyvä asia maksavan asiakkaan kannalta, mutta haastavaa yritystoiminnan kannalta.

Jani Attenberg.
Ravimäkipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Jani Attenberg kuvailee Haminan lounaskilpailua tiukaksi.Tiina Karppi / Yle

Kiivasta kilpailua

Taloudellisten haasteiden lisäksi ravintola Kamun toiminnan päättymisen vaikutti Ravimäkiyhdistyksen organisaatiorakenteen muutos.

Palveluliiketoiminta on nyt Ravimäkipalvelut Oy:n vastuulla, ja Ravimäkiyhdistyksen vastuulle puolestaan tuli työllistymistä edistävän toiminnan järjestäminen.

– Ravintolatoiminta ei ole ydinliiketoimintaamme, joten pelkästään sitä emme ole harjoittamassa jatkossa, toimitusjohtaja Jani Attenberg sanoo.

Muutaman sadan metrin päässä ravintola Kamusta, Haminan Wanhassa Työskissä tarjoiluastioissa höyryää pastaa, broileria ja keittoa. Lounasta siellä on tarjoiltu vasta reilun viikon ajan.

– Kamu lopetti, ja Lounashuone Kerho on remontissa. Ajattelimme, että tämä on meidän aikamme lähteä kokeilemaan lounasta – nyt tai ei koskaan, ravintolapäällikkö Jouni Hietanen kertoo.

Ensimmäisen viikon aikana lounasasiakkaita kävi päivässä noin 70.

– Se on hyvä tulos. Seuraavat viikot näyttävät, mihin suunta kehittyy.

Haminan ravintoloiden kilpailu lounasasiakkaista ei ole lainkaan poikkeuksellinen. Ilmiö on kiihtymään päin, koko maassa.

Lounastarjoilua Haminan Seurahuoneella.
Lounasasiakkaista on Suomessa kova kilpailu.Tiina Karppi / Yle

Lounaan katteet ovat usein matalia

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan mukaan ravintolaruokailu on kasvattanut suosiotaan suuresti tällä vuosituhannella. Tulokynnys alalle on matala, ja uusia ravintoloita ravintoloita avataan jatkuvasti etenkin kasvavissa kunnissa.

Kilpailu lounasasiakkaista on kovaa.

– Asiakkaalle lounaan hinta on pysynyt edullisena, mikä puolestaan yritykselle tarkoittaa sitä, että asiakkaita täytyy saada paljon. Lounaan katteet ovat yritykselle usein matalia, minkä vuoksi moni luopuu sen tarjoamisesta, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Resepti menestykseen ei ole yksinkertainen.

– Hyvä sijainti ja asiansa osaava henkilökunta ovat tärkeitä, sekä kunnollinen kustannuskuri. Tarjonnan tulee olla laajaa, sillä asiakkaita kiinnostavia uusia ravintoloita aukeaa koko ajan.

Ravintolaruokailun suosion kasvua selittävät etenkin Suomen kaupungistuminen ja ulkomailta saadut vaikutteet.

– Etenkin nuoret aikuiset ovat tottuneet ulkona lounastamisen kulttuuriin. Lisäksi heillä on kiire eikä aina aikaa kokata itse. He tapaavat ystäviään ravintoloissa ja brunsseilla ja hakevat sitä kautta myös uusia elämyksiä, Timo Lappi sanoo.

Halpa pikaruoka suosiossa muuttotappiokunnissa

Samalla kun ravintoloiden määrä lisääntyy kasvukeskuksissa, muuttotappiosta kärsivissä kaupungeissa ja kunnissa perinteisten ravintoloiden määrä vähenee ja tilalle tulee halvemman hintatason ravintoloita, kuten kebab-pizzerioita, MaRalta arvioidaan.

Tämä näkyy myös Haminassa, jossa pelkästään keskustan alueella on kymmenkunta pikaruokapaikkaa.

