Lumeton talvi voi viedä ensi kesän hyttyset: "Jos talvi jatkuu loppuun asti tällaisena, lupaan, ettei niitä ole"

Ensi kesän mustikkasato jäänee laihaksi lumettoman talven takia. Sinivuokkoja on noussut jo tammikuussa leudon sään vuoksi.

Lumettomuus
Kimmo Saarinen seisoo Saimaan rannassa
Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen uskoo, että tänä talvena saadaan vielä lunta Etelä-Suomeenkin.Elli Sormunen / Yle

Mustikan ja puolukan varvut seisovat metsämättäällä ilman lumihiutaleen hiventäkään. Voisi kuvitella, että olisi lokakuu, mutta on tammikuu. Lumiraja on karannut Kainuun korkeudelle. Eteläinen sekä keskinen Suomi ovat pysyneet pitkälle talveen ilman lumivaippaa.

Lumettomalla talvella on vaikutuksensa luontoon.

– Sillä on iso vaikutus, ettei ole lunta. Esimerkiksi kanervat ja mustikat odottavat ja toivovat suojaavaa lumipeitettä. Voi olla, että ensi kesänä mustikkaa on vähemmän, sanoo Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.

Tulevan suven kehnon mustikkasadon syynä voi olla varpujen paleltuminen, koska lumi ei anna niille suojaa kylmältä.

– Nyt on kylmä ja mustikoille tulee vilu. Ne paleltuvat helposti. Siinä vaiheessa, kun pitäisi alkaa puskea uutta kukkaa ja lehteä, niin varvut ovat ruskeina. Ruskeasta varvusta tulee niukasti marjaa, kertoo Saarinen.

Lumeton talvi metsässä Saimaan rannalla
Saimaan rannassa Lappeenrannassa jään paksuus on jäänyt ohuenlaiseksi tänä talvena.Elli Sormunen / Yle

Ensi kesänä vähän hyttysiä

Eteläisen Suomen lumeton talvi tietää todennäköisesti sitä, että ensi kesänä hyttysiä on vähemmän.

– Jos talvi jatkuu loppuun asti tällaisena, niin minä lupaan, ettei ensi kesänä ole hyttysiä, vannoo Saarinen.

Hyttyset lisääntyvät lumen sulavesilammikoissa. Näin ollen vähälumisen jälkeen hyttysillä ei ole lisääntymisympäristöjä.

Inisijöden vähyys tietää myös kehnoa kesää linnuille.

– Hyttyset, mäkäräiset ja muut hyönteiset ovat syy siihen, miksi linnut lentävät takatalviseen pohjolaan kesäksi.

Leuto talvi on tuonut myös jo ensihavainnot punkeista.

– Lounais-Suomessa on löydetty jo ensimmäiset punkit kintuissa kiinni. Leuto talvi lähes kymmenen asteen lämpötiloineen saa aikuisena talvehtivat otukset liikkeelle, kertoo Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.

Mustarastas
Espoossa yksi mustarastas on jo intoutunut munien hautomispuuhiin.Yle/Risto Salovaara

Mustarastas jo pesäpuuhissa

Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi ei ole huolissaan, vaikka hyttysmäärät vähenisivät ensi kesänä.

– Vaihtoehtoja ravinnoksi on paljon, vaikkei hyttysiä olisikaan, Lehtiniemi toteaa.

Linnut syövät mielellään surviaissääskiä, jotka eivät ole riippuvaisia sulavesistä lisääntyäkseen. Ne lisääntyvät mutapohjilla vesistöissä. Lisäksi perhosen toukat ovat parasta ravintoa linnunpoikasille.

Lehtiniemi on huomannut yhden erikoisuuden lumettomassa talvessa. Espoossa yksi mustarastas on alkanut hautoa muniaan jo tammikuussa.

– Näin lauha sää taisi tehdä tepposet. Ennuste ei ole kuitenkaan hyvä näille poikasille. Helmikuukin vasta tulossa.

Muuten lumeton talvi on ollut suhteellisen helppo linnuille. Luonnosta on löytynyt ravintoa.

