Yle Australiassa: Rekat toivat kärsiville lehmille ja lampaille satoja tonneja heinää halki maan: “Kun kaveri on hädässä, silloin autetaan”

Lue tästä jutusta vinkit, miten voit lahjoittaa Suomesta turvallisesti rahaa ihmisille ja eläimille Australiaan.

maastopalot
Rekat ajavat heinäpaaleja eläinten ruuaksi

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Elintärkeä lähetys

Australiassa roihuaa yhä, mutta ihmisten hyväsydämisyys on yllättänyt paloista kärsineet. Yle seurasi, kun maan halki ajanut rekkaletka toi satoja tonneja heinää nälkiintyneelle karjalle.

COOMA/COBARGO Maanviljelijä George Walters oli viettämässä uuttavuotta läheisten ystävien luona Cobargon kylässä Kaakkois-Australiassa, kun helvetti pääsi irti.

Ystävien maatiloja paloi maan tasalle silmien edessä: Menivät talot, eläimet ja työkoneetkin. Jotkut menettivät elantonsa ja elämäntyönsä. Tai vielä pahempaa: perheenjäsenensä. Cobargossa kuoli tuona päivänä kaksi ihmistä, isä ja poika.

Walters tuntee perheen toisen, henkiin jääneen pojan. Tämä jatkaa tilalla yksin, koska mitä muutakaan on?

– Oli murskaavaa nähdä se todellisuus. Se sattui syvälle. Minun piti tehdä jotain, Walters kertoo Ylen haastattelussa Coomassa.

Cooma on pikkukaupunki alle kahden tunnin ajomatkan päässä Cobargosta. Waltersilla on Coomassa maatila ja lampaita.

Waltersin ensimmäinen ajatus oli, että selviytymisen kannalta pahimmassa vaarassa on karja. Kun maa palaa, eläimiltä loppuu ruoka.

Hänellä oli 50 000 dollarin arvosta rehua varastossaan. Walters alkoi käydä rekallaan läpi lähialueiden maatiloja. Hän antoi heinäpaaleja niitä tarvitseville.

– Täällä mentaliteetti on se, että omillaan pärjätään. Minä vain ajoin ihmisten pihaan ja vähän väkisinkin tarjosin apuani. Moni alkoi itkeä, ja kyllä siinä itsekin herkistyi.

Metsäpalot, Australia
George Walters ymmärsi, että maastopalot vievät laiduneläimiltä ruuan. Hän pyysi apua rehutoimituksiin Facebookissa, ja avustusten määrä räjähti. Riku Roslund / Yle

Sitten hän kirjoitti Facebook-tililleen avoimen viestin: Olisiko jollakulla muulla mahdollisuus auttaa?

– Siitä se homma sitten räjähti käsiin. Ihmiset tarjosivat rahaa, rehua, kuljetusapua, aikaansa. En ehdi vastaamaan kaikkiin viesteihin. Eilen minulla oli toistasataa vastaamatonta puhelua.

Paloalueilla on miljoonia lampaita ja lehmiä

Walters perusti tammikuun alussa South Coast Rural Relief -hyväntekeväisyysjärjestön.

Se on saanut tavallisilta australialaisilta noin 200 000 dollaria lahjoituksia. Avustuksilla on ostettu rehua Länsi-Australiasta ja Victorian osavaltiosta.

Arvioiden mukaan Uuden Etelä-Walesin ja Victorian paloalueilla on lähes yhdeksän miljoonaa lammasta (siirryt toiseen palveluun) (12 prosenttia kaikista lampaista Australiassa) ja yli kaksi miljoonaa nautaa (9 prosenttia). Niistä ainakin 100 000:n pelätään kuolleen.

Lisäksi pelkästään Kangaroo Islandilla jopa 100 000 lammasta on kuollut (siirryt toiseen palveluun).

Tilanteella on suoria vaikutuksia Australian maatalouteen ja ruuantuotantoon. Esimerkiksi maitotuotteiden saatavuuden odotetaan kärsivän ja hintojen nousevan.

Walters on tehnyt koko tammikuun pyöreää päivää, jotta mahdollisimman moni laiduneläin pysyisi hengissä.

