1. yle.fi
  2. Uutiset

Sulfaatti kaatoi sellutehtaan hiljattain Kuopiossa – Nyt jättiyhtiö BASF hakee ympäristölupaa akkutehtaan sulfaattipäästöille Kokemäenjokeen

Kemian alan jättiyhtiö BASF hakee ympäristölupaa Harjavallassa. Kansalaiskeskustelu ympäristövaikutuksista on varmaa.

Kokemäenjoki
Akkumateriaalitehtaan rakennustyömaa Harjavallassa
BASF:n akkumateriaalitehtaan rakennustyömaa Harjavallassa.Kimmo Gustafsson / Yle

Maansiirtokoneiden keltaiset vilkkuvalot valaisevat aamuhämärää Harjavallan Torttilassa.

Satakuntalainen suurteollisuuspuisto on laajenemassa kohti luodetta, kun läheiselle peltomaalle rakennetaan täyttä vauhtia uutta akkumateriaalitehdasta.

– Tällä hetkellä teemme suunnitellun tuotantolaitoksen valmistelutöitä, kuten paalutuksia ja perustusten valmistelua, kertoo Tor Stendahl.

Stendahl on kemian alan jättiyhtiö BASF:n Suomen maajohtaja.

BASF aikoo tuottaa Harjavallassa sähköautojen akkumateriaalia. Tehtaan lopputuote on katodiaktiivisen materiaalin esiaste, jota kutsutaan nimellä pCAM.

BASF on jättänyt viranomaiselle ympäristölupahakemuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa se on määritellyt lopputuotteen vuosituotannoksi 30 000 tonnia. Yhtiö odottaa saavansa ympäristöluvan toiminnalleen ensi kesänä.

– BASF toimii laissa määriteltyjen vaatimusten mukaisesti, joiden mukaan uuden tehtaan voi rakentaa ja käynnistää, kun tarvittavat luvat on saatu.

BASF etsii parhaillaan tehtaanjohtajaa ja muita avainhenkilöitä Harjavaltaan. Rekrytoinnit jatkuvat myöhemmin tuotantohenkilökunnan palkkaamisella.

– Suunnitellun tuotantolaitoksen ansiosta BASF aikoo olla alueella merkittävä työnantaja, Stendahl kertoo.

Sulfaatti suurin päästö – tutkittua tietoa vain vähän

BASF jätti lokakuun lopussa 86-sivuisen ympäristölupahakemuksen viranomaisille. Ympäristöluvan lisäksi yhtiö hakee toiminnan aloittamislupaa.

Ympäristöluvan käsittelyn yksi keskeisimpiä kysymyksiä on tehtaan aiheuttama sulfaattipäästö Kokemäenjokeen.

Sulfaatti on aine, jonka vaikutuksia erilaisissa vesistöissä ei ole juurikaan tutkittu. Meri- ja murtovesissä sulfaattia on jo luonnostaan runsaasti. Sulfaatti on rikkihapon suola, joka aiheuttaa vesistön suolaantumista ja sillä tiedetään olevan vaikutuksia myös eliöstöön ja vesistöjen rehevöitymiseen.

Akkumateriaalitehtaan jätevesissä poistoputkea pitkin Kokemäenjokeen laskettaisiin sulfaattia 115 200 kiloa joka päivä.

Esimerkiksi Talvivaaran ympäristöön päästämä sulfaatti (siirryt toiseen palveluun) aiheutti isoja tuhoja ympäristölle. Kuopiossa Finnpulpin sellutehdas jäi ilman ympäristölupaa, kun Korkein hallinto-oikeus määritteli, että tehdas saattaa vaarantaa Kallaveden ekologisen tilan. Sellutehtaan sulfaattipäästö olisi ollut noin kolmannes vähemmän kuin akkumateriaalitehtaan.

Sulfaattien vaikutuksia erilaisiin vesistöihin ei voi kuitenkaan vertailla keskenään. Virtaavassa vesistössä vaikutus on erilainen kuin järviympäristössä.

EU:n vesipuitedirektiivin mukaan lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka seurauksena vesistön tila heikkenisi.

Miten käy Kokemäenjoen uhanalaisille eläimille?

Ympäristölupahakemuksen mukaan BASF:n akkumateriaalitehdas yli kaksinkertaistaisi suurteollisuuspuistosta tulevan sulfaattipäästön Kokemäenjokeen.

Vuositasolla suurteollisuuspuiston sulfaattipäästöt ovat nyt noin 25 000 tonnia ja akkumateriaalitehdas lisäisi päästöä 36 000 tonnilla vuosittain.

BASF:n mukaan päästön vaikutukset pysyisivät silti vähäisinä.

Korkean sulfaattipitoisuuden ekologisia vaikutuksia ei voida arvioida varmalta tieteelliseltä pohjalta, koska tutkimustietoa on niukalti.

Kokemäenjoessa elää muun muassa uhanalaiset vaellussiian ja vuollejokisimpukoiden kannat. Vuollejokisimpukat ovat vasta toipumassa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelipäästöstä vuonna 2014.

Luvan myöntäjä joutuu arvioimaan sitä, onko tehtaan lisäämällä sulfaattipitoisuudella todellista merkitystä uhanalaisten eläinten lisääntymiselle vai ei.

