1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. diabetes

Labradorinnoutaja Late osaa vaikka räpsytellä valoja jos 12-vuotias Johannes ei muuten usko – Hypokoira haistaa liian alhaisen verensokerin

Suomessa on 83 koulutettua hypokoiraa. Diabeetikkoperheessä koiran on todettu usein olevan teknisiä apuvälineitä nopeampi.

Parivuotias labradorinnoutaja Late on käynyt kalliin hypokoirakoulutuksen. Hypokoira on virallinen avustava koira, joka matkustaa tarvittaessa aikuisen diabeetikon mukana töihin ja lapsen kanssa esimerkiksi perheen menoihin. Kuva: Jussi Mansikka / Yle

Aika ajoin 12-vuotiaan tamperelaisen Johannes Jarvan labradorinnoutaja Late kipittää isäntänsä luokse ja alkaa tökkiä tätä reiteen. Koira ei lopeta ennen kuin pelikoneen tai telkkarin ääreen jumahtanut poika on noussut ylös ja pistänyt sekä omaan että koiran suuhun jotakin syötävää.

Johannes on ykköstyypin diabeetikko ja parivuotias Late yksi Suomen 83 hypokoirasta. Sen tehtävänä on haistaa hypoglykemia, eli alhainen verensokeri ja ilmoittaa siitä sekä diabeetikolle että tarvittaessa tämän läheisille. Late osaa jopa kiikuttaa isännälleen pussismoothien keittiöstä.

– Late on paras ystäväni ja samalla sekä henkinen että fyysinen tuki, Johannes kuvailee apuriaan ja rapsuttaa sitä korvan takaa.

Late käy “ilmaisemassa” eli antamassa hälytyksen myös Johanneksen äidille Sanna Jarvalle. Koirasta on diabeetikon äidille valtava apu, sillä lapsen verensokereiden heilahtelu ei ole leikin asia.

– Kun koira on rauhallinen, voin itsekin olla rauhallisin mielin. Laten ei tarvitse olla edes samassa kerroksessa Johanneksen kanssa, ja silti se haistaa tarkasti jos tarvitaan välipalaa.

12-vuotiaalla Johannes Jarvalla on kaveri ja hengenpelastaja samassa paketissa. Verensokerin lasku saattaa tulla Johannekselle itselleenkin yllätyksenä, ja tarvittaessa Late osaa vaikka tuoda isännälleen evästä. Kuva: Jussi Mansikka / Yle

Johannes viettää usein aikaansa kellarikerroksessa olevassa autotallissa. Late saattaa torkkua talon toisessa kerroksessa, mutta ilmaisee silti hajuhavaintonsa. Silloin Sanna Jarva tarkistaa pojan verensokeritilanteen puhelimen sovelluksen avulla – ja huomaa Laten olleen oikeassa.

Koulutettu hypokoira huomaa hämmästyttävän pienen määrän hajua. Havainnon tekemiseen tarvitaan vain muutama molekyyli, Sanna Jarva ihmettelee.

– Meillä oli kerran kylässä toinen hypokoira. Late tuli hälyttämään, ja samalla toisen koiran omistaja kyseli missä Johannes on kun omakin koira ilmaisee, vaikka itsellä ovat sokerit kunnossa.

Lapsen diabetes muuttaa perheen elämän

Lapsen ykköstyypin diabetes vaikuttaa valtavasti myös ympärillä olijoiden elämään. Kun Johannes sairastui kolmisen vuotta sitten, kuusihenkisen Jarvan perheen arki muuttui täysin.

– Olimme juuri ehtineet ajatella, että Johannes ja hänen kaksosveljensä täyttävät kohta yhdeksän, elämä alkaa helpottua ja miehen kanssa oli etelänmatkakin varattu. Yhtäkkiä tuntuikin siltä kuin vauva-arki olisi alkanut uudelleen, Sanna Jarva kuvailee.

Hoidon opetteleminen oli aluksi haastavaa kaikkine yöheräilemisineen ja päivärutiineineen. Vasta vuoden jälkeen elämä tasoittui ja tilanne alkoi olla hallinnassa.

– Diabetes on todella yksilöllinen sairaus, ja meillä tilanne oli aika haasteellinen. Vuoden jälkeen kuitenkin palasin töihin ja normaalimpi arki alkoi taas.

Johanneksen verensokerit heittelivät kuitenkin niin rajusti, että äidin huoli oli kova. Pojan lähtiessä koulusta sokeriarvot saattoivat pudota parissakymmenessä minuutissa valtavalla vauhdilla.

Sanna Jarva törmäsi ensimmäistä kertaa ajatukseen hypokoirista nähdessään Facebookissa ilmoituksen, jossa tarjottiin suomalaiseen diabeetikkoperheeseen ruotsalaista hypokoiraa, jonka omistaja oli menehtynyt.

– Tajusin ensimmäistä kertaa, että tällainenkin mahdollisuus on. Vähän aikaa sen jälkeen mieheni löysi lehtiartikkelin hypokoirista, ja siitä ajatus lähti. Noin puoli vuotta Johanneksen sairastumisen jälkeen aloimme selvitellä, miten hypokoiran kouluttaminen Suomessa onnistuisi.

Hypokoira ei ole koskaan vapaalla, vaikka se ei tajuakaan olevansa töissä. Late vahtii Johannesta koko ajan ja haistaa pojan verensokerin muutokset silloinkin kun on itse eri kerroksessa. Kuva: Jussi Mansikka / Yle

Koiran kouluttaminen vaativaan avustustehtävään on iso projekti, joka maksaa tuhansia euroja. Pennun hankintahinnan ja koiran tavallisten ylläpitokulujen lisäksi hypokoiran omistajalle lankeavat koulutus- ja matkakulut.