Onneksi hiljattain otti yhteyttä armeijan korkea-arvoinen upseeri ja kysyi: Mitä voimme tehdä? Nyt sotilaat tapaavat paloista kärsineitä viljelijöitä ja auttavat heinäkuljetuksissa.

Metsäpalot, Australia
Joe ja Belinda Hall keräsivät heinäpaaleja kymmeniltä maanviljelijöiltä ja kuljettivat ne toiselle puolelle maata. – Emme voineet vain katsoa sivusta, kun muilla on hätä.Riku Roslund / Yle

Myös sosiaalinen media on näyttänyt voimansa. Walters tutustui yhteisen Facebook-kaverin kautta Länsi-Australian Harvey Shiren alueella asuvaan maanviljelijään Belinda Halliin. Tämä oli vaikuttunut Waltersin ponnisteluista ja halusi kantaa oman kortensa kekoon.

Kahdessa viikossa hän kokosi miehensä Joe Hallin kanssa lahjoituksina omalta yhteisöltään yli 300 tonnia heinäpaaleja.

Lisäksi he etsivät 11 vapaaehtoista rekkakuskia tuomaan jättilastin yli 4 000 kilometrin matkan Waltersille Coomaan. Kuskit ottivat vapaata töistä. Bensakulut katettiin joukkorahoituksella.

Coomasta käsin heinäpaaleja kuljetetaan pienemmissä erissä lähialueiden maatiloille.

– Tuolla määrällä pärjäämme taas muutaman päivän, Walters sanoo.

australia-kartta-reitti.png
Google

Sulaneita tiekylttejä ja ihmisiä teltoissa

Heinää viedään myös Cobargoon, jonka uudenvuoden tapahtumat kummittelevat yhä Waltersin mielessä.

800 asukkaan kylässä tuhoutui kymmeniä taloja ja yritysten liiketiloja. Se on kokoonsa nähden yksi maastopalojen pahiten runtelemista alueista.

Palojen laajuus käy selväksi jo kylää isolta maantieltä lähestyttäessä. Tuossa on sulanut tienviitta, tuolla rivi mustaksi kärynneitä postilaatikoita.

Tien varrella on rivissä sotilaita korjaamassa palanutta aitaa. Heitä on lähetetty Sydneystä ja Canberrasta auttamaan. Aitaa on kaatunut kilometreittäin.

Monessa tienvarren kyltissä lukee “Varokaa hitaita lehmiä”. Aidat eivät enää karjaa pidättele. Ne etsivät ruokaa henkensä uhalla ja hengissä pysyäkseen.

Sulanutta tekstiä tiekyltissä Cobargossa.
Cobargossa monet tienviitat ovat sulaneet niin, että niistä on vaikea saada selvää.Riku Roslund / Yle

Cobargon pääkadulla vieri vieressä on tuhoutuneita ja paloista selvinneitä rakennuksia. Hotellin terassilla ihmisiä nauttii lounaasta ja kylmästä oluesta. Viereisen tontin kyljessä lukee “asbestivaara”.

Kivenheiton päässä sijaitsee Cobargon avustuskeskus. Tänne on tervetullut kuka tahansa. Suihkuun, syömään, etsimään tietoa tai ihan vain juttukaveria. Kaikki on ilmaista, kaikki pyörii talkoovoimin.

Aamun tietoiskua kuuntelee satakunta ihmistä. Kysyttävää ja huolenaiheita riittää.

Ilmoitustaululla on listaus puhelinnumeroista, joista voi pyytää avustusta tai auttavaa kättä arjen haasteisiin. Nyt tarjolla olisi ilmaista aitaa paikalliselta yritykseltä.

Cobargon avustuskeskuksen mediavastaava Peter Logue lahjoituksia täynnä olevassa varastohallissa.
Peter Loguen mielestä palot ovat tehneet Cobargosta aiempaa vahvemman yhteisön. Kaikki huolehtivat toisistaan.Riku Roslund / Yle

Keskuksen viestinnästä vastaava Peter Logue sanoo, että maastopalot ovat vaikuttaneet Cobargossa jokaiseen.

