Rahastusta, politiikkaa, jämähdetty paikoilleen – nuoret karttavat liittoihin kuulumista, mutta keskusjärjestöt eivät allekirjoita kritiikkiä

Ammattiliittoon kuuluvien nuorten määrä on ollut vuosia laskusuunnassa. Usein syynä on hinta tai se, ettei jäsenyydestä koeta olevan itselle hyötyä. Aiheesta voi keskustella jutun lopussa.

ammattiliitot
Ammattiliittojen kylttejä Helsingin Hakaniemessä.
Keskusjärjestöt vastaavat yleisimpiin väittämiin ammattiliitoista.Yle

Yle kysyi verkkosivullaan kokemuksia erityisesti nuorilta ammattiliittoihin kuulumisesta. Ylen vuonna 2016 teettämän selvityksen mukaan yli puolet alle 25-vuotiaista ei kuulunut ammattiliittoon. Eri alojen välillä on suuria eroja.

Lue myös: Riika Mäki-Valtari päätti liittyä liittoon jo opiskeluaikana – kerro kokemuksesi, kannattaako nuoren kuulua liittoon?

Oman kokemuksensa kertoi reilut 200 eri-ikäistä henkilöä, joista reilusti yli puolet kertoi kuuluvansa ammattiliittoon.

Moni oli sitä mieltä, että ei kannata. Moitteita ammattiliitot saivat kalliista jäsenmaksuista ja epätasa-arvoisesta kohtelusta. Vastaajat pitivät liittojen lupauksia palveluista liian suurina puheina. Moni pohti liiton palveluiden ja hinnan hyötysuhdetta.

Valitsimme saaduista vastauksista kuusi kriittistä väitettä, jotka esitimme keskusliitoille. Vastauksensa väittämiin antoivat Akavasta kehityspäällikkö Ida Mielityinen, SAK:njärjestöpäällikkö Eija Harjula ja STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja.

Keskusliittojen logoja
Suomessa ammattiliitot ovat järjestäytyneet pääasiassa kolmeen keskusjärjestöönYle

"Rahoille ei saa vastinetta, huono hinta-laatusuhde"

Akava: Tämän päivän keski-ikäiset ja nuoret pitävät monia nykyisiä työelämän etuja itsestäänselvinä (mm. palkalliset sairauslomat, lomat), mutta ne on neuvoteltu ja sovittu.

Monien etujen luullaan olevan laissa määriteltyjä, vaikka ovatkin sovittu työehtosopimuksissa. Nämä edut on aina perusteltava ja neuvoteltava uudelleen parin vuoden välein. Pitkään olleet edut eivät tarkoita, etteivätkö ne voi hävitä.

Kuinka moni tietää, millaisia palveluja liitot tarjoavat? Liitot tarjoavat myös loistavat ammatilliset verkostot.

SAK: Mitäpä jos ay-liikettä ei olisi? Onnistuisiko kuinka moni meistä neuvottelemaan itselleen palkallisen loman tai vanhempainvapaan? Osaako jokainen meistä tulkita lakia ja sopimuksia kuten luottamusmies ja liiton lakimies? Nämä ovat neuvottelutuloksia ja jäsenpalveluita.

Työehtosopimukset palkkoineen ja työsuhteen ehtoineen eivät ole itsestäänselvyyksiä. Käytännön esimerkki viime syksyltä: työnantajapuoli irtisanoi kampaamoalan yleissitovan työehtosopimuksen ja työntekijöiden työsuhteen ehdot romahtivat.

STTK: STTK:laisissa ammattiliitoissa on lähes 500 000 jäsentä. Tärkeimmiksi liiton tehtäviksi koetaan työttömyysturvapalvelut, työsuhdeneuvonta ja työehdoista sopiminen (palkat, työajat ym.).

Ammattiliittojen on koko ajan kehitettävä jäsenten ja oman alansa palkansaajien kuulemista ja vastattava odotuksiin. On kysyttävä aina uudelleen, mitä jäsen haluaa - ja vastattava tähän odotukseen.

"Liian kallista. Säästyy rahaa, kun ei kuulu liittoon"

Akava: Jos ei ole viiteen tai kymmeneen vuoteen tarvinnut työurallaan juristin apua tai urapalvelua, seuraavina viitenä vuotena saattaa tilanne muuttua ja tämän avun tarve tulla ajankohtaiseksi.