– Ajattelimme kuitenkin alusta asti etujen olevan niin isot, että homma kannattaa, Sanna Jarva sanoo.

Laten saavuttua perhe alkoi matkustaa säännöllisin väliajoin Tampereelta Raaseporin Karjaalle koulutukseen. Puolentoista vuoden aikana tehtiin 10-12 reissua, jotka otettiin kuluerän sijasta matkustelun kannalta.

Osa koulutuksesta tähtää diabeetikon ja koiran suhteen vahvistamiseen, ja Johannes muistaakin koulutusmatkoja hyvällä.

– Lähdin mukaan mielelläni. Oli kivaa käydä metsissä pennun kanssa. Late on tosi positiivinen koira, ja oli kiva nähdä kuinka onnellinen se oli metsissä juoksennellessaan, Johannes hymyilee muistellessaan alkutaivalta kaverinsa kanssa.

Hypokoiralta vaaditaan jääräpäisyyttä

Diabetesliiton alaisen Hypokoirayhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kiinnostus koira-apulaisia kohtaan kasvaa koko ajan. Yhdistys on toiminut kymmenen vuotta, ja Raaseporin koulutuskeskuksen lisäksi hypokoiria koulutetaan nyt myös Oulussa.

Aikuisenkin koiran voi opettaa hypokoiraksi, mutta moni aloittaa pentuna. Late tassutteli oppitunneille jo 12-viikkoisena.

– Mitä pienempänä pentu lähtee koulutukseen sitä helpommin asiat menevät. Kun on kouluttanut koiran, niin on heti oikeat välineet ja tavat, Sanna Jarva sanoo.

Perheessä on ennenkin ollut lemmikkikoiria, mutta Lateen eivät edeltäjien kanssa käytetyt opit päde. Hypokoiran koulutus ei myöskään noudata samankaltaisia lainalaisuuksia kuin esimerkiksi näkö- tai liikuntavammaisten henkilöiden opas- ja avustajakoirien koulutus.

Jos Johanneksen verensokeri laskee, Late tökkii poikaa reiteen. Kuva: Jussi Mansikka / Yle

Siinä missä opas- tai avustajakoiran tulee olla nöyrä ja totella kaikkia käskyjä, vaaditaan hypokoiralta tietynlaista röyhkeyttä. Vaikka verensokerit alhaalla kiukutteleva diabeetikko huitoisi koiraa pois, täytyy eläimen jääräpäisesti pitää kiinni havainnostaan.

Vaikka Late olisi käsketty istumaan paikoilleen, mutta Johanneksen sokerit heittelisivät, pitää koiran uskaltaa uhmata käskyä. Koirilla on olemassa konstinsa.

– Erään ystävän hypokoira heitteli yöllä kirjoja kirjahyllystä lattialle kun tökkiminen ei riittänyt. Meillä Late on tiukan paikan tullen hypännyt valoja räpsyttelemään, sellainenkin taito tuli opetettua sille, Sanna Jarva kuvailee.

Sikeäuninen Late saa pian tottua yöherätyksiin

Late “valmistui” hypokoiraksi pitkän ja tiiviin opintorupeaman jälkeen, mutta valmis se ei ole koskaan. Seuraavaksi jatko-opinnoissa häämöttävät yöilmaisun alkeet.

– Late on rauhallinen luonne, joka kaipaa kauneusunensa. Siksi yötyöskentelyä ei ole tullut opeteltua vielä. Seuraavaksi aiomme laittaa paukkuja siihen, että Late alkaisi monen muun hypokoiran tavoin turvaamaan myös yöaikaa.

Johanneksen kavereiden mielestä Late on "söpö ja hauska koira". Joskus vieraatkin ihmiset tulevat kadulla rapsuttelemaan Latea ja kysyvät, miksi sillä on siniset työliivit päällä. Kuva: Jussi Mansikka / Yle

Sikeäunisuus on Laten ainoa miinuspuoli – mutta hyvin pieni sellainen, Sanna Jarva muistuttaa. Joskus nuori koira on myös antautunut ahneuden vietäväksi.

– Mies paisteli joskus makkaraa takassa, ja Late kävi muutaman kerran kokeilemassa herkeäisikö sillekin pala jos tässä nyt ilmaisisi. Eläin on eläin ja Late on fiksu, Sanna Jarva nauraa.

Koira ei korvaa teknisiä apuvälineitä

Epäuskoon törmää välillä muuallakin kuin makkaraa paistaessa. Hypokoirista on olemassa yllättävän vähän tieteellistä tutkimusta, ja siksi osalla terveydenhuoltohenkilökunnasta on Sanna Jarvan kokemuksen mukaan voimakkaastikin kyseenalaistava asenne.

Diabeetikon arjessa auttavat monet elintärkeät laitteet ja sovellukset, eikä hypokoiran ole tarkoituskaan korvata modernia teknologiaa, Sanna Jarva muistuttaa.

Toisaalta laitteet eivät aina toimi, ja Laten on usein havaittu ehtivän reippaasti tekniikan edelle.

Makkara-opportunismista, sikeäunisuudesta ja olemassaolevasta laitearmadasta huolimatta luotto karvaisen kaverin kirsuun on siis Jarvan perheessä kivikova.

– Joskus kun Late tulee ilmaisemaan sen jälkeen kun olemme hetkeä aiemmin mitanneet verensokerit, saatamme epäillä sen havaintoa. Tarkistusten myötä on kuitenkin todettu, että Late on oikeassa ja päihittää tekniikan.

Lue lisää:

Hypokoiran superkuono diabeetikon apuna

Juttua päivitetty 25.1.2020 klo 12.17: Tarkennettu eri kohtiin termejä avustajakoira ja avustava koira.