Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjän pikamarssia etenevä perustuslakiuudistus takaa Putinin vallan vastaisuudessakin

Perustuslakimuutokset runnotaan läpi ilman vastaväitteitä, kirjoittaa Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.

Vladimir Putin
Vladimir Putin kävelee kohti puhujanpönttöä
Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui pitämään vuotuista puhettaan parlamentille 15. tammikuuta 2020.AOP

MOSKOVA Venäjällä perustuslakiuudistus etenee pikavauhdilla.

Parlamentin alahuone eli duuma hyväksyi torstaina ensimmäisessä käsittelyssään muutokset perustuslakiin yksimielisesti. Tämä tapahtui vain viikko sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin oli esitellyt ehdotuksensa julkisuudessa.

Tapa, jolla perustuslakimuutoksia runnotaan läpi, kertoo paljon Venäjän autoritäärisestä järjestelmästä.

Presidentin viestintä perustuslaista on ollut kiemuraista.

Aiemmin Kremlistä annettiin ymmärtää, ettei perustuslakiin tulisi kajota. Putin jopa itse lausui aluksi viime viikon keskiviikkona pitämässään linjapuheessa (siirryt toiseen palveluun), ettei uusi perustuslaki ole välttämätön.

Heti perään hän esitteli ehdotuksensa, jotka tekevät "olennaisia muutoksia poliittiseen järjestelmään ja toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan toimintaan".

Putin siis sanoo muutoksia olennaisiksi. Siitä huolimatta hän katsoo, että ne voidaan tehdä parlamentissa, eikä niitä varten kutsuta koolle perustuslakia säätävää kokousta.

Hän vaati kuitenkin muutoksista laajaa ja avointa yhteiskunnallista keskustelua. Sitä ei ole käyty.

Sen sijaan perustuslakiuudistusta on ajettu läpi ennennäkemättömällä vauhdilla ja ilman vastaväitteitä.

Vain pari tuntia presidentin linjapuheen jälkeen pääministeri Dmitri Medvedev jätti hallituksensa eroanomuksen (siirryt toiseen palveluun), sillä "meidän tulee antaa presidentille mahdollisuus tehdä kaikki välttämättömät päätökset".

Vielä samana iltana Putin nimesi 75-henkisen perustuslakityöryhmän.

Riippumattomassa mediassa (siirryt toiseen palveluun) sille on naureskeltu. Vain kymmenkunta työryhmän jäsenistä on lainsäädäntöön perehtyneitä oikeusoppineita. Sen sijaan mukana on poliitikkojen lisäksi urheilijoita, taiteilijoita ja muita yhteiskunnallisia toimijoita.

Kirjavalla työryhmällä ei kuitenkaan näytä olevan suurta roolia. Se oli ehtinyt olla koossa vain viikonlopun, kun Putin jo maanantaina antoi duumalle oman, yksityiskohtaisen lakiesityksen perustuslakimuutoksista.

Esitys ei kohdannut vastustusta parlamentin lakivaliokunnassa tai duuman varsinaisessa käsittelyssä. Käytännössä kukaan muukaan johtavassa asemassa oleva venäläispoliitikko ei ole kritisoinut sitä.

Edes Putinia vastustava oppositio ei ole tyrmännyt (siirryt toiseen palveluun) yksimielisesti sitä, että perustuslakia muutetaan. Esimerkiksi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin mielestä vanhaa perustuslakia ei ole syytä puolustaa.

Prosessin hurja etenemisvauhti on sen sijaan herättänyt ihmetystä. Riippumattomassa lehdistössä (siirryt toiseen palveluun) perustuslakiuudistusta on verrattu vallankaappaukseen.

Kreml ei näe asiassa mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Presidentin lehdistösihteerin (siirryt toiseen palveluun) Dmitri Peskovin mukaan "mitkä tahansa valtion päämiehen aloitteet otetaan vastaan suurella huomiolla ja toteutetaan ensisijaisesti".

Perustuslakimuutosten lopullinen muoto ei ole vielä selvillä. Venäjän duumaan viety lakiesitys eroaa siitä, jonka Putin esitteli viikontakaisessa linjapuheessaan.

