Satoja tonneja jätettä rahdataan Suomenlahden yli päivittäin – suomalaisten roskilla lämmitetään tallinnalaisia koteja

Puolet Viroon vietävistä jätteistä on sekajätettä, joka poltetaan lämpövoimaloissa. Rakennusjätteen kasvu on kuitenkin rajua.

jätteet
purkubetonia jätelavalla
Rakennus- ja purkujätteen vienti Suomesta Viroon on Viron ympäristöviraston mukaan rajusti kasvava ongelma.Niko Mannonen / Yle

Viime vuonna Suomesta Viroon kuljetettavaksi aiotun rakennus- ja purkujätteen määrä kymmenkertaistui edellisvuoteen verrattuna.

Kolmanneksessa tapauksista lupaa ei myönnetty, koska vastaanottavan yrityksen toiminnassa oli huomattu puutteita tai laittomuuksia. Vaikka osa luvista torpattiin, Suomesta Viroon tuodun jätteen määrä siis kasvoi viime vuonna. Tarkkoja tilastoja tuoduista jätemääristä ei vielä ole.

Rakennus- ja purkujätteen tuonti Suomesta Viroon onkin tämän hetken selkeä trendi jätebisneksessä, kertoo Viron ympäristöviraston jäteosaston päällikkö Reet Siilaberg.

– Saimme tähän liittyviä lupahakemuksia viime vuonna huomattavasti enemmän kuin vuonna 2018. Tuotavaksi aiotun jätteen määrä puolestaan kasvoi räjähdysmäisesti.

Suurin osa "roskarallista" koskee toistaiseksi kuitenkin vielä sekajätettä, jolla lämmitetään muun muassa tallinnalaisten koteja.

Jätteet Tallinnaan poltettavaksi, vaarallinen jäte takaisin Suomeen

Tallinnan itäisellä rajalla sijaitsevan Irun lämpövoimalan kattilahallissa tulee kuuma. Vieressä pauhaa 1 200 asteen liekki, jossa palavat poroksi myös suomalaisten roskat. Tai siis noin 80 prosenttia niistä, sillä kaikkeen ei mahtavinkaan liekki pysty.

Tuhka ja kaasut suodatetaan ja käsitellään nykyaikaisella laitoksella huolellisesti EU-direktiivejä noudattaen. Jäljelle jää lopulta vain kaikkein vaarallisin ongelma-aines. Se – hassua kyllä – laivataan takaisin Suomeen. Täällä se päätyy Fortumin vaarallisten jätteiden laitokselle.

Eesti Energia -yhtiön omistama Irun voimala on Viron suurin suomalaisen sekajätteen polttaja. Sen vuodessa poltettavasta 250 000 tonnin jätemäärästä suomalaisroskat muodostavat noin 15–20 prosenttia. Yhtiö perustelee suomalaisroskien polttamista muun muassa niiden laadulla.

– Suomalainen lajittelukulttuuri on virolaista pidemmällä, sen takia sekajätteessä on vähemmän biojätettä ja muuta palamista haittaavaa, Andrei Vuhk Eesti Energian Enefit Green -tytäryhtiöstä kertoo.

Virolaisen Irun lämpövoimalan polttouuni.
Rain Kooli

Bisnestä, jossa kaikki voittavat

Jätteiden käsittely on liiketoimintaa, jossa asiakas maksaa siitä, että pääsee roskista eroon.

– Suomalaisyritykset ovat Virossa suomalaisjätteitä käsitteleville yhtiöille mieluisia asiakkaita, sillä ne maksavat yli virolaisen hintatason, kertoo Siilaberg.

Suomalaisfirmoille jätteiden käsittely Virossa on hänen mukaansa puolestaan joka tapauksessa halvempaa kuin kotimaassaan.

Vuonna 2018 Suomesta Viroon vietiin päivittäin lähes 300 tonnia luvanvaraisia jätteitä, selviää Viron ympäristöviraston tilastoista. Koko vuoden aikana Suomesta vietiin Viroon yhteensä noin 101 000 tonnia jätettä.

Yli puolet tästä, eli 56 000 tonnia, oli poltettavaksi tarkoitettua sekajätettä.

Reilut 10 prosenttia oli lyijyakkuja, jotka käsitellään Koillis-Virossa Sillamäellä sijaitsevassa laitoksessa. Siellä lyijy otetaan talteen ja kierrätetään uusien tuotteiden valmistukseen. Samoin muovi.

