Saamelaiset voittivat Ruotsin valtion korkeimmassa oikeudessa – Girjásin poronhoitajat saavat yksinoikeuden päättää alueensa metsästyksestä ja kalastuksesta

Historiallista tuomiota pidetään ennakkotapauksena.

saamelaiset
Åsa Larsson Blind ja Matti Blind Berg
Ruotsin saamelaisten keskusjärjestön puheenjohtaja Åsa Larsson Blindillä ja Girjásin puheenjohtaja Matti Blind Bergillä oli hymy herkässä korkeimman oikeuden tuomion selvittyä. Adam Karls Johansson/Sameradion & SVT Sápmi

Ruotsissa Girjásin paliskunta (lapinkylä, ruotsiksi sameby) on voittanut valtion pitkässä oikeustaistossa metsästys- ja kalastusoikeuksista. Korkein oikeus antoi torstaina päätöksensä, jonka mukaan saamelaisilla poronhoitajilla on oikeus päättää pienriistan metsästyksen ja kalastuksen luvista omalla alueellaan Jällivaaran seudulla Pohjois-Ruotsissa.

Käytännössä tuomio tarkoittaa sitä, että lapinkylä määrää luvista ja päättää, missä ja miten sen alueella saa metsästää ja kalastaa. Se voi esimerkiksi ohjata metsästäjät ja kalastajat niille alueille, joilla porot eivät juuri silloin ole laiduntamassa.

Ruotsin valtion kannan mukaan oikeus kuuluisi sille maa-alueiden omistajana. Oikeus kuitenkin hyväksyi saamelaisten kannan, jonka mukaan heillä alueiden ikiaikaisina käyttäjinä on suurempi oikeus metsästyksen ja kalastuksen hallinnointiin.

Korkeimmassa oikeudessa kuultiin torstaina harvinaisia aplodeja, kun tuomioistuin ilmoitti Girjásin paliskunnan voittaneen. Kyyneleiltäkään ei vältytty, kun kymmenen vuotta kestänyt oikeustaisto sai päätöksensä.

– On vaikea löytää sanoja. Tuntuu mahtavalta, että kymmenen vuoden koettelemus on ohi. Nyt alkaa uusi luku, iloitsi Girjásin puheenjohtaja Matti Blind Berg.

– Tämä on ilman muuta suuri päivä meille. On vielä liian aikaista sanoa, miten päätös vaikuttaa muualla saamelaisalueella. Oikeudelliseen tilanteeseen on nyt saatu joka tapauksessa selvyyttä, kommentoi Ruotsin saamelaisten keskusjärjestön puheenjohtaja Åsa Larsson Blind.

– On ollut niin hienoa olla tässä mukana. Girjás on voittanut, kommentoi vähäsanaisesti kyyneleet silmissään keskusjärjestön entinen puheenjohtaja Jörgen Jonsson.

Myös Girjásin paliskunnan jäsen Bror Saitton iloitsi, kun vuosia kestäneet oikeuskäsittelyt vihdoin loppuvat.

– Tuntuu todella hyvältä. Tiedän, että viisaat ja pätevät henkilöt tulevat päättämään näistä asioista. He toimivat meidän saamelaisten hyväksi.

Girjása duopmu
Kuvassa Girjásin paliskunnan jäseniä odottamassa tuomiota: edessä vasemmalla Anna-Britta Rikko, Ove Blind ja Bror Saitton.Mikaela Sjöstedt / Sameradion & SVT Sápmi

Merkittävä ennakkotapaus?

Korkeimman oikeuden jäsenen Sten Anderssonin mukaan tuomio koskee vain tapauksen osapuolia, mutta sillä on ennakkotapauksen rooli. Päätös vaikuttaa väistämättä myös muihin paliskuntiin.

Ruotsissa on 51 paliskuntaa tai niin kutsuttua lapinkylää. Kaikkien paliskuntien jäsenet ovat saamelaisia, sillä toisin kuin Suomessa, Ruotsissa poronhoitoa saavat harjoittaa vain saamelaiset.

Korkein oikeus lausui, että saamelaisilla on alueiden ikiaikaisina käyttäjinä suurempi oikeus pienriistan metsästyksen ja kalastuksen hallinnointiin viljelyrajan yläpuolella kuin valtiolla, joka maat omistaa. Lakitekstissä puhutaan "ylimuistoisesta nautinnasta". Sama termi on ollut käytössä myös Suomessa.

Oikeus metsästyksen ja kalastuksen sääntelyyn on tuomioistuimen mukaan syntynyt yksittäisille saamelaisille 1700-luvun puolivälissä ja siirtynyt 1800-luvulla paliskunnan jäsenille.

– Ylimuistoisesta nautinnasta syntynyt oikeus on edelleen voimassa, Andersson sanoo.

Lue myös: Oikeusoppineen mukaan Ruotsin saamelaistuomio voi rohkaista oikeudenkäynteihin myös Suomessa

Kanne nostettiin jo kymmenen vuotta sitten

Pyyntioikeuksista on kiistelty Ruotsissa 1990-luvun alusta alkaen.

Paliskunnat menettivät määräysvaltansa metsästykseen ja kalastukseen, kun Ruotsin valtiopäivät vapautti oikeudet kaikille vuonna 1993. Siitä lähtien metsästyksestä ja kalastuksesta paliskuntien mailla on päättänyt lääninhallitus yhdessä maaseutuviranomaisten kanssa. Nykyinen käytäntö on, että metsästämään pääsevät kaikki, myös ulkomaalaiset. Vain kolme ensimmäistä metsästysviikkoa on rajattu Ruotsin kansalaisille.

Girjásin paliskunta haastoi Ruotsin valtion asiassa oikeuteen kymmenen vuotta sitten, vuonna 2009.

Käräjäoikeus ratkaisi asian saamelaisten hyväksi, mutta hovioikeus näki, että paliskunnan pitäisi päättää metsästys- ja kalastusoikeuksista yhteisymmärryksessä valtion kanssa. Hovioikeuden päätöstä pidettiin tulkinnanvaraisena, minkä vuoksi sekä paliskunta että Ruotsin valtio valittivat siitä korkeimpaan oikeuteen.

Ruotsin korkeimman oikeuden tuomion voi lukea ruotsiksi täältä (siirryt toiseen palveluun). Ruotsin hallitus ilmoitti torstaina analysoivansa tuomion ennen kuin se ilmoittaa, onko hallituksella syytä ryhtyä joihinkin toimiin sen johdosta.

Lähteet: STT, Sameradion & SVT Sápmi