Esitykseen saattaa tulla vielä muitakin muutoksia ennen kuin duuman edustajien on määrä käsitellä perustuslakia toistamiseen 11. helmikuuta.

Ennen lakipaketin lopullista hyväksymistä myös kansalaisten on määrä äänestää siitä. Nykytiedon valossa kyse ei kuitenkaan olisi varsinaisesta kansanäänestyksestä vaan pelkästään neuvoa-antavasta äänestyksestä, jonka tulos ei ole sitova.

Mediatietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) koko perustuslakiuudistus saataisiin hyväksyttyä hyvissä ajoin ennen toukokuun alkupuolella vietettävää voitonpäivää. Näin koko massiivinen uudistus olisi viety läpi noin kolmessa kuukaudessa.

Asiantuntija-arvioiden mukaan perustuslakimuutoksen käsittelyyn tulisi varata vähintään vuosi.

Venäläiset asiantuntijat ovat erimielisiä uuden perustuslain merkityksestä.

Moni kuitenkin näkee, että jos duuman hyväksymä esitys jää voimaan, se monimutkaistaa poliittista järjestelmää entisestään.

Toisin kuin aiemmin arveltiin, esitys ei karsi presidentin valtaoikeuksia. Päinvastoin presidentin roolin nähdään pikemminkin vahvistuvan entisestään.

Kun on Putin, on Venäjä. Kun ei ole Putinia, ei ole Venäjää.

Venäjän duuman puhemies Vjatšelav Volodin

Kaikkein olennaisinta on kuitenkin se, että Venäjälle ollaan luomassa uutta vallan linnaketta. Aiemmin neuvoa-antavana elimenä toimineen valtakunnanneuvoston roolia ollaan vahvistamassa huomattavasti.

Lakiesityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) neuvoston tehtävänä on vastaisuudessa "valtaelinten yksimielisen työskentelyn takaaminen ja sisä- ja ulkopolitiikan pääsuunnan sekä sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tärkeimpien linjojen määrittäminen".

Tarkemmin mustana hevosena pidetyn neuvoston tulevasta roolista ei vielä tiedetä. Siitä on määrä säätää myöhemmin erillislailla.

Monet ovat istuttamassa Putinia valtakunnanneuvoston johtoon hänen nykyisen, vuonna 2024 loppuvan presidenttikautensa jälkeen.

Joidenkin arvioiden mukaan Putin voisi neuvoston johtajana säilyä vallassa ilman, että hän joutuisi tekemään suosiotaan rapauttavia päivänpoliittisia päätöksiä.

Mallia voi katsoa Venäjän naapurimaasta Kazakstanista. Siellä Nursultan Nazarbajev siirtyi viime vuonna presidentin paikalta muihin tehtäviin mutta säilytti silti merkittävän osan vallastaan.

Toisaalta julkisuudessa keskustellaan edelleen myös muista vaihtoehdoista, joilla Putin pysyy vallassa.

Ainoa varma asia tuntuukin olevan se, että Putin säilyy tavalla tai toisella Venäjän johdossa.

– Kun on Putin, on Venäjä. Kun ei ole Putinia, ei ole Venäjää, muotoili (siirryt toiseen palveluun) Putinin läheisenä liittolaisena tunnettu, nykyisin duuman puhemiehenä toimiva Vjatšelav Volodin vuonna 2014.

20 vuotta hallinneen Putinin ympärille luotu poliittinen järjestelmä ei selviä ilman häntä. Siksi se tekee nyt kaikkensa, että Putinille löydetään paikka Venäjän johdossa vastaisuudessakin.

Tulipa uudistetusta perustuslaista minkälainen tahansa, valta Venäjällä säilynee samoissa käsissä kuin aiemminkin.

Lisää aiheesta:

Venäläiset eivät tunnu kaipaavan vanhaa hallitusta – "Vitsailemme, että Putinista tulee elinikäinen presidentti"

20 vuotta Venäjää on johtanut Vladimir Putin, mutta nyt luvassa on muutos – tässä neljä vaihtoehtoa, mitä seuraavaksi tapahtuu

Analyysi: Putin väläytti Venäjän perustuslain muuttamista, jotta voisi jatkaa merkittävässä roolissa vuoden 2024 jälkeen – johti heti hallituksen eroon