Professori paljastaa, kuinka poliittiset luottamushenkilöt yrittävät vaikuttaa virkamiesten päätöksiin: "Yhteydenottoja tulee varsin usein"

Julkisoikeuden professori saa yhteydenottoja virkamiehiltä, jotka ovat joutuneet luottamushenkilöiden paineeseen.

luottamustehtävät
puheenjohtajan nuija
Poliitikkojen pitää professorin mukaan pysyä omalla tontillaan ja virkamiesten omallaan. Pyry Sarkiola / Yle

Etelä-Karjalassa on viime kuukaudet käsitelty tapausta, jossa paikallisen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) olisi määrännyt muutettavaksi sairaalan mainoksessa olleen kuvan.

Lisäksi on ilmennyt tapauksia, joissa Vesterinen poliittisena luottamushenkilönä olisi pyrkinyt vaikuttamaan virkamiesten toimintaan. Hän muun muassa puheenjohtajana olisi halunnut varmistaa, että tuttu saa lääkäriajan tai että tiettyä ihmistä ei valita sairaanhoitopiirin virkaan.

Tapaus ei ole Suomen mittakaavassa suinkaan ainoa. Joillakin poliittisilla luottamushenkilöillä on ollut kiusaus määrätä, käskeä tai ohjata kunnan viranhaltijoita.

– Ei ole luottamushenkilön asia käskeä virkamiehiä. Luottamushenkilö voi ottaa asian esille luottamuselimessä, joka sitten voi päättää, ottaako se edes asian käsittelyyn, sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.

Kuntien luottamushenkilöiden tulee professori Tomi Voutilaisen mukaan muistaa asianmukainen käyttäytyminen. Aina se ei kuitenkaan toteudu.

– Minullekin tulee varsin usein viranhaltijoilta yhteydenottoja, joissa viranhaltijat ovat yksittäisten luottamushenkilöiden paineessa. Luottamushenkilöt painostavat viranhaltijoita toimimaan tietyllä tavalla.

Voutilaisen mukaan luottamushenkilöt muun muassa yrittävät vaikuttaa virkamiesten tekemiin päätöksiin. Niissä esimerkiksi luottamushenkilö on voinut vaatia virkamiehen tekemän päätöksen kumoamista tai muuttamista.

Professor Tomi Voutilainen
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.Yle/Anna Savonius

Kunnassa poliittinen päätöksenteko etenee eri toimielimissä, kuten lautakunnissa, kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksissa. Lisäksi poliittista päätösvaltaa on maakuntavaltuustoissa, kunnan omistamissa osakeyhtiöissä sekä kuntien yhdessä omistamissa kuntayhtymissä, kuten sairaanhoitopiirissä tai koulutuskuntayhtymissä. Niissäkin poliitikot määräävät yhdessä linjan, jota virkamiehet toteuttavat.

Esimerkiksi sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja ei voi yksin määrätä, mitä virkamiehen on tehtävä. Sama pätee kunnanhallituksen puheenjohtajaan.

– Jos puheenjohtaja on jotain mieltä, sen pitää perustua siihen, mitä toimielin on asiasta päättänyt, ellei asia kuulu hallintosäännön perusteella puheenjohtajalle. Luottamushenkilö voi yleisesti esittää näkemyksiään, mutta ne eivät velvoita virkamiehiä, sanoo Voutilainen.

Saako määrätä ruohonleikkuuseen?

Otetaan esimerkki. Jos kunnanhallituksen puheenjohtaja huomaa, että läheisen puiston nurmikko on huonossa kunnossa, saako kunnanhallituksen puheenjohtaja soittaa teknisen toimen päällikölle ja sanoa, että laittakaa se nurmikko kuntoon?

– Siihen numeroon voi soittaa kuka tahansa. Mutta jos kunnanhallituksen puheenjohtaja soittaa, niin hänen pitää ottaa yhteyttä kunnan asukkaana, eikä luottamushenkilönä. Jos hän soittaa tekniselle johtajalle ruohonleikkuuasiassa, hän ei voi sanoa, että kunnanhallituksen puheenjohtajana nyt määrää tästä ruohonleikkuusta, kertoo Voutilainen.

Professori Tomi Voutilainen muistuttaa, että luottamushenkilöllä ei ole mitään erityisiä toimivaltuuksia, vaan hän toimii toimielimen yhtenä jäsenenä. Voutilaisen mukaan poliittisissa kysymyksissä luottamushenkilö hoitaa luottamustehtävää. Sen sijaan jos kyse on kunnan operatiivisesta toiminnasta, kuten palveluiden tuottamisesta, tulee asia käsitellä luottamuselimessä, esimerkiksi lautakunnassa.

– Harvoin toimielimet kuitenkaan ottavat operatiiviseen toimintaan kantaa. Korkeintaan joissain kanteluasioissa.

