Susista löydetyt vanhat vammat osoittavat, että susia ammutaan salaa – myös poliisilta kysytään yhä useammin määräystä suden kaatamiseen

Ruokaviraston haulilöydökset kertovat salametsästyksen jatkuvan.

susi
Susi Ähtärin eläinpuistossa
Poliisin mukaan suden käyttäytyminen on muuttunut ja sudet liikkuvat asutuksen lähellä aiempaa rohkeammin. Kuvituskuvassa eläintarhan susi.Pasi Takkunen / Yle

Kun susi liikkuu asutuksen lähellä, haetaan lupaa sen ampumiseen yhä useammin suoraan poliisilta. Tilastot näyttävät, että poliisi myös antaa lopetusmääräyksiä, etenkin Itä-Suomessa.

Vuosina 2015–2019 poliisi määräsi yhteensä 64 sutta ammuttavaksi. Määräyksistä toteutettiin 40. Se tekee vuositasolla keskimäärin kahdeksan eläintä.

Susi on metsästyslain mukaan aina rauhoitettu. Poikkeusluvan voi myöntää vain Suomen riistakeskus. Jos susi on sairas tai aiheuttaa uhkaa ja vaaraa ihmiselle, voi sen ampumisesta päättää myös poliisi.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi arvioi, että ihmiset ilmoittavat susihavainnoistaan aiempaa enemmän suoraan poliisille.

– Riistakeskuksen poikkeuslupaharkinnan kohdalla selkeä hidastava tekijä on se, että hyvin säännönmukaisesti riistakeskuksen luvista valitetaan. Tämä tietoisuus osaltaan johtaa siihen, että potentiaaliset luvan hakijat ovat kääntyneet poliisin puoleen, Niemi sanoo.

Kun poliisi päättää suden ampumisesta, kyseessä ei ole valituskelpoinen hallintopäätös, vaan poliisin virkatehtävän hoitaminen.

Kaikki poliisin määräyksellä ammutut sudet lähetetään tutkittavaksi Ruokavirastoon Ouluun. Vuosina 2015–2019 siellä tutkittiin yhteensä 30 sutta, jotka oli ammuttu poliisin määräyksellä toistuvien pihakäyntien takia.

Näistä susista 22 ammuttiin Itä-Suomen poliisin päätöksellä.

grafiikka: Asmo Raimoaho / Yle
Asmo Raimoaho / Yle

Poliisi saa metsästykseen virka-apua

Itä-Suomen poliisin rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen arvioi, että sudet liikkuvat aiempaa enemmän asutuksen lähellä. Hänen mukaansa pihavierailut ovat lisääntyneet ja sudet ovat tulleet yhä rohkeammiksi.

– Yksi syy voi olla se, että Suomessa vallitseva haaskalainsäädäntö on aika lavea ja on osin vaikuttanut siihen, että sudet ovat oppineet yhdistämään ihmisen hajun helppoon ravintoon, Pohjolainen sanoo.

Vuodet 2015 ja 2016 olivat poliisin tekemien lopetuspäätösten osalta kaikkein vilkkaimmat. Kahtena vuonna määrättiin lopetettavaksi yhteensä 36 sutta, joista ammuttiin 22.

Samaan aikaan toteutettiin Toimintakynnys-hanketta (siirryt toiseen palveluun), jossa haettiin yleisesti hyväksyttyjä malleja siihen, millä kynnyksellä poliisi reagoi susiin.

– Se on osittain vaikuttanut siihen, että poliisin karkotus- ja lopetusmääräykset Itä-Suomessa kasvoivat, sanoo Pohjolainen.

Poliisi lähtee itse harvoin metsään. Suurriistavirka-apu on riistahoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio.

Mukana olevat metsästäjät toimivat vapaaehtoisina.

– Suurriistavirka-apu toteuttaa merkittävän osan määräyksistä itsenäisesti. Se on tarkkaan säädeltyä, sillä he käyttävät julkista valtaa tehtävässään, Pohjolainen sanoo.