– Elämä ei koskaan palaa entiselleen. Moni miettii jo, että miten varaudun seuraavaan kertaan, miten suojelen paremmin taloani, väsyneen näköinen Logue sanoo.

Huijarit yrittävät haalia lahjoituksia

Cobargoon on tullut lahjoituksia ympäri Australiaa ja maailmaa. Rahaa, elintarvikkeita, vaatteita, pehmoleluja.

Loguen mukaan kaikki heille annetut lahjoitukset kirjataan ylös ja niiden käytöstä kerrotaan avoimesti.

– Monista muista avustusjärjestöistä on välillä vaikeaa saada tietoa, mihin rahaa käytetään. Vai käytetäänkö sitä mihinkään. Läpinäkyvyys puuttuu.

Metsäpalot, Australia
Elmslie Malcolmin seitsemän huoneen talo paloi täysin Cobargossa, mutta vakuutus korvaa tuhoja. Hän ei aio rakentaa uutta tilalle, vaan pihalle vajan. – Muuten palot palaisivat aina mieleeni.Riku Roslund / Yle

Australia on saanut jo noin puolen miljardin edestä lahjoituksia (siirryt toiseen palveluun) ihmisiltä ympäri maailmaa. Jopa kymmeniä miljoonia rahoista uppoaa avustusjärjestöjen kuluihin ja palkkoihin.

Esimerkiksi Australian Punainen Risti on kertonut, että enintään kymmenen prosenttia lahjoituksista menee kuluihin (siirryt toiseen palveluun).

Tämä on kohtuullinen määrä. Aiemmin on selvinnyt, että jotkut järjestöt Australiassa käyttävät hallinnointiin, markkinointiin ja kampanjointiin kymmeniä prosentteja tai jopa yli puolet saamistaan avustuksista (siirryt toiseen palveluun).

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Video: Riku Roslund / Yle

Sotilaat kaatoivat Elmslie Malcolmin lähes satavuotiaan palaneen puun turvallisesti. Armeija auttaa asukkaita myös pihojen raivaustöissä.

Punaista Ristiä ja muita isoja avustusjärjestöjä Australiassa on kritisoitu siitä, että ne panttaavat saamiaan lahjoituksia (siirryt toiseen palveluun), vaikka ihmisten avun tarve on välitön.

Järjestö on vastannut, että kaikkia rahoja ei kannata käyttää heti, koska kyläyhteisöjen toipuminen kestää kauan.

Australialaisen koomikon Celeste Barberin aloittamalla keräyksellä saatuja yli 50:tä miljoonaa dollaria ei ole ilmeisesti vieläkään saatu käyttöön (siirryt toiseen palveluun).

Australiassa on liikkeellä myös ihmisten hyväntahtoisuutta hyväkseen käyttäviä huijareita. Kenties härskeimmässä netin valekeräyksessä ihmisiä pyydettiin lahjoittamaan paloissa kuolleen palomiehen hautajaisia varten (siirryt toiseen palveluun).

Metsäpalot, Australia
Elmslie Malcolm pakeni kotoaan paloja maantielle, josta poliisit löysivät hänet tuntien päästä. Hän menetti rakkaimmat valokuvansa ja perhekalleutensa hopealusikoista lähtien.Riku Roslund / Yle

Suomesta voi lähettää turvallisesti rahaa Australian paloista kärsineille.

Katso tämän jutun lopusta lista luotettavista ihmisiä ja eläimiä auttavista järjestöistä ja ohjeet huijareiden välttämiseen.

“Elämä ei ehkä palaa koskaan normaaliksi”

Vasta kun George Waltersin tempaus kasvoi ja sai huomiota, osavaltion hallitus päätti antaa 50 000 dollarin lahjoituksen, siis saman summan kuin Walters oli itse laittanut likoon.

Walters kritisoi poliitikkoja hidastelusta ja saamattomuudesta. Hän sanoo, että moni tilallinen on vihainen ja katkera. He kokevat jääneensä yksin.

Pääministeri Scott Morrisonin hallitus lupasi äskettäin tukea enintään 75 000 dollarilla (siirryt toiseen palveluun) jokaista paloista kärsinyttä maanviljelijää. Maanviljelijöille on tarjolle avustuksia ainakin sadan miljoonan edestä (siirryt toiseen palveluun).

