"Kieltäydyn anomasta asemaa, jonka olen ansainnut" – Suomalaiset ovat hitaimpia oleskeluoikeuden hakijoita Britanniassa, mutta kohta on jo kiire

Britannian viimeinen viikko EU:ssa alkaa tänään maanantaina. Britanniassa asuvien EU-kansalaisten täytyy hakea pysyvää oleskeluoikeutta maassa.

Brexit
Salla Korteniemi ja Eija McGrath.
Eija McGrath tuli Suomi-koululle saadakseen apua oleskeluoikeuden rekisteröinnissä. Häntä neuvoi Lontoon merimieskirkon Salla Korteniemi (kuvassa vasemmalla).Pasi Myöhänen / Yle

Birmingham– Kuura. Tänä aamuna maa oli kuurassa.

Opettaja Johanna Sahi-Proto selittää tärkeää sanaa pienille Suomi-koulun oppilaille Solihullissa, Birminghamin kaupungin kupeessa.

Tunnelma on suomalaiselle kotoisa muutenkin kuin kolean sään vuoksi. Tarjolla on ruisleipää, ja riehakkaat lapset haluavat esitellä suomen kielen taitojaan vierailijalle.

Aikuisten eloa kuitenkin varjostaa brexit.

1970-luvulla Britanniaan muuttanut Eija McGrath on tullut paikalle saadakseen apua oleskeluoikeushakemuksen tekemiseen. Sellaista vaaditaan nyt Euroopan unionin maiden kansalaisilta Britannian EU-eron vuoksi.

Kaikki EU-kansalaiset, jotka asuvat Britanniassa tai muuttavat maahan tämän vuoden kuluessa, ovat oikeutettuja oleskelulupaan. Se muuttuu pysyväksi viiden Britanniassa vietetyn vuoden jälkeen.

Oleskeluoikeus pitää kuitenkin rekisteröidä.

Eija McGrath
Eija McGrath muutti Britanniaan 1970-luvulla.Pasi Myöhänen / Yle

– Halusin tehdä hakemuksen nyt, kun brexitin toteutuminen on selvää, McGrath sanoo.

Hänen mukaansa nettikeskusteluista huomaa, että moni suomalainen on rekisteröitymisestä huolissaan.

Avun tarve on suuri

Lontoon merimieskirkon Salla Korteniemi on saapunut Birminghamin Suomi-koululle varta vasten auttamaan ihmisiä hakemuksien teossa. Ympäri Britanniaa kiertänyt liikkuva sosiaalikuraattori kertoo, että avun tarve suomalaisten parissa on suuri.

– Joku tuli Keski-Skotlannista pitkän matkan päähän Dundeen kaupunkiin asti vain siksi, että hakemuksen teko yksin jännitti. Hakemuksessa on sudenkuoppia, ja moni pelkää tekevänsä siinä virheen, Korteniemi sanoo.

Hakemuksen lähettämiseen tarvitaan mobiililaite, jossa on passin sirun lukuominaisuus. Salla Korteniemi kertoo, että prosessi on etenkin monelle iäkkäämmälle hankala.

– Hakemuksen teko ei välttämättä onnistu ilman diginatiivin taitoja. Se on epäoikeudenmukaista, sillä rekisteröityminen on kuitenkin kynnyskysymys oman tulevaisuuden kannalta.

Britannia lupaa, että EU-kansalaisia ei karkoteta brexitin jälkeen maasta "automaattisesti", vaikka hakemusta ei olisi tehnytkään.

Papereiden puute kaventaisi kuitenkin oikeuksia esimerkiksi työntekoon ja julkiseen terveydenhuoltoon.

Suomalaiset komeilevat tilaston jumbosijalla

Vain 44 prosenttia Britanniassa asuvista suomalaisista on rekisteröitynyt brexitin jälkeiset oikeudet takaavassa settled status -järjestelmässä. Suomalaisten osuus on matalin kaikista EU-kansalaisuuksista.