Myös työelämässä menestyvä tarvitsee yleensä vähintään kerran juristin apua työurallaan esimerkiksi työehtoja neuvotellessa. Mikäli työelämässä (kiusaaminen, perusteeton irtisanominen tms) joutuu ongelmiin, niin prosessit ovat pitkiä ja kalliita – yhden prosessin hinta voi olla jopa 10 000 euroa.

SAK: Jäsenmaksu vaihtelee liitoittain. Esimerkiksi PAMin jäsenmaksu (liitto + työttömyyskassa) on 1,5 prosenttia bruttopalkasta. 2000 euron kuukausipalkalla se tarkoittaa 30 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksuhan on myös verovähennyskelpoinen, joten lopulta maksettavaa jää vieläkin vähemmän.

Onko 30 euroa paljon vai vähän? Samalla saa muutaman oluttuopin tai kahvilakäynnin.

STTK: Paljonko on paljon ja mitä voi menettää, jos ei kuulu liittoon? Liittojen tärkein tehtävä on huolehtia oman alan palkansaajien hyvinvoinnista ja toimeentulosta. Työehtosopimuksia ja esimerkiksi lainsäädäntöön vaikuttamista ei ole helppo yhdistää ammattiliiton jäsenmaksuun, mutta kumpaakin tehdään.

Se, että liitot eivät sopisi palkankorotuksista tai muutoin vaikuttaisi työsuhteen ehtoihin, tulee pidemmän päälle kalliimmaksi kuin jäsenmaksu.

"Ay-liike on liian poliittinen, työpaikoilla on jopa painostusta"

Akava: Väite ei kyllä koske akavalaisia liittoja. Olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton ja teemme yhteistyötä kaikkien hallitusten ja puolueiden kanssa.

SAK: Jos työpaikoilla ilmenee painostusta, toivoisin saavani tästä konkreettisia esimerkkejä. Järjestäytymisvapaus tarkoittaa myös negatiivista vapautta – oikeutta olla kuulumatta, eikä ketään saa painostaa. Legendat vuosikymmenien takaa kertovat, kuinka liittoon kuulumattomia istuttiin porukalla ulos, mutta olisin hyvin hämmentynyt, jos tätä tapahtuu yhä.

Poliittinen – kyllä, ehdottomasti. AY-liikkeen ja ammattiliittojen tehtävä on todella poliittinen. Huolehtia työntekijöiden eduista, asemasta ja hyvinvoinnista ja pitää kaikella tavalla työntekijän puolta työelämässä.

STTK: STTK ei hyväksy minkäänlaista painostusta ja on järjestönä poliittisesti riippumaton. Meillä on myös ohjeistus siitä, että emme tue taloudellisesti poliittista toimintaa tai käytä työaikaa omaan poliittiseen toimintaan.

Selvityksemme vastaajista 31 prosenttia pitää yleensä ammattiliittoja erittäin poliittisina ja 7 prosenttia piti omaa liittoa erittäin poliittisena. Ay-liikkeellä on historiallinen yhteys työväenpuolueisiin – 100 vuotta sitten. Joissain liitoissa on poliittisesti aktiivisia ihmisiä ja se voi heijastua liiton toimintaan joissain tilanteissa. Nykyään näin tapahtuu yhä harvemmin ja harvemmassa liitossa.

"Liitot eivät pysy mukana kehityksessä, eivät ole nykyaikaa"

Akava: Meidän elinehto on pysyä mukana työelämän muutoksissa. Akavalaisten liittojen päivystyspuhelimissa nykyaika kuuluu joka päivä; olemme erittäin tietoisia työelämän haasteista ja riitatilanteista. Olemme muokanneet palveluitamme ja pystymme ratkomaan jäsentemme esiin nostamia haastavia tilanteita ja riitoja.

Olemme tunnistaneet ulkomaalaisten jäsenten osuuden kasvun jäsenistössämme sekä potentiaalisessa jäsenistössä. Esimerkiksi Tieteentekijöiden liitto järjestääkin koko kevään liittokokouksensa englanniksi joko suoraan puhuttuna tai simultaanitulkkauksen avulla. Heillä kolmasosa uusista jäsenistä on ulkomaalaistaustaisia.

SAK: Yli 100-vuotiaalla liikkeellä on luonnollisesti pitkät perinteet. AY-liikkeessä toimii tuhansia vapaaehtoisia, joista monella on takanaan pitkä ura eri AY-tehtävissä. Tämä on erittäin kunnioitettavaa, mutta ei kerro missään nimessä koko totuutta liikkeen uudistuskyvystä tai -halusta.