Lisäksi hallituksella on kahden miljardin hätärahasto palojen jälkihoitoon.

Ihmisiä majoittuu teltassa Cobargon avustuskeskuksessa.
Kotinsa menettäneitä ihmisiä asuu teltoissa ja asuntovaunuissa Cobargon avustuskeskuksessa.Riku Roslund / Yle

Waltersin mielestä maanviljelijöiden tuet eivät riitä alkuunkaan. Uutisissa kerrottiin äskettäin pariskunnasta, jolla menee pelkästään karjansa ruokkimiseen rekallinen rehua eli toistakymmentä tuhatta dollaria viikossa (siirryt toiseen palveluun).

Waltersin mukaan osa eläimistä on niin stressaantuneita paloista, etteivät ne halua lisääntyä.

– Osalla eläimet ovat kuolleet. Millä ostat uudet tilalle, kun ei ole enää tuloja? Miten lyhennät velkaa? Kaikilla ei ole vakuutuksia.

– Kovasti puhutaan avustuksista, mutta missä se raha on? Kaikkia eri asioita pitää anoa eri virastoista eri kaavakkeilla ja kaikessa kestää kuukausikaupalla. Apu hukkuu byrokratian rattaisiin, Walters tuhahtaa.

Hän sanoo, että ihmiset keskenään pystyvät auttamaan toisiaan nopeammin. Kun jotain päätetään, sitten tehdään.

Metsäpalot, Australia
Lehmät yrittivät löytää ruokaa maaseudulla Uuden Etelä-Walesin kaakkoisosissa, mutta tarjolla oli lähinnä palanutta maata.Riku Roslund / Yle

Samalla Walters toteaa, että hänen työnsä on tekohengitystä, selviytymistä päivä kerrallaan.

Eläinten tilanne näyttää pahalta. Palanut maa on vienyt ruuan ja kuivuus pahenee. Juomavesikin on paikoin pilalla savujen synnyttämän tuhkan ja sammutusveden kemikaalien vuoksi.

– Kestää kauan, että elämä palaa normaaliksi. Ehkä se ei palaa koskaan.

“Tämä on australialainen juttu”

Juuri nyt Waltersia hymyilyttää. Satojen tuhansien kilojen heinälasti on saapumassa Coomaan hetkenä minä hyvänsä.

Kymmeniä ihmisiä on kerääntynyt odottamaan rehurekkoja varikolle. Aitauksessa lehmät ammuvat.

Ensin tulee poliisiauto, sitten rekka ja toinen. Jono jatkuu niin kauas kuin silmä kantaa. Kuskit vilkuttavat, heinäpaaleihin kiinnitetyt Australian liput liehuvat.

George Walters oli onnellinen, kun heinäpaalit saapuivat Coomaan.
George Waltersin hymy oli herkässä, kun rekkasaattue saapui Coomaan viiden päivän ja tuhansien kilometrien ajourakan päätteeksi. Riku Roslund / Yle

Vieraita kohdellaan kuin julkkiksia. Selkään taputtelua, vuolaita kiitoksia. Vanhemmat ottavat lapsistaan kuvia rekkojen edessä.

Suurin osa kuskeista korkkaa heti oluen. Niin tekee myös Walters. On rentoutumisen aika, yhdeksi illaksi.

– Olen niin onnellinen, Walters sanoo ja hymyilee niin leveästi, että suupielet voisivat vaikka jämähtää siihen asentoon.

Hän halaa Länsi-Australian puolen pääjärjestäjää Belinda Hallia.

– Kun kaveri on hädässä, silloin autetaan. Ei siinä tarvitse sen enempää jahkailla. Me kaikki olemme täällä samassa veneessä. Hädän hetkellä me näytämme, mihin meistä on. Tämä on australialainen juttu, Hall hehkuttaa.

– Tämä vain piti tehdä, kun poliitikot eivät tee mitään.

Kun ilta pimenee, koko porukka kokoontuu Waltersin tilalle grillijuhliin. Paikalla on myös Waltersin perhettä ja ystäviä.

