1. yle.fi
  2. Uutiset

Hoitotakuun toteutumisesta ei ole tarkkaa tietoa – "Me valvojat olemme tuoneet esille, että valvonnan pitäisi perustua luotettavaan tietoon"

Aluehallintoylilääkäri Sari Kemppaisen mukaan hoidon saatavuustietojen puutteet ovat laajasti terveydenhuollon tiedossa.

hoitotakuu
Hoitajia sairaalan käytävällä.
Perusterveydenhuollossa pitää hoitotakuun mukaan päästä hoitoon kolmessa kuukaudessa kiireettömissä tapauksissa. Hallitus selvittää hoitotakuun kiristämistä seitsemään vuorokauteen, mikä toteutuessaan lisäisi valvonnan haastetta.Karoliina Simoinen / Yle

Hoitotakuun toteutumisesta ei ole täysin tarkkaa tietoa. Hoitotakuuta valvovat aluehallintovirastot pitkälti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämien tietojen perusteella. Niissä on kuitenkin puutteita ja virheitä.

Lapin aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen sanoo, että ongelmat ovat terveydenhuollon tiedossa.

– Ongelma on valtakunnallinen ja valvojien sekä valvonnan kohteiden tiedostama. Me valvojat olemme tuoneet esille, että valvonnan pitäisi perustua luotettavaan tietoon. Valitettavasti meillä ei ole tällä hetkellä parempia tietoja käytössä, hän sanoo.

Kemppainen kertoo, että valvonta perustuu THL:n kerran vuodessa kunnilta keräämiin tietoihin ja potilastietojärjestelmistä automaattisesti THL:n rekisteriin päivittyviin hoitoilmoitustietoihin.

Viimeksi mainitun mukaan esimerkiksi Kemin terveyskeskuksessa kukaan ei joudu odottamaan hoitoa yli kolmea kuukautta.

– Väitettä ei voi osoittaa oikeaksi tuolla tilastolla, kommentoi Kemin vastaava lääkäri Kari S. Lankinen.

Aluehallintovirastolla ei ole tällä hetkellä tutkinnassa yhtään hoitotakuuseen liittyvää tapausta Meri-Lapissa. Lapissa ongelmia on erityisesti Rovaniemellä.

Potilastietojärjestelmät pitäisi uusia

Kemppainen arvelee, että yleisin virhe järjestelmässä on se, että pitkään odottaneita potilaita näyttää olevan paljon.

– Eli potilaalle on tehty hoidon tarpeen arviointi ja tilastojen valossa näyttää, että hän on joutunut odottamaan hoitoa yli kolme kuukautta. Mutta kun pengotaan tarkemmin, käy ilmi, että hän on saanut sen hoidon. Se ei ole vain kirjautunut järjestelmään oikealla tavalla, hän kertoo.

Kemppaisen mielestä tilanteen parantaminen vaatii potilastietojärjestelmien uusimisen.

– Meidän pitäisi saada sellaiset potilastietojärjestelmät, joihin lääkäri tai hoitaja voi yksinkertaisesti napsauttaa tiedon siitä, mihin käynti liittyy. Sitten tiedon pitäisi vielä välittyä luotettavasti THL:lle, hän sanoo.

THL:n tavoitteena yhden kirjauksen periaate

Myös THL on tunnistanut tiedoissa olevat puutteet ja niihin haetaan parannusta. Laitoksen mukaan hoitotakuu -tietojen parantamiseksi on oleellista, että tiedot kirjataan terveyskeskuksissa oikein ja kattavasti.

– Tietoja korjataan yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Puutteellisten tietojen lisäksi ongelmana on se, että iso osa hoitoonpääsytiedoista jää tilastoitumatta. Koko maassa sairaanhoidon käyntien kokonaismäärästä tilastoituu vain 15 prosenttia, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Kaisa Mölläri.

Tietojen tilastoinnissa on kuitenkin suuria terveyskeskuskohtaisia eroja. Möllärin mukaan esimerkiksi Rovaniemellä sairaanhoidon käynneistä tilastoitui lokakuussa vain alle viisi prosenttia.

Laitos tekee parhaillaan myös laadun arviointia. Ensi vuodesta lähtien se tuottaa hoitotakuutiedoista laadun ja kattavuuden arvioinnin tietoja terveyskeskuksen oman toiminnan kehittämistä varten.

– Keväällä käynnistyy useita sote-uudistusta tukevia hankkeita. Niiden tavoitteena lisätä hoidon saatavuustietojen luotettavuutta ja toteuttaa tietojen kirjaaminen yhden kirjauksen periaatteella, Mölläri kertoo.

Maan hallitus valmistelee parhaillaan hoitotakuun lyhentämistä kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen, mikä tekee toteutuessaan valvonnasta entistä haastavampaa.

Vinkkejä tulee kansalaisilta ja mediasta

THL:n tilastojen lisäksi aluehallintovirasto pohjaa valvontaansa kansalaisten palautteeseen ja mediassa esiin tulleisiin asioihin.

– Potilaat ja heidän läheisensä ottavat meihin yhteyttä ja kertovat hoitoon pääsyn vaikeuksista. Lisäksi seuraamme mediaa. Jos joltain alueelta alkaa tulla viestiä vaikeuksista, niin kyllä me aika herkästi lähdemme selvittämään asiaa, Kemppainen kertoo.

Aluehallintoviraston käynnistämä prosessi on kuitenkin aika pitkä. Se kestää helposti vuoden päivät.

– Lähetellään selvityspyyntöä. Sitten se kiertää kunnan koneistossa, kun viranhaltijat antavat lausuntonsa ja poliittiset elimet hyväksyvät kunnan lausunnot. Sitten me harkitsemme lisäselvitystarpeita.

– Jos tarvitsee antaa määräyksiä tai kehotuksia, niin meidän täytyy vielä kuulla kyseistä kuntaa, Kemppainen avaa prosessin kulkua.

Kemppainen kertoo, että on olemassa myös nopeampi tapa vaikuttaa asiaan.

– Potilailla ja tietyissä tapauksissa myös omaisilla on potilaslain perusteella oikeus tehdä muistutus esimerkiksi terveysasemalle. Se tehdään kirjallisesti vastaavalle lääkärille, jonka on vastattava muistutukseen noin kuukaudessa.

Vuonna 2005 voimaan tulleen hoitotakuun mukaan kiireettömissä tapauksissa hoitoa on saatava perusterveydenhuollossa kolmessa ja erikoissairaanhoidossa kuudessa kuukaudessa.

Lue seuraavaksi