Eurooppa-kirje: Brysselissä tehdään vähemmän rikoksia kuin koskaan aiemmin – silti sen maine on vaarallinen ja kansa pelkää

Saat uutiskoosteen Euroopan unionista kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Ulkomaat
Susanna Turunen, Bryssel

BrysselTörmäsin jokin aika sitten artikkeliin, joka kauppasi henkilökohtaista turvahälytintä. Avainnippuun, takkiin tai laukkuun kiinnitettävä pieni hälytin on kehitetty lisäämään ihmisten henkilökohtaista turvallisuutta ryöstöjä ja päällekarkauksia vastaan.

Laitetta voi verrata auton tai kodin murtohälyttimeen – paitsi että hälytys pitää painaa päälle itse. Siis, jos joudun esimerkiksi ryöstöyrityksen kohteeksi, painan nappia ja aiheutan hirvittävän hälytysmelun. Idea on se, että melu pelästyttää hyökkääjän ja kiinnittää ohikulkijoiden tai naapuruston huomion.

Oiva kapistus ajattelin, ja niitä on tarjolla netissä 10-40 eurolla. Artikkelissa haastateltu poliisipäällikkö suositti hälyttimen hankkimista, koska väkivaltarikollisuus oli huimassa nousussa vuonna 2019. Henkilökohtainen turvahälytin oli hänen mukaansa auttanut tuhansia ihmisiä ympäri Belgiaa.

Tämä juttu on perjantaisin ilmestyvä Eurooppa-uutiskirje. Voit tilata kirjeen sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Ennen kuin tilaan netistä tällaisen laitteen, ajattelin ottaa selvää poliisipäällikön väitteestä. Hyvä että otin, koska todellisuus on päinvastainen. Vakava väkivaltarikollisuus, kuten murhat ja tapon yritykset Brysselissä, ovat laskeneet alhaisimmalle tasolleen koskaan, kertovat syyttäjänviraston tilastot. Lasku on jatkunut kymmenen vuotta (siirryt toiseen palveluun).

Brysselillä on vaarallisen kaupungin maine. Vuoden 2016 terrori-iskujen tekijät piileksivät Molenbeekin kaupunginosassa. 1,4 miljoonan asukkaan kaupunki on tunnettu suuresta siirtolaisväestöstään. Silti vuonna 2019 Brysselissä tehtiin vain 31 vakavaa rikosta. Määrä on 67 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Ryöstöt ja näpistyksetkin ovat vähentyneet 36 prosenttia. Yleisesti rikollisuus on laskenut lähes viidenneksen vaikka kaupungin väkiluku on samassa ajassa kasvanut 15,5 prosenttia (siirryt toiseen palveluun).

Mikään ei ole tietenkään täydellistä, joten kerrottakoon, että tuon kymmenen vuoden aikana polkupyörävarkaudet ovat kolminkertaistuneet. Tilastot eivät kerro kuinka paljon enemmän polkupyöriä on nyt kuin vuosikymmen sitten, mutta ilmastonmuutostietouden seurauksena pyöräily lisääntyy kohisten.

Rikollisuuden vähentymiseen Brysselissä on tietysti monia selityksiä. Yksi on ennaltaehkäisy. Terrori-iskujen takia poliisien ja sotilaiden näkyvä läsnäolo lentokentillä (siirryt toiseen palveluun), juna-asemilla, metropysäkeillä ja turistien suosimilla alueilla on vaikuttanut lukuihin. Valvontakameroita on lisätty kaduille, metro-asemille ja kaupallisesti vilkkaille alueille. Valaistusta on parannettu monin paikoin.

Kaikesta tästä huolimatta syyttäjänviraston tilastot kertovat, että ihmisten turvallisuuden tunne ei ole parantunut samassa suhteessa rikollisuuden alenemiseen. Turvallisuuden tunne tai sen puute on samalla tasolla kuin vuosikymmen sitten. 12 prosenttia Brysselin asukkaista tuntee olonsa turvattomaksi. Syitä ovat vaarallinen liikenne, ilmansaasteet, aggressiivisuuden kohtaaminen kadulla ja ryöstöt.

Kaikki mikä lisää turvallisuutta tai sen tunnetta on tietenkin hyväksi. Jos äänekäs henkilökohtainen turvahälytin tuo sitä, niin hienoa!

#SOMESSA: Brexitin todellisuus alkaa valjeta

twiitti

Twitterissä voi seurata, miten britit suhtautuvat lähestyvään EU-eroon. Yksi isoja puheenaiheita somessa on ollut Erasmus-opintojen (siirryt toiseen palveluun) kohtalo brexitin jälkeen. Ranskassa asuva Pete Timmins kertoo twiitissään "brexit-leidistä", joka joutuu hakemaan oleskelulupaa, rekisteröitymään verottajalle ynnä muuta rasittavaa - ja myös maksamaan palveluista enemmän kuin ennen. Äänestämällä brexitin puolesta rouva halusi vain vähentää maahanmuuttoa Britanniaan, mutta jatkaa itse asumista Portugalissa. Arviolta 1,3 miljoonaa (siirryt toiseen palveluun) brittiä asuu EU-maissa.

#FAKTA: Minimipalkoissa hurjia eroja EU-maiden välillä

graffa

EU-maiden välillä on suuria näkemyseroja siitä, mitä pidetään toimeentulon riittävänä minimitasona. Toisaalta pitää muistaa, että myös elinkustannukset vaihtelevat suuresti maittain. Suurin osa EU-maista on määritellyt virallisen minimipalkan, mutta Suomi ei kuulu niihin.

