Saksassa nousi raivo, kun hiilestä luopuminen tarkoittikin uuden voimalan avaamista – “Lisäpäästöihin liitetään nyt Suomen lippu”

Uniperin omistaman Datteln 4 -voimalan luona pidetään perjantaina mielenosoitus. Energiayhtiö Fortum on Uniperin suuromistaja.

hiilivoimalat
Hiilivoimala Saksan Dattelnissa.
Uniperin omistaman Datteln 4 -voimalan luona pidetään perjantaina mielenosoitus. Friedmann Vogel / EPA

BERLIINI Saksan ympäristöliike on vetämässä Suomea osapuoleksi uudelleen leimahtaneeseen konfliktiin, joka koskee Saksan tavoitetta luopua hiilivoimasta.

Saksan hallitus linjasi viime viikolla ensimmäiset konkreettiset keinot siihen, miten hiilivoimasta luovutaan 2038 mennessä. Osana pakettia päätettiin sallia uuden Datteln 4 -kivihiilivoimalan liittäminen verkkoon tulevana kesänä.

Ympäristöjärjestöt ja ympäristötieteilijät arvostelevat kovin sanoin sitä, että osana hiilivoimasta luopumista sallitaan nyt uuden voimalan avaaminen.

Datteln 4 -voimalan omistaa energiayhtiö Uniper. Suomalainen Fortum omistaa yhtiöstä 49,9 prosenttia ja on kasvattamassa omistusosuuttaan 70 prosenttiin. Suomen valtio puolestaan omistaa hieman yli puolet Fortumista.

Vastineeksi suljetaan vanhoja voimaloita. Silti Saksan kokonaispäästöjen arvioidaan lisääntyvän Datteln 4:n käyttöönoton myötä.

Ilmastoasioihin erikoistunut taloustieteilijä Felix Matthes tutkimuslaitos Öko-instituutista arvioi lisäpäästöjen olevan 2030 mennessä eli vuosikymmenen aikana noin 10–15 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

– Tämä on paljon myös Saksan mittakaavassa. Esimerkiksi koko Baijerin teollisuuden päästöt ovat noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa, Matthes sanoo Ylen haastattelussa.

Uusi voimala nousi ilmastotaistelun symboliksi

Saksan vaikutusvaltainen ympäristöliike on nostanut Datteln 4:n symboliseksi kohteeksi ilmastonvastaisessa taistelussa ja keskittänyt energiansa sitä vastaan taistelemiseen.

Ympäristöliikkeet Fridays for Future, Greenpeace ja muut ovat kutsuneet suurmielenosoituksen Datteln 4:n voimalan luo perjantaiksi. Voimala sijaitsee Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa lähellä Dortmundia.

Paikalle odotetaan muutamia tuhansia ihmisiä.

Uniper-johtaja Andreas Schierenbeck arvosteli (siirryt toiseen palveluun)saksalaislehti Handelsblattissa ympäristöliikkeen vastarintajulistusta.

– Symbolipolitiikka on tunnusomaista tälle ajalle – etenkin Saksassa. Mutta symbolipolitiikka ei auta meitä eteenpäin, Schierenbeck sanoo.

Hänen mukaansa uuden voimalan avaaminen on osa Uniperin suunnitelmia vähentää päästöjä.

"Konflikti revitään taas auki"

Saksan hallituksen päätös sallia Datteln 4:n liittäminen verkkoon ei ole raivostuttanut vain ympäristöjärjestöjä.

Alkuviikosta joukko Saksan niin kutsutun hiilikomission kahdeksan entistä jäsentä julkaisivat kannanoton (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan uuden kivihiilivoimalan avaaminen rikkoo vuosi sitten saavutettua laajaa yhteiskunnallista kompromissiehdotusta hiilestä luopumiseksi. Kirje toimitettiin myös liittokansleri Angela Merkelille.

Hiilikomissio oli eri alojen edustajista koottu ryhmä, joka neuvotteli yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kestävän tavan luopua asteittain hiilivoiman käytöstä. Komission suositus oli, ettei Datteln 4 -hiilivoimalaa avata.

Hiilestä luopumisella on laajoja sosiaalisia vaikutuksia etenkin itäisessä Saksassa. Siellä hallituksen huolena on ollut nationalistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen eli AfD:n nousu.

Matthesin mukaan vuosi sitten löydetty kompromissi oli ympäristöliikkeelle jo vaikea, mutta se hyväksyttiin yhteiskunnallisesti kestävän ratkaisun löytämiseksi.

– Nyt tämä konflikti revitään taas auki, vaikka Saksan pitäisi jo keskittyä pohtimaan ratkaisuja autoteollisuuden uudistamiseksi, Matthes sanoo viitaten jatkuvasti nousseisiin liikenteen päästöihin.

Matthes on yksi hiilikomission entisistä jäsenistä ja kirjeen allekirjoittajista.

Ilmastoliike vetoaa Suomeen

Datteln 4:stä uhkaa muodostua ongelma myös Suomen maineelle Saksassa.

Matthesin mukaan ei ole kovin johdonmukaista, että Suomen hallitus profiloituu kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edelläkävijänä ja samaan aikaan suomalaisyhtiö Fortum ostaa Saksasta saastuttavia toimialoja.

– Datteln 4:n aiheuttamiin lisäpäästöihin liitetään nyt Suomen lippu.

Tavallinen saksalainen tuskin tietää Fortumin Uniper-kaupoista, mutta Saksan ympäristöliike on nostamassa Suomea Datteln 4:ää vastustavan kampanjan osapuoleksi.

Uniperin pääkonttori sijaitsee Düsseldorfissa.
Uniperin pääkonttori Düsseldorfissa.Sascha Steinbach / EPA

Maanantaina julkaistussa haastattelussa Greenpeacen saksalaisjohtaja Martin Kaiser sanoi heidän vetoavan nyt suoraan myös Suomeen.

– Fortum tuskin katsoo toimettomana, kun sen maine edistyksellisenä yhtiönä tuhotaan Dattelnissa, Kaiser sanoi Rheinische Post -lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun)

Ympäristöjärjestöt vetosivat Suomen hallitukseen kirjeitse jo loppuvuodesta.

Vattenfall ja Ruotsi esimerkkeinä?

Hiilikomission entinen puheenjohtaja, kansantalous- ja ympäristötieteilijä Barbara Praetorius toivoo Ylen haastattelussa Fortumin ottavan mallia ruotsalaisesta Vattenfallista.

Vattenfall on kiristänyt tavoitettaan pyrkiä hiilineutraaliksi, mikä on vaikuttanut sen hiilivoimasijoituksiin myös Saksassa. Vattenfallin tavoitteiden taustalla on vaikuttanut puolestaan Ruotsin hallituksen linjaukset. Vattenfall on Ruotsin valtion omistama.

Suomen hallitus ja Fortum ovat molemmat julkaisseet kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.

– Uskon, että samanlainen tilanne tulee vaikuttamaan myös Uniperin toimintaan, Praetorius sanoo.

Tällä hetkellä Fortumilla ei ole määräysvaltaa Uniperistä.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 23.00:een saakka.

Lue lisää: Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida