Analyysi: Hallituslähteet arvioivat kolmasosan työllisyyden välitavoitteesta olevan nyt pöydällä – puolueilla erimielisyyksiä aikataulusta

Työllisyystoimien vaikutuksista on kuitenkin vaikea tehdä tarkkoja laskelmia, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

työllisyys
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen johtoviisikko ryhmäkuvassa, (vas) Li Andersson, Katri Kulmuni, Sanna Marin, Anna-Maja Henriksson ja Maria Ohisalo, Valtioneuvoston linna, 19.12.2019.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen yksi suurimmista koetinkivestä on työllisyystavoitteessa onnistuminen.Jari Kovalainen / Yle

Hallitus käynnistää keskiviikkona työn, jossa on paljon pelissä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen pitäisi saada elokuun budjettiriiheen mennessä tehtyä päätökset toimista, joilla työllisyys paranee 30 000:lla työllisellä.

Jos hallitus ei saa päätöksiä aikaiseksi, se joutuu perumaan jo tehtyjä menolisäyksiä. Ainakin jos se toteuttaa hallitusohjelmakirjauksia.

Ministerit kokoontuvat keskiviikkona iltakouluun tarkastelemaan, mitä kolmikantaisissa työllisyystyöryhmissä on saatu aikaiseksi.

Hallituslähteet kertovat Ylelle, ettei kritisoitujen työllisyysryhmien työ ole mennyt täysin hukkaan.

Ne ovat tehneet parannusehdotuksia etenkin työvoimapalveluihin, työllisyyden kuntakokeiluihin ja palkkatukeen liittyvissä asioissa.

10 000 lisätyöllistä

Hallituksesta kerrotaan, että arvioiden tekeminen työryhmien esityksistä on vielä tässä vaiheessa vaikeaa.

Erityisesti työtä vaikeuttavat arvioiden suuret vaihteluvälit. Esimerkiksi viime kaudella hallituksen esityksessä (siirryt toiseen palveluun) aktiivimallin vaikutukseksi arvioitiin 5 000 – 12 000 lisätyöllistä.

Vaalikauden jälkeen teetetyssä Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n tutkimuksessa aktiivimallin työllisyysvaikutukset (siirryt toiseen palveluun) jäivät epäselviksi.

Kaksi eri hallituslähdettä kuitenkin arvioi, että hallituksen pöydällä on karkeasti arvioiden 10 000 lisätyöllisen edestä toimia.

Osa toimista on jo julkaistu ja yksi niistä on työmarkkinapöydistä tullut eläkeputken alaikärajan nostaminen vuodella.

Eläkeuudistuksen jatkotöinä tehty uudistuksen vaikutus on noin 5 000 työllistä hallituskauden loppuun mennessä.

Työttömyysputken alaikärajan nostamisen lisäksi puhutaan useista pienistä muutoksista, joiden arvioidaan tuottavan loput 10 000 lisätyöllisestä. Hallitus onkin jo tiedottanut esimerkiksi palkkatukeen ja kuntien työllisyyskokeiluun liittyvistä muutoksista.

Sen sijaan vaikeisiin asioihin, kuten kotihoidontukeen, työn verotukseen ja työttömyysturvan suojaosiin, ei vielä ole otettu kantaa.

Mikäli arvio 10 000 lisätyöllisestä pitää kutinsa, hallituksella olisi kasassa kolmasosa työllisyyden välitavoitteesta, 30 000 työllisestä.

Hallitus tavoittelee kautensa loppuun mennessä 75 prosentin työllisyysastetta. Tämä tarkoittaisi 60 000 uutta työllistä.

Päätöksiä viimeistään syksyllä

Hallituksessa näyttää olevan erimielisyyksiä siitä, milloin hallituksen pitää tehdä päätöksiä merkittävistä työllisyystoimista.

Varsinkin vihreissä on paineita siitä, että työllisyystoimista olisi päätettävä jo kevään kehysriihessä.

Puolue vetoaa hallitusohjelman kirjaukseen, jossa puhutaan kestävän verotuksen tiekartasta. Hallitusohjelman mukaan ensimmäinen vaihe tiekartasta pitäisi valmistua kehysriiheen mennessä.

Vihreät haluaa siirtää verotuksen painopistettä enemmän ympäristölle haitallisiin veroihin. Vastapainoksi esimerkiksi yritysten verotusta voitaisiin keventää.

Käytännössä tämä tarkoittaisi teollisuuden energiaverotuista luopumista ja esimerkiksi yhteisöveron laskemista.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo nosti verotuksen esille myös blogissaan toissa viikon lopulla (siirryt toiseen palveluun). Ohisalo sanoi myös, että hallituksen pitää tarkastella ansiosidonnaisen työttömyysturvan vapaaehtoista porrastamista.

Kaikki hallituspuolueet eivät ole pitäneet Ohisalon ulostulosta, koska asioista ei ole vielä sovittu yhdessä. Ansiosidonnaisen porrastaminen on saanut varsinkin vasemmistopuolueet ja työntekijöiden keskusjärjestöt takajaloilleen.

Muista hallituspuolueista viestitään myös, että vaikeat työllisyyspäätökset syntynevät vasta kevään kehysriihen ja syksyn budjettiriihen välissä.

Taustalla on meneillään oleva työmarkkinakierros, jonka uskotaan venyvän pitkälle kevääseen. Kunta-alan työehtosopimus raukeaa maaliskuussa, ja varsinkin hoitajia edustava Tehy on esittänyt kovia palkankorotusvaatimuksia.