Pienimmät minimipalkat ovat Bulgariassa, suurimmat Luxemburgissa. Viime vuosina itäeurooppalaiset ovat hakeutuneet länteen töihin parempien ansioiden perässä. EU virittelee nyt yhteisiä minimipalkkakäytäntöjä (siirryt toiseen palveluun). Palkan taso voisi kuitenkin yhä vaihdella maittain (siirryt toiseen palveluun).

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Torstaina muisteltiin Auschwitzin vapauttamista ja Suomen puolueet suhtautuvat EU-minimipalkkaan epäilleen

Nelisenkymmentä valtionjohtajaa Euroopasta ja muualta maailmasta matkusti torstaiksi Israeliin Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen 75-vuotispäivän muistotilaisuuksiin. Tilaisuutta varjosti se, että Puolan presidentti Andrzej Duda boikotoi tilaisuutta. Duba suuttui, koska häntä ei kutsuttu puhujaksi (siirryt toiseen palveluun) vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin sai kutsun.

– Auschwitzin vapauttaminen oli käännekohta historiassamme, ja se jätti syvät jäljet Euroopan unionin dna:han, EU-komission, parlamentin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat sanoivat yhteisessä lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun).

Kuninkaat
Espanjan (vas.), Belgian ja Hollannin kuninkaat Auschwitzin vapauttamisen 75-vuotisjuhlassa.Abir Sultan / EPA

Britanniassa asuvista suomalaisista vain 44 prosenttia on tehnyt oleskeluun vaadittavan hakemuksen. Syy voi olla se, että suomalaiset ovat hakeneet kaksoiskansalaisuutta. Brittitilastot ovat kuitenkin epäluotettavia ja virhemarginaali oleskelulupaa hakeneiden määrissä on suuri.

Brittiparlamentti hyväksyi lopullisesti kaikki tarvittavat brexit-lait keskiviikkona.

Tuleeko Britanniasta veroparatiisi? Mitä Britannia tavoittelee lähdettyään EU:sta ja millainen on maan liikkumavara? Kuuntele radion Ykkösaamun keskustelu aiheesta. Tulevasta EU:n ja Britannian suhteesta keskustelevat toimittaja Auli Valpola ja Elinkeinoelämän keskusliiton veroasiantuntija Lauri Lehmusoja.

Brysselin koneessa koulutusohjelmajohtaja Jouni Järvinen Aleksanteri-instituutista kertoo, että Tšekin suhde EU:hun on monimutkainen. Hänen mukaansa ”Brysselin Moskovalta” ei haluta ottaa vastaan määräyksiä, mutta toisaalta tšekit tuntevat kuuluvansa länteen ja lännessä halutaan olla. Prahassa on parhaillaan meneillään isoja, jopa 250 000 hengen mielenosoituksia pääministeri Andrej Babišinia kohtaan, johon on kohdistettu erilaisia korruptioepäilyjä. Toimittajana Maija Elonheimo.

Euroopan keskuspankki päätti torstaina alkaa uudistaa strategiaansa, jolla se pyrkii vajaan kahden prosentin inflaatioon. Kuluttajahinnat nousevat huomattavasti hitaammin kuin tavoitteen mukaan pitäisi. EKP aikoo ottaa myös ilmastonmuutoksen työlistalleen. Valmista on tarkoitus tulla joulukuussa.

A-Studio kysyi puoluejohtajien mielipidettä EU:n laajuiseen minimipalkkaan. Puolueista ainoastaan vasemmistoliitolla ja nyt-liikkeellä on vahva kanta asiaan. Lähes kaikki puolueet näkevät lakisääteisessä minimipalkassa kuitenkin sekä hyötyä että haittaa.

Onko EU:n uusi vihreä ohjelma vaikeampi rasti kuin kuukävely? On se, vastaa kolme suomalaista europarlamentaarikkoa Politiikkaradiossa. Mepit pohtivat keskustelussa yli tuhannen miljardin euron investointeihin tähtäävää EU:n uutta rahoitusohjelmaa. (siirryt toiseen palveluun)

SEURATTAVAA LÄHIAIKOINA: Britannian eropäivä koittaa ja tärkeät vaalit Italiassa

Ta-daa, brexit tapahtuu kolmen ja puolen vuoden väännön jälkeen ensi viikon perjantain ja lauantain välisenä yönä klo 1 yöllä Suomen aikaa! Yle seuraa tapahtumia uutisissa, erikoislähetyksissä ja verkossa. Voit lukea Ylen verkkosivuilta useita brexitiä käsitteleviä juttuja ensi viikon lopulla.

Tänä sunnuntaina Italiassa pidetään tärkeät vaalit (siirryt toiseen palveluun). Populistisen, EU-kriittisen viiden tähden liikkeen Luigi di Maio erosi juuri keskiviikkoiltana. Sunnuntain vaaleja Emilia-Romagnan maakunnassa pidetään muutenkin hataran hallituksen suosion testinä. Oikeistopopulistit toivovat murtavansa alueen vuosikymmeniä jatkuneen keskustavasemmiston vallan. Jos keskustavasemmistolainen Demokraattinen puolue häviää vaalit, se voi vaarantaa Italian hallitusyhteistyön.

Voit tilata perjantaisin ilmestyvän Eurooppa-kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)