Harjavallan voimalaitos
Kokemäenjoen alaosan ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi.Kimmo Gustafsson / Yle

Ely-keskus ei nähnyt ongelmia YVA:ssa

Tehtaan ympäristövaikutusten arvioinnissa Ely-keskus päätyi siihen lopputulemaan, että 30 000 tonnin vuosituotannolla ympäristöriskiä ei ole olemassa.

Päätelmä perustuu sulfaattipäästön osalta siihen ajatukseen, että sulfaattipitoisuus laimenee joessa tehokkaasti, eikä siitä ei ole haittaa joen eliöstölle.

Ympäristölupahakemuksessa esitellyt laskelmat perustuvat Pohjois-Amerikassa käytettyyn kriteeristöön. On epäselvää, miten kyseiset kriteerit soveltuvat Suomeen ja Kokemäenjokeen. Ely-keskus pitää raja-arvoa perusteltuna, mutta luvan myöntäjä on pyytänyt tästä lisäselvityksiä hakijalta.

Arviota vaikeuttaa se, että Suomessa vesieliöiden suojelun takaavia vedenlaatukriteerejä ei ole määritelty sulfaatin osalta.

Joen virtaamalla suuri vaikutus laskelmiin

Jokiveden sulfaattipitoisuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon joessa virtaa vettä ja miten sulfaattipäästö veteen laimenee.

Kokemäenjoen alajuoksun virtaamaa säädellään Harjavallan vesivoimalaitoksessa. Sen on lupaehtojen mukaan päästettävä vettä läpi padosta aina vähintään 40 kuutiota sekunnissa.

Virtaamat vaihtelevat vuosittain paljon. Esimerkiksi kuivien kesäkuukausien aikana virtaamat saattavat jäädä pieniksi pitkienkin jaksojen ajaksi. Pienellä virtaamalla joen sulfaattipitoisuus nousee korkeammaksi.

BASF:n teettämien laskelmien mukaan pitoisuus ei kuitenkaan nouse lähelle pohjoisamerikkalaista vedenlaatukriteerin raja-arvoa edes voimalaitoksen lupaehdon alittavalla 30 kuution virtaamalla.

Harjavallan voimalaitos
Harjavallan voimalaitos säätelee Kokemäenjoen veden määrää alajuoksulla.Kimmo Gustafsson / Yle

Mahdollinen laajennus lisää ympäristöriskiä

Tilanne kuitenkin muuttuu, jos BASF aikoo laajentaa tehdasta, jolloin sulfaattipäästöt kasvaisivat yli nelinkertaisiksi nykyiseen verrattuna.

Mahdollisten alivirtaamien aikana joen sulfaattipitoisuus nousisi selvästi pohjoisamerikkalaisen raja-arvon yläpuolelle.

Suunniteltuun 80 000 tonnin vuosikapasiteettiin BASF tarvitsee kuitenkin uuden ympäristöluvan, johon yhtiö on ilmoittanut valmistautuvansa tilaamalla lisää tutkimustietoa sulfaatin vaikutuksista muun muassa siian lisääntymiselle.

Vielä tällä hetkellä yhtiö ei osaa sanoa, toteutuuko laajennus tulevaisuudessa.

– Tarkkailemme jatkuvasti Euroopan akkumarkkinoita. Tällä hetkellä on kuitenkin liian aikaista kommentoida Harjavaltaan suunnitellun tuotantolaitoksen tulevia laajennuksia, Tor Stendahl kertoo.

Aluehallintovirasto odottaa mielipiteitä

Ympäristöneuvos Anna Laiho pitää ympäristölupahakemusta työmäärältään suurena. Aluehallintovirasto pyrkii tekemään päätöksen asiassa syksyyn mennessä.

– Tähän on kyllä varattu asiantuntijoiden kuukausien työpanos,

Ympäristöluvan käsittelyssä ei oteta huomioon tehtaan mahdollista laajentumista myöhemmässä vaiheessa.

Hakemus on kuulemisvaiheessa, jolloin siihen on mahdollista jättää mielipiteensä.

Vilkasta kansalaiskeskustelua odotettavissa

Eri vesistöjen päästöt ovat herättäneet Satakunnassa runsaasti keskustelua. Norilsk Nickelin nikkelivuodon, Fortumin tuhkankäsittelylaitoksen ja JVP-Euran jätevedenpuhdistamon ympärille on kehittynyt kansalaisryhmittymiä, jotka haluavat suojella aktiivisesti vesistöjä.

Myös BASF:n akkumateriaalitehtaan ympärille odotetaan vilkasta keskustelua.

Esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri on ilmoittanut todennäköisesti lausuvan BASF:n ympäristölupaan oman kantansa. Piirin puheenjohtaja Ilpo Koppila ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa halua täsmentää mikä liiton lopullinen kanta on.

Kirjallisten mielipiteiden jättämiselle on vielä vajaa kuukausi aikaa.

Aiheesta aiemmin:

BASF hakee Harjavaltaan ympäristölupaa – tehdas tuottaisi vuosittain akkumateriaalin 300 000 täyssähköautoon

Lue seuraavaksi