Esimerkiksi Haminan Torigrilli ei ole asiakaskadosta kärsinyt. Vuodenajasta riippuen annoksia myydään yrittäjän arvion mukaan hiukan yli tai alle sata päivässä, ja jonoakin syntyy aika ajoin.

– Asiakasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti parin vuoden sisällä. Heitä käy pitkin päivää, mutta pieni piikki voi olla puolenpäivän molemmin puolin. Talvi-iltaisin en enää pidä grilliä auki, koska kylä on ihan kuollut, kertoo Torigrillin yrittäjä Satu Lampikari.

MaRan ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista käyttää ulkona syödessään ruokaan 5–14,99 euroa.

– Pidemmällä aikavälillä grillien määrä on vähentynyt, mutta pikaruoan kulutus on kasvanut. Perinteisten grillien tilalle on tullut pikaruokaketjujen ravintoloita. On kuitenkin lukuisia grillejä, jotka ovat menestyneet muutoksessa ja menestyvät edelleen, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Matilda Silvo.
Haminan Seurahuoneen keittiöpäällikkö Matilda Silvo on tyytyväinen hyvin käynnistyneeseen tammikuuhun. Tiina Karppi / Yle

Asiakkaat kulkevat lounaslistojen perässä

Ovi käy arkena puoliltapäivin vilkkaasti myös läheisellä Haminan Seurahuoneella, jossa lounasta on tarjoiltu nyt neljä vuotta. Tammikuu on lähtenyt siellä käyntiin hyvin, minkä syyksi keittiöpäällikkö Matilda Silvo arvelee Kamun lopettamista ja Lounashuone Kerhon remonttia.

Ailahteluilta ei kuitenkaan voi kovassa kilpailussa välttyä.

– Me kaikki kilpailemme samoista asiakkaista. Päivittäinen kysyntä vaihtelee, sillä moni asiakkaista kulkee lounaslistojen perässä, Silvo sanoo.

Juuri näin tekevät esimerkiksi Seurahuoneella lounastaneet Suvi Pousi ja Niina-Maria Leponen. Heidän mukaansa tärkein lounaspaikan määrittäjä on ruokalista.

– Listan pitää olla monipuolinen. Se ei saa jäädä toistamaan itseään, Pousi painottaa.

Niina-Maria Leponen toivoo tarjolle lisää kasvisruokaa.

– Sitä voisi aina olla enemmän, Leponen hymyilee.

Café Kamu aloittaa

Kamun tarina ei ole täysin ohi.

Vaikka ravintola lopettaa, Ravimäkiyhdistys avaa helmikuussa sen hengessä uuden kahvilan, Café Kamun. Se avataan Haminan vanhan rautatieaseman, nykyisen linja-autoaseman kiinteistöön.

Toimitusjohtaja Jani Attenbergin mukaan suurin osa ravintolaa pyörittäneistä kehitysvammaisista on mukana myös kahvilan toiminnassa. Osa heistä on siirtynyt tai siirtymässä muihin tehtäviin Ravimäessä tai muissa organisaatioissa.

Jussi Hurttila.
Jussi Hurttila odottaa innolla Café Kamussa työskentelyä.Outi Koivikko

Attenberg kertoo, että ravintolassa kehitysvammaisista oli palkallisessa työsuhteessa kerrallaan yhdestä kolmeen henkilöä. Työtoiminnassa mukana oli useampi, ja heille maksettiin työosuusrahaa.

– Tässä vaiheessa emme voi vielä sanoa muodostuuko kahvilaan työsuhteita. Tällä hetkellä niitä ei vielä ole, mutta mahdollista se on, hän sanoo.

Ravintola Kamussa työskennellyt Jussi Hurttila piti työtään kivana ja työympäristöä hyvänä. Hän on töissä pian avautuvassa kahvilassa neljänä tai viitenä päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan.

– On mukavaa aloittaa siellä. Haluaisin oppia käyttämään kassaa, Hurttila kertoo.