Lavalla artisti laulaa yhdysvaltalaisia country-lauluja. Kaikki ovat kuin yhtä perhettä.

Metsäpalot, Australia
George Walters ja Belinda Hall kiittivät lahjoittajia Waltersin tilalla pidetyissä grillijuhlissa. – Täällä on tanssilattiakin. En tiedä teistä, mutta minä osaan tanssia, Walters nauratti yleisöä.Riku Roslund / Yle

Walters ja Belinda Hall puhuvat yleisölle. He kiittelevät toisiaan, rekkakuskeja ja lahjoittajia, eivät ota itselleen kunniaa mistään.

Kun mikki suljetaan, on hetken hiljaista. Sitten joku kajauttaa ilmoille urheilutapahtumista tutun huudahduksen:

Aussie! Aussie! Aussie! Muut vastaavat huutoon: Oi Oi Oi!

4X3 vinkkiä, miten voit lahjoittaa turvallisesti rahaa Australiaan

Miten tunnistaa laatujärjestön?

–Rahaa kannattaa lahjoittaa vain virallisesti rekisteröidyille australialaisille avustusjärjestöille. Lista löytyy täältä (siirryt toiseen palveluun).

–Järjestöjen vuosikertomuksia lukemalla voi usein selvittää, mihin kohteisiin avustuksia käytetään ja kuinka paljon rahoista menee hallinnollisiin kuluihin.

–Joukkorahoitussivustoilla kannattaa katsoa, onko sivusto verifioitu (siirryt toiseen palveluun) ja saako rahat takaisin, jos kyse on valesivustosta. Hyvällä järjestöllä on selkeät lupaukset ja maksuehdot.

Miten välttää huijaukset?

–Huijareita liikkuu GoFundMen kaltaisissa joukkorahoituspalveluissa. Valesivustot voivat näyttää nopealla vilkaisulla aidoilta, mutta yleensä tarkempi lukeminen herättää epäilyt.

–Suhtaudu varauksella oudolta tuntuviin viesteihin ja puheluihin. Monet huijarit esiintyvät esimerkiksi yrityksen edustajana tai viranomaisena, joka kerää rahaa tunnetulle järjestölle.

–Jos epäilet tulleesi huijatuksi, ota välittömästi yhteyttä pankkiisi tai raportoi huijaus nettipalvelulle, jossa lahjoitit.

Palovammoja saanutta koalaa hoidetaan Port Macquarien koala -sairaalassa.
Palovammoja saanutta koalaa hoidetaan Port Macquarien koalasairaalassa.Nathan Edwards / BACKGRID / AOP

Miten lahjoittaa eläimille?

–Port Macquarien koalasairaa etsii ja hoitaa paloissa loukkaantuneita koaloja. Sairaalalla on joukkorahoituskampanja. (siirryt toiseen palveluun)

–Australian WWF:llä on hätärahasto (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla suojellaan villieläimiä ja palautetaan ihmisten ja eläinten elinympäristöjä entiseen kuntoon palojen jälkeen.

Australian RSPCA (siirryt toiseen palveluun) (Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals) etsii ja auttaa hädässä olevia villi- sekä laiduneläimiä neljässä osavaltiossa.

Miten lahjoittaa ihmisille?

Australian Punainen Risti (siirryt toiseen palveluun), Pelastusarmeija (siirryt toiseen palveluun) ja St Vincent de Paul Society (siirryt toiseen palveluun). Nämä ovat suuria järjestöjä, joilla on pitkät perinteet isojen summien käsittelystä ja vakavien kriisien hoidosta.

– Vapaapalokunnat. Suurin on RFS NSW (siirryt toiseen palveluun) (Rural Fire Service New South Wales). Lahjoituksia (siirryt toiseen palveluun) voi antaa osavaltiotasoisesti (siirryt toiseen palveluun), tai jos tukea tiettyä aluetta, paikalliselle RFS:lle (siirryt toiseen palveluun).

–Australian osavaltioiden hätärahastot. Esimerkiksi Etelä-Australialla (siirryt toiseen palveluun) on oma rahastonsa.