Suomi-iskelmä suojeli luontoa jo 50 vuotta sitten – kuuntele millaisilla kappaleilla eri vuosikymmenillä on otettu kantaa ympäristön tilaan

Kappaleilla on haluttu vaikuttaa muun muassa ydinvoimaan, vesistöjen saastumiseen ja maapallon tulevaisuuteen.

suomirock
Ihmisiä Koijärven laskuojan rannalla
Yksi suomalaisen ympäristöliikkeen alkuaikojen keskeisiä tapahtumia oli Koijärven kuivaushankkeen vastustaminen vuonna 1979.YLE

Luonnonsuojelu ei ole suomalaisessa kevyessä musiikissa mikään uusi ilmiö.

Kirjallisuudessa ja musiikissa aihetta on käsitelty jo vuosikymmeniä, eivätkä kaikki taiteelliset tuotokset ole suinkaan maailmanloppu-kuvitelmia, vaan hyvinkin realistisia julistuksia.

Lähes varrella virran – Koijärvi

Suomalaisen luonnonsuojeluliikkeen aluksi lasketaan tapahtumat Forssan Koijärvellä.

Koijärvestä alkoi suomalainen luonnonsuojeluliike.

Koijärvi on varsin matala, ja jo 1930-luvulla sen odotettiin vähitellen kuivuvan kokonaan.

Koska alueella kuitenkin oli runsas ja monimuotoinen pesimälinnusto, luonnontutkijat luokittelivat sen Suomen arvokkaimpiin lintujärviin kuuluvaksi.

Koijärvi-liikkeen jäsenet kerääntyivät 21. huhtikuuta 1979 Koijärvelle ja rakensivat paikalle omin luvin padon, jolla pyrittiin pitämään järven vedenkorkeus sopivalla tasolla ja estämään järven kuivaushanke.

Koijärvi muodostui symbooliksi ja se johti myöhemmin mm. ympäristöministeriön perustamiseen.

Suomalaiset biisientekijät olivat tarttuneet siihen, mitä jotkut kutsuvat luonnonsuojeluvouhotukseksi jo vuosia aikaisemmin.

Varrella virran oli luonnosuojelu-teemastaan huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, yksi Kirkan isoista hiteistä

Kirkan Varralla virran oli B-puolen ykkönen vuonna 1973 ilmestyneellä Rautaa ja Kettinkiä -levyllä, joka koostui kahta lukuunottamatta käännöskappaleista. ja jonka suomenkieliset sanat teki Pertti Reponen.

Alunperin biisi oli nimeltään Down by the river ja esittäjä Albert Hammond. Tämä oli ilmestynyt vuotta aikaisemmin 1972 ja oli levyltä It Never rains in southern California.

Saastunut joki ja pilattu ympäristö oli alkutekstissä jo valmiina, joten Reposen ei tarvinnut keksiä sitä.

Teema ei ole vanhenunut lähes 50 vuoden aikana, ja huolimatta realistisuudesta biisistä tuli supersuosittu ja se seurasi Kirkaa loppuun asti.

Hymyile Miss Universum

Kirkaa huomattavasti suorasukaisemmin ympäristön tilasta oli esittänyt M.A. Nummisen ympärille kokoontunut artistijoukko, joka kaivautui esiin niin sanotusti maan alta.

Rauli Badding Somerjoki esitti vuonna 1983 Agents yhtyeen kanssa peräti kaksi lyhyttä version Suomen Talvisodan kappaleista

Suomen talvisota -yhtyeen Underground Rock -projektin jälkeen luvassa oli puolikas levyllinen toista asiaa.

Suojele luontoa – ihmistäkin -levyllä M.A. Numminen laulaa muun muassa Luonnonsuojelujenkan ja Jäteveden määritelmän.

Tuulikki Eloranta puolestaan ihmettelee, miten_Kaunis luonto katoaa_.

Levyn tutuin raita on kuitenkin Rauli “Badding” Somerjoen tulkitsema Hymyile Miss Universum, jonka kertosäe ei jätä paljoa selittelyille tilaa:

“Sillä maailma hukkuu paskaan, me vain luemme lehtiä, pitäis nopsaan laulaa rastaan, jos se meinaa ehtiä.”

Sanat ovat edesmenneen turkulaisen runoilijan Jarkko Laineen taidokasta käsialaa.

Uraani halkeaa ja tuottaa lamppuun valkeaa

Eppu Normaali-yhyeen jäsenet osallistuivat 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussaan mielellään myös yhteiskunnalliseen ja musiikkipoliittiseen keskusteluun, jota Ylekin taltioi.

Eppu Normaali -yhtyeen Pantse Syrjä ja Juha Torvinen etsivät yhteistä säveltä Tapani Kansan kanssa Iltatähdessä vuonna 1981 - sitä löytämättä.

Niin asuntorakentaminen kuin atomivoimalahankkeet saivat myös osansa.

Eppu Normaalin Akun Tehdas -levy ilmestyi vuonna 1980 ja eräs sen helmistä oli ydinvoima-keskusteluun osallistunut Suomi-ilmiö, jonka sanoittaja, Eppujen silloinen basisti Mikko Saarela hallitsi ironian:

Kappaleen kertoja on olevinaan ydinvoimamyönteinen ja isänmaallinen henkilö, joka uskoo, että Suomessa ydinvoimasta ei ole haittaa.

"Voiko täydellisyyttä olla olemassa missään muodossa/Totta toki muun muassa Olkiluodossa.
Ei mikään oo niin viisas kuin insinööri/On täydellisiä/Joka nippeli ja rööri

Uraani halkeaa/Ja tuottaa lamppuun valkeaa
Mutta millään muilla mailla/Kuin Suomella se ei oo riskiä vailla"

Tsernobylin posaukseen tuossa ihan meidän vieressä meni levyn ilmestymisestä aikaa kuusi vuotta ja Fukusimantäysimittaiseen katastrofiin 31 vuotta.

Ja siinä Fukusiman onnettomuudessa oli ratkaisevana tekijä tuhottu ja saastutettu luonnonvara nimeltä vesi.

Minä en ole kala

Ultra Bran Vesireittejä ilmiestyi vuonna 2000 ja oli Suomen albumi-listan kärjessä 19 viikkoa.

Nimikappale yhdisti ihmisen ja luonnon tunteet ja voimat suoraan sisuksiin menevällä tavalla.

Ruisrockin paluukeikalla vuonna 2017 Ultra Bra esitti myös Vesireittejä-kappaleen.

Meri on ollut ennen meitä ja jää miedän jälkeemme - valitettavasti siinä kunnossa, johon me sen jätämme.

Meitä on varoitettu, uskommeko me, se on eri asia.

Tai kuten Gösta Sundqvist sanoi asianLeevi and The Leavings -yhtyeen kappaleessa Paskaa lapsille jo vuonna 1992:

"En tiedä mitä teen/Jos maapallo nukkuu kuin unta Ruususen.
En tiedä mihin meen/Jos maapallo hukkuu paskakerrokseen."

Katso tv-juttu tästä.

suomalainen iskelmä suojeli luontoa jo 1970-luvulla