Mielipidevalta

Suomessa on sananvapaus, jonka nojalla kuka tahansa saa olla yhteydessä virkamieheen. Tunnetusti on kuitenkin eri asia, jos virkamiehelle soittaa kunnanhallituksen puheenjohtaja tai sitten kuka tahansa Kaija Kuntalainen. Voiko luottamushenkilö käyttää mielipidevaltaa?

– Kuka tahansa voi käyttää sananvapauttaan, mutta pitää muistaa missä roolissa sananvapautta käytetään. Poliittista mandaattia ei tietenkään pidä käyttää sellaisessa asiassa, joka ei liity poliittisen tehtävän hoitamiseen.

Lappeenrannan teknisen lautakunnan kokoushuone
Kuntien lautakuntien ja hallitusten kokoukset ovat suljettujen ovien takana.Pyry Sarkiola Yle

Jos luottamushenkilö yrittää käskeä virkamiestä, on virkamiehellä velvollisuus olla ottamatta käskyä huomioon.

– Virkamiehiltä vaaditaan tietynlaista kylmähermoisuutta. Ei pidä lähteä tekemään sen mukaan, mitä yksittäinen luottamushenkilö sanoo. Jos yksittäinen luottamusmies yrittää painostaa tai ohjata viranhaltijaa, tulee viranhaltijan ottaa yhteys esimieheensä.

Jos luottamushenkilö ei rauhoitu, vaan jatkaa painostusta, voi kyseessä olla jopa häirintä.

– Sitten johdon on ryhdyttävä pohtimaan asiaa myös työsuojelun kannalta. Jos luottamusmies toimii niin, että se haittaa viranhaltijan mahdollisuutta toimia työtehtävissään, kunnan johdon on puututtava siihen.

Voi olla moitittavaa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä oli viime kesänä tapaus, jossa hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen käski poistamaan mielestään paheksuttavan kuvan sairaalan työpaikkailmoituksesta. Eksoten terveys- ja vanhustenpalveluiden johtaja Tuula Karhula on kertonut poistattaneensa kuvan, koska Vesterinen niin halusi.

Onko virkamies toiminut virheellisesti?

– Jos on ryhdytty lainvastaisiin toimiin, niin sitten on toiminut virheellisesti. Mutta jos lainvastaisuutta ei ole tapahtunut, ei kyse ole rikosoikeudellisesta tapauksesta, sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.

Voutilaisen mukaan virkamiehen toiminta voi olla moitittavaa, mutta ei siinä mitään rikosta ole tapahtunut.

Marja-Liisa Vesterinen
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) kiistää tehneensä mitään väärääKari Saastamoinen/Yle

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri teki Vesterisen toimista tutkintapyynnön poliisille. Yhtenä kohtana Ekstosen tarkastuslautakunta kertoi, että Vesterinen oli yrittänyt saada tutulleen lääkäriajan. Lääkäriaika järjestyi ja sairaanhoitaja oli ollut Vesterisen tuttuun yhteydessä.

– Lääkäriajan saaminen perustuu siihen, miten viranhaltija on sitä arvioinut. Hoidontarpeen arviointi tehdään terveyshoitolain perusteella eikä niin, että luottamusmies tekee hoidontarpeen arvioinnin. Terveyskeskukseenhan voi soittaa omainenkin, ja silloinkin terveydenhuollon ammattilainen tekee hoitoarvion, sanoo Voutilainen.

Jos virkamies olisi päästänyt yksittäisen potilaan jonon ohi, teko olisi ollut niin vähäinen, ettei se professori Tomi Voutilaisen mielestä täytä rikoslain tunnusmerkistöä.

Jos esimerkiksi Etelä-Karjalan keskussairaalassa yksittäinen virkamies toimii väärin, on hänen esimiehensä puututtava asiaan ja arvioitava, onko toimittu annettujen ohjeiden mukaisesti.

Poliittinen luottamus

Parhaillaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä tilapäinen valiokunta pohtii, onko hallituksen puheenjohtaja toiminut hyvän hallintotavan tai asianmukaisuuden mukaisesti. Sen perusteella kuntayhtymän valtuusto päättää keväällä, nauttiiko hallituksen puheenjohtajisto luottamusta.

– Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajan tehtävä on poliittinen tehtävä ja sidottu poliittiseen yhteystyön johtamiseen kuntayhtymän hallituksessa. Perinteisesti poliittista luottamusta joko on tai sitä ei ole, sanoo Voutilainen.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksosen hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen on itse todennut, että luottamusäänestys olisi paikallaan.

Hän itse on kiistänyt häntä kohtaan esitetyt väitteet. Poliisi perehtyi sille annettuun tutkintapyyntöön, mutta ei jatka asian tutkimista. Poliisin mukaan rikosta ei ole tapahtunut.

Lue seuraavaksi: "Nyt sinä tyttö olet kyllä tehnyt elämäsi virheen" – Yle tutki paperit, joissa kerrotaan ison keskussairaalan puheenjohtajan vallankäytöstä