Poliisin roolia täsmennetty toistuvasti

Luonnonvarakeskuksen keväällä 2019 julkaiseman kartan mukaan susien painopiste on tällä hetkellä läntisessä Suomessa. Poliisien määräämät lopetuspäätökset eivät kuitenkaan ole yleistyneet Itä-Suomen tasolle.

– Silloin, kun susien painopiste ryhtyi siirtymään idästä länteen, olivat paikalliset kollegat siellä ihan ihmeissään, että miten näiden kanssa pitää menetellä ja toimia. He kysyivät meiltä neuvoa, Pohjolainen kertoo.

Susiin liittyvä paine johti lopulta siihen, että Poliisihallitus laati vuonna 2018 kirjalliset ohjeet “Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa”.

Ohjeissa korostetaan lopetuspäätöksen viimesijaisuutta.

Samalla velvoitettiin ilmoittamaan kaikki lopetusmääräykset ja toteutuneet lopetukset Poliisihallitukselle. Poliisin omat valtakunnalliset tilastot kerätään ensimmäistä kertaa tämän vuoden aikana.

Marraskuussa julkaistu susikannan hoitosuunnitelma täsmentää poliisin roolia susiasiassa edelleen.

– Me olemme tunnistaneet, sekä täällä poliisissa, että tuolla Riistakeskuksen puolella, että poliisilla on ollut liian iso rooli tässä, Pohjolainen sanoo.

grafiikka: Asmo Raimoaho / Yle
Asmo Raimoaho / Yle

Haulilöydökset yleistyneet Itä-Suomessa

Yle kävi läpi Ruokaviraston julkaisemat susien kuolinsyyraportit (siirryt toiseen palveluun). Niistä paljastuu, että vuosina 2015–2019 avattiin yhteensä 11 sutta, joiden lihaksista löydettiin vanhoja kapseloituneita hauleja.

Näistä susista neljä liikkui pihoissa, ja muut joko ammuttiin muista syistä tai löydettiin kuolleina.

Haulilöydökset eivät ole ilmiönä uusi, mutta niitä löydetään yhä useammin. Vuosina 2001–2014 vanhoja ampumäjälkiä löydettiin vain seitsemästä Ruokaviraston avaamasta sudesta.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin raportin (2013) (siirryt toiseen palveluun) laskelman mukaan poliisin tietoon tulee vain noin 8,5 prosenttia tapahtuneista salakaadoista. Instituutin mukaan susikannan "selittämätön hävikki" vuosina 2006–2011 oli yhteensä 194 sutta, mikä tekee noin 32 sutta vuodessa.

grafiikka: Asmo Raimoaho / Yle
Asmo Raimoaho / Yle

Kaikista susista löytyneistä vanhoista ampumajäljistä kirjataan tutkintailmoitus. Jo luvaton suden ampumisen yrittäminen täyttää metsästysrikoksen tunnusmerkistön.

Metsästysrikokset selviävät kuitenkin harvoin.

– Jos haulit ovat monta kuukautta vanhoja, eikä mitään muuta löydy, ei juttua pysty viemään käytännössä eteenpäin, sanoo rikosylikomisario Pohjolainen.

Metsästysrikoksia yritetään estää Itä-Suomessa osana kuusi vuotta kestävää SusiLIFE-hanketta. Hanke perusti Suomeen ensimmäisen susiin erikoistuneen poliisipartion, jonka päätehtävänä on vähentää susien laitonta tappamista.

Aiheesta on mahdollista keskustella torstaihin 6.2.2020 klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Suomeen on perustettu ensimmäinen susiin erikoistunut poliisipartio – päätehtävänä on vähentää susien laitonta tappamista

EU-tuomioistuin linjasi suden kaatolupia - Luonnonsuojeluliitto: "jatkossa poikkeusluvat pitää perustella tarkemmin"

Onko susi huoli, uhka tai vaara? Uudessa hoitosuunnitelmassa on nelikohtainen luokittelu: poliisi hätiin, kun susi ei pakene ihmistä pihasta