Viron ympäristöviraston mukaan ongelmallisinta onkin viimeinen kolmannes maahan Suomesta tuotavista jätteistä eli rakennus- ja purkujäte.

Rakennusjätettä dumpataan louhoksiin

Virossa Suomesta tuotu rakennus- ja purkujäte lajitellaan ja kaikki, mikä saadaan myytyä, myös myydään eteenpäin.

Se on Siilabergin mukaan kaikin puolin hyväksyttävää yritystoimintaa. Ongelma on loput jätteestä eli mineraalinen aines, jonka seassa lajittelun jälkeenkin on muovia, puuta, styroksia ja muuta vastaavaa.

– Rakennus- ja purkujätteen lajittelujäännös pitäisi viedä kaatopaikalle, mutta Virossa se tuppaa päätymään avolouhosten täytteeksi, vaikka sellaiseen ei saisi käyttää oikeastaan muuta kuin hiekkaa ja kiveä. Tätä toimintaa on kuitenkin aika hankalaa valvoa, Siilaberg myöntää.

Louhoksia täyttävät yritykset rikkovatkin hänen mukaan tämän tästä maisemointisuunnitelmia ja ympäristömääräyksiä vastaan.

Tämän takia Viron ympäristövirasto lupaa pitää vastedes melko tiukkaa linjaa jätteentuontilupien suhteen. Kättä pidempänä on tuore lainvoimainen oikeuden päätös. Sillä hylättiin kielteisen tuontilupapäätöksen saaneen rakennus- ja purkujätteeseen erikoistuneen yrityksen valitus.

– Mielestämme Viroon on perusteltua tuoda vain sellaisia jätteitä, joita täällä pystytään hyödyntämään mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla, Reet Siilaberg sanoo.

Virolaisen Irun lämpövoimalan jätekuilut.
Rain Kooli

184 tonnia purkujätettä luontoon

Rakennusjätteen vienti Viroon on kuitenkin niin kannattavaa sekä suomalaisittain että virolaisittain, että etelänaapuriin on ryhdytty perustamaan uusia yrityksiä varta vasten tähän tarkoitukseen. Suinkaan kaikilla alan yrittäjistä ei ole puhtaat jauhot pussissa.

Viime vuonna Viron ympäristövirasto hylkäsi kolmanneksen rakennus- ja purkujätteiden tuontihakemuksista. Niiden taustalta kun löytyi yrityksiä, joiden toiminnassa oli havaittu puutteita tai laittomuuksia.

Alan tähän asti räikein tapaus paljastui kolme vuotta sitten. Viron yleisradion Silminnäkijä-ohjelma kertoi silloin aiemmin talousrikoksista tuomitusta virolaisyrittäjästä (siirryt toiseen palveluun), joka kuljetti Viroon 184 tonnia suomalaisia purkujätteitä. Valtaosa näistä päätyi sellaisenaan Viron luontoon.

Myöhemmin samana vuonna myös miehelle jätteiden dumppauksesta maksanutta suomalaisyritystä ryhdyttiin epäilemään ympäristörikoksesta.

Viime vuoden lopussa Suomen Öljykierrätys puolestaan menetti Viron ympäristöviraston myöntämän jätetuontiluvan (siirryt toiseen palveluun). Yrityksen kuorma-autosta löytyi Tallinnan satamassa järjestetyssä ratsiassa pelkkää lajittelujäännöstä eli kaiken lajittelun jälkeen jäljelle jäänyttä uusiokäyttöön kelpaamatonta jätettä. Lupa oli kuitenkin myönnetty rakennus- ja purkujätteen tuontiin.

Lue myös:

KRP epäilee: Suomalaisyritys salakuljetti yli 180 tonnia jätettä Viroon

Ympäristörikokset ovat Suomessa liki yhtä tuottoisia kuin huumekauppa – "Tässä pyörivät isot rahat"

Mitä muovijätteelle tapahtuu? – "Kuluttajamuovia ei ole koskaan viety ulkomaille"

Rakennusbuumi tuottaa jätevuoria – kierrätysfirman käsittelemän rakennusjätteen määrä on kolminkertaistunut parissa vuodessa

Turun seudun jätteet rahdataan Viroon poltettavaksi

Voit keskustella aiheesta 25.1.2020 klo 23 saakka.