Lasten ja nuorten lukemiseen keskittyvä yksikkö aloitti, mutta kirjastojen tilanne huolettaa: "Joissain kunnissa työ alkaa olla mahdotonta"

Seinäjoella aloittaneen yksikön tehtävä on kehittää lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistäviä kirjastopalveluita.

lukutaito
Lapsi tutkii kirjastossa  kirjoja.
Seinäjoen kaupunginkirjasto sai erityistehtävän edistää lasten lukutaitoa ja lukemista. Työ tehdään yhteistyössä Suomen kirjastojen kanssa. Emmiina Suksi etsi lastenosastolta dinokirjoja. Pasi Takkunen / Yle

11-kuukautinen Elma Salmenautio käy äitinsä Jenni Salmenaution kanssa Seinäjoen kirjastossa pari kertaa kuukaudessa. Kotiin kannetaan kerralla sen verran kirjoja, että niistä riittää luettavaa.

Salmenaution mukaan alle yksivuotiaalle kelpaa kirja kuin kirja, mutta erityisen mukavia ovat isot kuvat ja värikkäät sivut.

Perheen iltarutiineihin kuuluu lyhyt satu, vaikka muuten päivän mittaan katsellaankin etupäässä kuvakirjoja. Jenni Salmenautio kertoo, että hänelle on aikanaan luettu kirjoja, joten hän pitää tärkeänä, että myös tytär kasvaa kirjojen parissa.

Ella Koskenranta tutkii kirjoja.
Jenni Salmenaution ja 11-kuukautisen Elman iltarutiineihin kuuluu lyhyt, muutaman minuutin pituinen satuhetki.Pasi Takkunen / Yle

Aiempi työ mahdollistajana

Seinäjoen kaupunginkirjaston johtaja Mervi Heikkilä on toiminut tämän vuoden alusta kehityspäällikkönä uudessa valtakunnallisessa lasten ja nuorten lukutaitoa edistävässä yksikössä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta uudesta yksiköstä oli kiinnostunut kymmenkunta kirjastoa, joista Seinäjoki valittiin tehtävään.

Heikkilä uskoo, että Seinäjoen valintaan vaikutti muun muassa kaupungissa aiemmin tehty systemaattinen työ lasten ja nuorten lukutaidon puolesta. Lukutaitotyötä on tehty muun muassa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kokonaisten ikäluokkien kanssa.

– Meillä on laajat ja kattavat suunnitelmat ja aiemmin tekemällämme työllä on ollut vaikuttavuutta, Heikkilä sanoo.

Seinäjoella lasten ja nuorten lainausmäärät ovat keskimääräistä korkeampia. Lukutaidon kehittäminen mainitaan myös kaupungin strategiassa (siirryt toiseen palveluun).

Mervi Heikkilä
Seinäjoen kaupunginkirjaston johtaja Mervi Heikkilä vetää vuoden alussa aloittanutta lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallista yksikköä.Pasi Takkunen / Yle

Paikoin pulaa kirjoista ja henkilökunnasta

Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen erityistehtävää hoitava yksikkö tukee yleisiä kirjastoja näiden työssä lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseksi.

Kehityspäällikkö Mervi Heikkilän mukaan Suomen kirjastot ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Niiden kehittämisen suurimpana uhkana hän näkee heikentyvät resurssit.

– Ollaan menossa sellaisen kipupisteen alle, että joissain kunnissa työ alkaa olla käytännössä mahdotonta. On jopa pulaa lasten ja nuorten kirjoista sekä sitä työtä tekevistä ihmisistä, Heikkilä sanoo.

Lasten ja nuorten lukemiseen liittyvän kehitystyön lähtökohta ovat resurssit.

– Tarvitaan ihmisiä, jotka tekevät työtä ja sisältöjä. Lisäksi lapsilla täytyy olla lukemista tarjolla eri formaateissa.

Heikkilä peräänkuuluttaa myös ennakkoluulottomuutta, heittäytymistä ja uskallusta kokeilla erilaisia tapoja lasten ja nuorten tavoittamiseksi.

Yhteistyön keinoin

Luvassa on muun muassa täydennyskoulutusta kirjastoille ja tiedottamista lasten sekä nuorten lukemista koskevissa asioissa.

Kirjastojen välillä yhteistyötä tehdään Mervi Heikkilän mukaan jo paljon, lisäksi Suomessa toimii useita lukemista edistäviä valtakunnallisia kampanjoita. Yhteistyö ja sen lisääminen on kuitenkin yksi tärkeä osa yksikön tavoitteita.

– Yhteistyöllä on iso merkitys, että saadaan asia esille neuvoloihin, varhaiskasvatukseen, peruskouluihin ja toiselle asteelle.

Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalveluiden valtakunnallisessa yksikössä työskentelee nyt kolme ammattilaista. Syksyllä tiimiin tulee vielä neljäs jäsen.

– Toivon, että teemme niin hyvää työtä, että ansaitsemme paikkamme, Heikkilä sanoo.

Jenni ja Elma Salmenautio
Laura Koskenranta toivoo, että Ella-tytär kasvaa kirjojen käyttäjäksi niin, että hän lukisi myös aikuisena. Kun lukemisen tavan oppii pienenä, sen taitaa myös isona, hän luottaa.Pasi Takkunen / Yle

Seinäjoen kaupunginkirjaston vilinässä toiveeseen on helppo uskoa. Laura Koskenranta on kirjastossa tyttärensä Ellan kanssa. Yksivuotias Ella tykkää luukkukirjoista ja kirjoista, joista kuuluu ääniä.

Ellalle luetaan päivittäin ja perheen iltarutiineihin kirjat kuuluvat.

– Koen, että on erittäin tärkeätä, että lapselle luetaan. Tässä iässä alkaa kielikin kehittyä, Jenna Salmenautio sanoo.

Äiti toivoo Ellan tottuvan kirjoihin niin, että lukisi myös aikuisena.

– Eikös se ole niin, että minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa, Koskenranta naurahtaa.