– Energian tarve on lauhalla säällä on pienempi kuin kovalla pakkasella, joten linnut eivät ole tarvinneet ravintoa niin paljon, Lehtiniemi sanoo.

Sinivuokot kukassa tammikuussa

Vaikka lumeton talvi saattaa vaikuttaa erikoiselta ja ilmastonmuutoksen takia pelästyttääkin. Pelkoon ei Kimmo Saarisen mukaan ole välttämättä syytä.

– Olosuhteet ovat nyt poikkeukselliset, mutta eivät tavattomat. Onhan Suomessakin ollut lauhoja ja leutoja talvia aiemminkin. Esimerkiksi Lounais-Suomessa on ollut 2000-luvulla talvia, ettei termistä talvea ole tullut ollenkaan.

Lämpötila on yksi tärkeimpiä tekijöitä kasvin kasvussa. Näin ollen yksittäiset kasvit ovat talvesta huolimatta alkaneet kukkia tammikuussa.

– Nyt kun on ollut leutoa ja lauhaa, jotkut yksittäiset kasvit ovat hairahtuneet jo kukkasille. Esimerkiksi sinivuokot ja muut yksivuotiset ovat saattaneet alkaa kukkia, sanoo Saarinen.

Silti suurin osa kasveista on vielä levossa tammikuussa, vaikka pakkasta ja lunta on vain vähän tavanomaiseen verrattuna. Kasvit tajuavat valon määrästä, että on vielä talvi.

– Kasvit mittaavat tarkasti päivän pituutta. Päivä on edelleen aika lyhyt, Saarinen toteaa.

Kimmo Saarinen halaa puuta
Kimmo Saarisen intohimo ovat kukat ja perhoset. Mies ei myöskään kaihda puunhalailua.Elli Sormunen / Yle

Siitepölykausi alkoi tammikuussa

Turun yliopiston aerobiologisen yksikön mukaan Lounais-Suomessa on havaittu yksittäisiä kukkivia pähkinäpensaita tammikuussa. Siitepölytiedotuksen norkko.fi (siirryt toiseen palveluun)-palvelussa kerrotaan, että aurinkoisina ja lämpiminä päivinä pähkinäpensaan kukkivien kasvustojen läheisyydessä ilmassa voi olla siitepölyä.

– Lisäksi ensimmäiset lepät ovat alkaneet jo kukkia Helsingin Kaisaniemessä. Normaalisti leppien kukinta alkaa maaliskuussa eli kukinta on pari kuukautta aikaisemmassa tavanomaiseen verrattuna, kertoo Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen. ** **

Saarisen mukaan leppien kukinta jää tänä keväänä vaisuksi, mutta koivut kukkivat voimakkaammin kuin viime vuonna.

Miksi koivujen siitepölykausi on vahvempi tänä keväänä?

– Viime vuonna koivujen kukinta jäi vähän vähäisemmäksi. Kasveilla ei ole joka vuosi yhtä paljon resursseja pukata norkkoja ja siitepölyä, Saarinen vastaa.

Lumeton talvinen metsä Lappeenrannassa Saimaan rannalla.
Saimaan rannassa Lappeenrannassa sää on kuin lokakuussa, vaikka käynnissä keskitalvi ja tammikuu.Elli Sormunen / Yle

Tänä talvena saadaan vielä lunta

Saarisen mukaan lumettomasta talvesta ei löydy voittajia. Mikään laji ei hyödy leudosta talvesta.

– Lumettomat olosuhteet ovat meidän pohjoisille lajeillemme haastavat. Myös eteläisille uusille tulokkaille kylmän kosteat olosuhteet ovat vaikeat.

Vähälumisesta alkutalvesta huolimatta luontoasiantuntija Kimmo Saarinen uskoo, että lunta saadaan vielä tänä talvena eteläiseenkin Suomeen.

– Luontomies turvaa tässäkin pitkäaikaiseen tilastoihin. Veikkaan, että lumipeite on vahvimmillaan maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Silloin lunta voi olla 40 senttimetriä.

Kuuntele Kimmo Saarisen ja Elli Sormusen retki metsään lumetonta talvea ihmettelemään.