Työmarkkinasolmu tuskin aukeaa ennen huhtikuuta, jolloin hallitus pitää kehysriihensä.

Hallitus ei ole halunnut ärsyttää työmarkkinajärjestöjä vaikeilla työllisyyspäätöksillä kesken neuvotteluiden.

Siiloutunut päätöksenteko

Työllisyystyöryhmien työtä on kritisoitu paljon julkisuudessa muun muassa heikosta johtamisesta ja päätöksentekokyvyttömyydestä.

Kaikki eivät ole olleet tyytyväisiä myöskään hallituksen toimintaan. Useat hallituslähteet kertovat, että työllisyystoimet ovat siiloutuneet useisiin ministeriöihin.

Esimerkiksi verotukseen liittyvät muutokset kuuluvat valtiovarainministeriön tontille, kun taas sosiaali- ja terveysministeriö vastaa etuisuuksien muutoksista.

Erityisesti asia on tullut vastaan, kun ministeriöissä on pohdittu ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahtinut, ettei sen valmistelu valu muihin ministeriöihin.

Toisaalta vasemmistoliitolla ja puolueen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosella ei ole ollut haluja tutkia tai selvittää esitystä.

Tämän takia hallituksen keskiviikon iltakoulu tulee tarpeeseen. Ministerit käyvät tapaamisessa työllisyystyöryhmien aikaansaannoksia läpi ja miettivät työn jatkoaskelia yhdessä.

Tuore työministeri Tuula Haatainen (sd.) korostikin toissa viikon tiedotustilaisuudessa, ettei työllisyystavoitteen toteuttaminen ole yhden ”ministerin tai ministeriön show”.

Osa hallituskumppaneista laittaa toivonsa uuden pääministerin Marinin ja työministeri Haataisen yhteistyöhön. Entisen pääministerin Antti Rinteen (sd.) ja työministerin Timo Harakan (sd.) välejä ei ole tulkittu mutkattomiksi.

Taustalla oli Rinteen into tehdä itsenäisiä ehdotuksia työllisyyden edistämiseksi. Yksi näistä oli nettisivusto, niin sanottu palkkatuki-Tinder, jossa työnhakijat ja työnantajat voisivat löytää toisensa.

Rinteen laskelmien mukaan palvelu toteutuessaan synnyttäisi kymmeniätuhansia työpaikkoja. Sivuston ongelmaksi on osoittautunut Ylen tietojen mukaan se, ettei sitä saada nopealla aikataululla toimimaan, lainsäädäntö ei mahdollista tietojen luovuttamista sivuille, eikä palvelulla olisi Rinteen lupaamia työllisyysvaikutuksia.

Ehdotuksen ongelma oli myös se, että samalla hän astui työministerin tontille ja varpaille. Osapuolet toivovat, että tällaisista tilanteista päästäisiin nyt eroon.

Tuore työministeri Tuula Haatainen onkin korostanut, ettei hän tule astumaan muiden ministeriöiden tontille työssään.

Työmarkkinajärjestöt haluavat oman pöydän

Yksi ongelma työllisyystyöryhmissä on ollut se, etteivät ne ole keskustelleet keskenään. Esimerkiksi etuisuuksista on pohdittu yhdessä työryhmässä, kun taas muutosturvaan liittyvistä asioista on puhuttu toisissa pöydissä.

Tämä on työntekijäkeskusjärjestöjen mukaan vaikeuttanut päätöksentekoa, koska osapuolilla ei ole ollut kokonaisuudesta selkoa.

Työmarkkinajärjestöt haluaisivatkin, että heille rakennettaisiin pääpöytä, jonka kautta asiat ohjattaisiin jatkossa hallitukselle. Tällöin työmarkkinajärjestöt pääsisivät neuvottelemaan yhteisesti esityksistä, joita hallituskin on kaivannut.

Työmarkkinajärjestöt ovat saaneet yhteisymmärryksen tähän mennessä muun muassa työperäisen maahanmuuton lupaprosessien helpottamisesta, työ- ja elinkeinopalveluiden byrokratian keventämisestä, yksilöllisestä työnhausta ja palkkatuesta.

Vaikeina asioina työmarkkinajärjestöt pitävät esimerkiksi eläkeputken katkaisemista, ansiosidonnaisen porrastamista ja saatavuusharkinnan poistamista.

Työmarkkinajärjestöistä kuitenkin arvioidaan, että jokin näistä vaikeista asioista toteutuu. Niiden omissa käsissä on ainakin eläkeputken alaikärajan nostaminen tai katkaiseminen kokonaan, jos ne pääsevät asiasta yksimielisesti yhteisymmärrykseen.

Päätösten toteutuminen kuitenkin venyy työmarkkinakierroksen jälkeiseen aikaan.

Lue lisää:

Työllisyysaste nousi 73 prosenttiin

Kokoomuksen Petteri Orpo: Hallituksen tavoite karkaa yhä kauemmas – Suomi tarvitsee 120 000 uutta työllistä talouden tasapainottamiseksi

Haatainen: Hallitus on aikataulussa työllisyystavoitteen saavuttamisessa, työryhmien työ jatkuu

Työllisyysryhmien työ takkuaa pahasti: "Lillukanvarsia, ei merkittävästi vaikuttavia toimia, yhtä pitkää kuin leveää, puhetta lämpimikseen"