Jimmy Lindqvist
Jimmy Lindqvist sanoo hakevansa oleskeluoikeutta vasta, jos on aivan pakko.Pasi Myöhänen / Yle

Birminghamissa Jimmy Lindqvist kertoo, että hän kieltäytyy hakemuksen teosta periaatesyistä.

– En suostu anomaan asemaa, jonka olen mielestäni ansainnut tekemällä töitä ja olemalla vahvasti osa yhteiskuntaa, Lindqvist sanoo.

Suomalaisten jumbosija näyttää kiistattomalta, sillä Britannian sisäministeriön lukujen perusteella suomalaiset eivät ole hakeneet myöskään kaksoiskansalaisuuksia muita hanakammin.

Niillä, jotka aikovat jäädä Britanniaan, alkaa kuitenkin pian olla kiire.

Oleskeluoikeuden rekisteröintiin on annettu aikaa vuoden 2021 kesäkuuhun Britannian ja EU:n erosopimuksessa, jonka on määrä astua voimaan lauantaina. Ilman erosopimusta aikaraja olisi jo tämän vuoden lopussa.

Neuvonantaja Minttu Taajamo Suomen Britannian-suurlähetystöstä toivoo suomalaisten hakuinnon kasvavan.

– Voi olla, että moni suomalainen on odottanut tilanteen varmistumista. Marras-joulukuussa hakijamäärät notkahtivat muidenkin EU-maiden kansalaisten osalta. Toivottavasti hakutahti suomalaisillakin taas nopeutuu.

Syy on arvailujen varassa

Syitä rekisteröitymisen lykkäämiseen voi olla monia.

EU-kansalaisten oikeuksia ajavan 3million-järjestön perustaja Tanja Bueltmann arvelee, että suomalaiset saattavat vierastaa nopeasti luotua rekisteröintijärjestelmää.

– Myös esimerkiksi saksalaisten rekisteröitymisaste on matala. Rekisteröityminen perusoikeuksien varmistamiseksi voi tuntua vakaisiin oloihin tottuneista vieraalta, Bueltmann sanoo.

Jimmy Lindqvist puolestaan arvailee monen suomalaisen pohtivan paluumuuttoa.

– Luulen, että monen mielestä kotimaassa asiat ovat tällä hetkellä niin hyvin, ettei takaisin muuttaminen tunnu vaikealta ajatukselta.

Salla Korteniemi
Salla Korteniemi kuljettaa mukanaan tablettia, sillä kaikilla ei ole rekisteröitymiseen vaadittavaa tekniikkaa.Pasi Myöhänen / Yle

Jotkut saattavat pelätä, että päätös voisi olla syystä tai toisesta hylkäävä. Kuitenkin vain 0,7 prosenttia hakeneista on jäänyt vaille myönteistä päätöstä.

Ja joillekuille päänvaivaa on tuottanut tekniikka.

Merimieskirkon kuraattorilta Salla Korteniemeltä apua saanut Eija McGrath on silminnähden helpottunut, kun hakemus saadaan viimein lähtemään matkaan.

– Kiitos paljon avusta! Tämä ei olisi minulta varmaan yksin onnistunut.

Päivitys 28.1.2020 kello 08:55: Juttuun on lisätty tieto , että oleskeluoikeuden rekisteröintiin on annettu aikaa vuoden 2021 kesäkuuhun Britannian ja EU:n erosopimuksessa, jonka on määrä astua voimaan lauantaina. Ilman erosopimusta aikaraja olisi jo tämän vuoden lopussa.

Lue myös:

Britannian ja EU:n pitää neuvotella uudesta suhteestaan ennätysajassa – "11 kuukautta on aivan liian lyhyt aika", sanovat suomalaiset mepit

Brittiparlamentti hyväksyi brexit-lait – Johnson: Britannia on saatu brexit-maaliviivan yli