STTK: Suomessa on noin 70 ammattiliittoa eikä ole kahta samanlaista liittoa. Jokainen niistä seuraa oman toimialansa toimintaympäristön kehittymistä ja vastaa siihen tavallaan. Samoin tekevät kaikki kolme keskusjärjestöä. Kuva ei ole monoliittinen.

STTK:n tekemässä selvityksessä vastaajille annetuista adjektiiveista sana ”uudenaikainen” sai viimeisen sijan. Vaikka eri liitot ovat tässä suhteessa erilaisia, isossa kuvassa koko ay-liikkeen on otettava peili käteen ja tunnustettava, että jatkossa ay-liikkeen on huolehdittava uusiutumiskyvystään nykyistä paremmin.

"Työttömyyskassaan kuuluminen riittää minulle"

Akava: Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ajatellen kyllä, mutta työttömyyskassat eivät puolusta jäseniään oikeudessa eivätkä neuvottele työehdoista.

Kaikki eivät ymmärrä, että selvitysten mukaan suurin osa palkankorotuksista tulee sopimuskorotuksista, eli myös akavalaisella kentällä työehtosopimusten korotukset ovat edellytys palkkakehitykselle. Yksittäisen työntekijän ei ole niin helppo mennä neuvottelemaan palkankorotuksista.

Yksittäiset korotukset – kuten 2 prosenttia - vaikuttavat pitkällä työuralla korkoa koron päälle vaikutuksellaan satoja euroja. TES-pöydässä sovitaan palkan lisäksi myös paljon työelämän laatukysymyksiä.

SAK: Työttömyysturva ja sen kehittäminen ja puolustaminen ovat ay-liikkeen keskeisiä tehtäviä. Valitettavan usein se ei yksistään riitä, vaan ammattiliittoa tarvitaan päivittäin ratkomaan erilaisia työsuhteeseen liittyviä ongelmatilanteita työpaikoilla.

Esimerkiksi PAM neuvoo jäseniään työsuhdeasioissa vuosittain noin 50 000 kertaa ja ratkaisee noin 1000 erimielisyystapausta. Siihen ei pelkkä kassajäsenyys riitä.

STTK: Työttömyyskassan jäsenyydellä turvaat oman toimeentulosi työttömyyden varalta, ei muuta.

Ammattiliiton jäsenyyden kautta myös osallistutaan oman ammattikunnan aseman vahvistamiseen ja näkyvyyteen yhteiskunnassa. Jäsenmaksun vastikkeen hintaa on hankala määrittää, mutta jokainen sentti palkasta ja oikeus turvalliseen työpaikkaan ovat pitkälti ammattiliittojen ansiota.

“Liitto ajaa ainoastaan työssä olevien etua ja unohtaa irtisanotut ja nuoret”

Akava: Meillä on Suomen toiseksi suurin opiskelijajärjestö ja heidän puheenjohtajalla on paikka Akavan hallituksessa. Nuorten ääni kuuluu ja heidän opiskeluunsa ja työelämään siirtymiseensä liittyvät asiat ovat meille enemmän kuin tärkeitä.

Akavalaisilla liitoilla on ollut jo 25 vuotta yhteistyöjärjestö, joka auttaa työttömiä. Työttömien edunvalvontaan on Akavassa ja sen liitoissa käytetty aina valtavasti resursseja ja useimmat akavalaiset liitot tarjoavat urapalveluja. Työhän takaisin auttaminen mahdollisimman pian on parasta tukea.

SAK: Tämä väite ja käsitys on ehdottomasti virheellinen. Ammattiliitot tekevät työtä kaikkien jäsentensä hyväksi. Monet liitot ovat kehittäneet esimerkiksi työttömille jäsenilleen erilaisia työnhaku- ja välityspalveluja ja nuorisotoimintaa ay-liikkeessä on systemaattisesti harjoitettu jo vuodesta 1947 lähtien.

STTK: Ammattiliitot ovat alun perin ideoineet ja rakentaneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja puolustavat sitä jatkossakin. Nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen on tärkeää ja sen eteen teemme jatkuvasti työtä. Myös eläketurvaa kehitämme kestävästi yli sukupolvien.

Ay-liikkeellä on toki kirittävää erilaisissa työsuhteissa ja eri työelämän vaiheissa olevien jäsenten edunvalvonnassa. Eri tyyppinen silpputyö on usein nuorten tekemää työtä ja siihen liittyviä työehtoja on parannettava.