Väkivallan uhka on yleistynyt hoitoalalla – jättikyselyyn vastanneista lähes puolet kokenut väkivaltaa tai uhkaa työssään

Alalla työskentelevät kokevat, että vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat vähentyneet. Moni joutuu toimimaan omien arvojensa vastaisesti.

työhyvinvointi
Sairaanhoitaja käytävällä
Tutkimusten mukaan vain hieman yli puolet sote-alan työntekijöistä palautuu työpäivän aiheuttamasta rasituksesta hyvin.Jari Kovalainen / Yle

Työterveyslaitoksen uusimmista seurantatutkimuksista käy ilmi, että sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden väkivaltakokemukset ovat yleistyneet.

Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksessa vuonna 2019 lähi- ja perushoitajista 52 prosenttia kertoi kokeneensa työtehtävissä fyysistä väkivaltaa, kuten lyömistä ja potkimista. Neljä vuotta aiemmin vastaava luku oli 39 prosenttia. Sairaanhoitajilla ja kätilöillä vastaavat luvut olivat 40 prosenttia vuonna 2019 ja 24 prosenttia vuonna 2015.

Yli 9 000 työntekijää kattavassa tutkimuksessa väkivaltaa kokivat eniten alle 30-vuotiaat työntekijät.

Myös Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyssä lähes puolet vastaajista kertoi kokeneensa väkivaltaa tai uhkaa asiakastilanteissa. Kyselyyn vastasi syksyllä 2019 yhteensä 20 864 sote-alan työntekijää kymmenestä eri sairaanhoitopiiristä ja kuntayhtymästä eri puolilta maata.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen pitää tuloksia huolestuttavina.

– Asiakkaiden väkivalta työntekijöitä kohtaan näyttää olevan liian yleistä, sitä kokee liian suuri osa. Se on asia, jota pitää lähteä ratkomaan yhteistyössä kaikkien työpaikan toimijoiden kesken. Sen vaaran ja haitan vähentäminen on työturvallisuuslain mukaisesti velvoite tehdä.

Työstä palautuminen on liian heikkoa

Työkykyongelmat ovat alan henkilöstön keskuudessa yleisiä. Mitä kuuluu? -tutkimuksessa kolmasosa ei-esimiesasemassa olevista työntekijöistä koki työkykynsä heikentyneen. Psyykkistä rasittuneisuutta ja unettomuutta koki lähes yhtä moni.

Vain hieman yli puolet palautui työpäivän aiheuttamasta rasituksesta hyvin.

– Palautuminenhan on keino, jolla estetään kasautuvan stressin terveyshaittojen kehittymistä. Huolestuttaa, että miten työkyky ja terveys ylläpidetään näillä ihmisillä, joilla ne ovat jo heikentyneet, Laitinen sanoo.

Hän muistuttaa, että psyykkisen rasittuneisuuden on todettu ennustavan masennusta ja ahdistushäiriöitä. Ne taas ovat keskeisimmät mielenterveydenhäiriöt, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä, sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä.

– Erityisen huolestuttava tilanne on niillä, joille kasautuu useita psykososiaalisia kuormitustekijöitä yhtä aikaa. On esimerkiksi paljon työstressiä, kuten paljon vaatimuksia ja vähän hallintaa työssä, tai panostaa paljon työhön, mutta kokee vähän palkitsevuutta tai epäoikeudenmukaista johtamista. Mitä useampia tällaisia on, sitä enemmän ne kuormittavat ja aiheuttavat terveyshaittaa, jopa ennenaikaista eläköitymistä.

Laitisen mukaan ratkaisut pitää tehdä koko työyhteisössä, ei vain yksilötasolla.

Joka viides joutuu toimimaan omien arvojensa vastaisesti

Perinteisten kuormitustekijöiden, kuten stressin ja työmäärän lisäksi Mitä kuuluu? -tutkimuksessa kysyttiin työntekijöiden kokemaa eettistä kuormitusta.

Eettisesti haastavia tilanteita voivat aiheuttaa esimerkiksi puutteelliset resurssit työssä, eriävät näkemykset potilaan hoidosta tai se, ettei asiakasta kuunnella hänen hoitoaan koskevissa päätöksissä.

Yli puolet työntekijöistä kertoi kohtaavansa eettisesti haastavia tilanteita työssään vähintään kerran viikossa. 13 prosenttia kertoi joutuvansa työssään toimimaan sääntöjen vastaisesti ja 22 prosenttia omien arvojensa vastaisesti.

Vanhustenhoidossa eettinen kuormitus on noin kaksi kertaa yleisempää kuin kunta-alalla keskimäärin. Varsinkin lähi- ja perushoitajat joutuvat toimimaan sääntöjen ja omien arvojensa vastaisesti.

– Eettisestä kuormituksesta ei ole kovin paljon tutkimusta tehty. Mitkä olisivat parhaita ratkaisukeinoja, sitäkään ei ole tutkittu. Tämä vaatii nyt uudenlaista otetta, Laitinen toteaa.

Sote-uudistuksen lykkääntyminen luo epävarmuutta

Laitinen uskoo sote-uudistuksen venymisen osaltaan vaikuttavan työntekijöiden työhyvinvointiin. Muutospaineet ja epävarmuus heikentävät työhyvinvointia.

Mitä kuuluu? -tutkimuksessa melkein puolet työntekijöistä koki epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn. Vain joka kolmas koki, että työ on hallittavissa.

Kaksi viidestä koki, ettei heillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa työssä tapahtuviin muutoksiin ja vain joka neljäs koki muutokset työssä myönteisiksi.

Muutoksilla voi olla Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mika Kivimäen mukaan vaikutuksia koko alan houkuttelevuuteen. Esimerkiksi Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksessa henkilöstön halukkuus suositella omaa työnantajaa ystävilleen on tasaisesti vähentynyt vuodesta 2015 lähtien kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä.

Samaan aikaan työntekijöiden usko työssä jatkamiseen eläkeikään saakka on pienentynyt.

Mitä kuuluu? -tutkimuksessa neljäsosa koki epävarmuutta työtehtävien lakkautusuhan vuoksi. Jaana Laitinen uskoo tämän johtuvan kuntien yt-neuvotteluista.

– Epävarmuus lakkautusuhan vuoksi on noussut 18 prosentista 26 prosenttiin vuodesta 2018 vuoteen 2019. Se kertoo yt-neuvottelujen vaikutuksesta, koska eihän sote-alalta työt tulevaisuudessa lopu, Laitinen toteaa.

Aiheesta voi keskustella 28.1. kello 23.00:een asti.

Lisää aiheesta:

Sote-uudistuksen venyminen aiheuttaa henkilöstössä epävarmuutta – ”Väki on kauhuissaan, jatkuvatko työt”

Väkivaltaisia asukkaita on vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa parituhatta – “Hoitajia on liian vähän ja heillä on kiire"

Kyselyn karu tulos: Liki jokainen vanhustenhoitaja on väkivallan uhri – "Ainahan minä olen mustelmilla, tai ranteissa on verinaarmuja raapimisesta"