Aktiivisuusranneke valehtelee, mutta se ei haittaa – muutokset omassa liikkumisessa tulevat silti näkyviin

Rannekkeiden tarkkuuksissa on suuria eroja. Tärkeintä on seurata vain omaa mittariaan ja unohtaa kaverin lukemat.

Aktiivisuusseurantalaitteet
Elina Hannila lenkkipolulla.
Kuntoilija Elina Hannila on tietoinen siitä, ettei rannemittaus anna yhtä tarkkoja tuloksia kuin sykevyö. Se ei häntä haittaa, koska sykkeen kehittymisen seuraaminen on Hannilalle tärkeämpää kuin yksittäinen numero.Kalevi Rytkölä / Yle

Moni aktiivisuusranneke mittaa epätarkasti käyttäjänsä tietoja. Esimerkiksi Kuluttaja-lehti (siirryt toiseen palveluun) kertoi hiljattain suurista heitoista rannekkeiden välillä. Samaan tulokseen on tullut Mikrobitti (siirryt toiseen palveluun) omissa testeissään.

Epätarkkuuksia on niin sykkeissä, kaloreissa, askelissa kuin unen laadun arvioinnissa.

Kun esimerkiksi sykettä mitataan ranteesta ja sykevyöllä rinnasta, tulos on yleensä erilainen.

– Monissa tilanteissa rannemittaus toimii kuitenkin riittävän hyvin. Erityisen hyvin se toimii levossa, kun ranne ei ole liikkeessä, sanoo tutkija Laura Karavirta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

On tiettyjä liikuntalajeja, joissa sykkeen mittaus ranteesta toimii paremmin, ja toisia, joissa tarkan hetkellisen syketiedon saaminen on hankalaa.

– Sykkeen mittaus ranteesta toimii paremmin rauhallisessa ja samanlaisena toistuvassa liikkeessä, kuten kävelyssä. Liikehäiriö on se, joka sotkee signaalia ja sen laskentaa. Niin käy esimerkiksi kuntosalilla ja muissa lajeissa, joissa puristetaan kädessä jotain. Puristus aiheuttaa liikkumista kudoksissa siinä kohtaa, mistä mittausta tehdään, jolloin mittaustulos ei ole tarkka.

Sykkeen tulkinta on vaikeaa myös silloin, kun syke sahaa ylös alas nopeissa sykleissä. Vaikka kuntosalilla kyykkäävä taatusti tuntee sykkeensä nousevan, rannemittari ei välttämättä huomaa sitä.

– Rannemittareihin on kehitetty laskentoja, jotka pitemmällä aikavälillä antavat keskiarvosykettä, jotta saataisiin luotettava lukema. Sen takia se ei reagoi nopeisiin muutoksiin sykkeessä.

Lukema on usein arvio, ei absoluuttinen totuus

Joissain tilanteissa rannemittari ei pysty lukemaan sykettä ollenkaan. Mittareissa on erilaisia ratkaisuja siihen, mitä silloin käyttäjälle näytetään.

Karavirran mukaan aktiivisuusrannekkeissa on epätarkkuuksista huolimatta takana aina jokin logiikka, jolla pyritään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

– Sanoisin, että eivät ne mittarit näytä ihan mitä sattuu. Kyllä laitteiden kehityksessä on paljon taustatyötä tehty.

Älykellon appia voi käyttää puhelimessa.
Laitteiden välinen ja kaverin tulosten vertailu on paljon hankalampaa kuin oman kehittymisen seuranta.Kalevi Rytkölä / Yle

Varsinkin kalorinkulutuksessa on eri aktiivisuusrannekkeiden välillä huimia eroja. Monet laitteet yhdistävät syketietoa ja tietoa siitä, kuinka vauhdikkaassa liikkeessä ihminen on.

– Mittareissahan on kiihtyvyysanturi, joka mittaa kiihtyvää liikettä. Monet laitteet yhdistävät tämän tiedon syketietoon. Niinä hetkinä, kun syketieto ei ole niin tarkkaa, voidaan arvioida energiankulutusta liikkeestä.

Lukemat perustuvat pitkälti arvioihin.

– Kalorinkulutus liikunnan aikana on arvio ja perustuu osittain mitattuun tietoon, mutta osittain tiettyihin lainalaisuuksiin ja sellaisiin yleistyksiin, joita on tehty väestötasolla. Näistä pystytään arvioimaan, mikä henkilön energiankulutus suorituksessa on ollut. Varmasti laitevalmistajilla on eroja niissä ratkaisuissa, joita mittareihin on tehty kalorinkulutuslaskennassa.

Ranneke seuraa käyttäjän kehitystä hyvin

Vaikka aktiivisuusrannekkeiden lukemat eivät ole tarkkoja, ovat laitteet tutkija Laura Karavirran mukaan hyödyllisiä.

– Ranneke on tosi hyvä apuväline, koska se tekee näkyväksi sen, kuinka paljon liikuntaa kertyy päivän mittaan. Sellaista päiväkirjaa on muulla tavoin vaikea pitää yllä.

Kun samaa ranneketta käyttää koko ajan, oma kehitys tulee hyvin esiin.

– Laitteiden välinen ja kaverin tulosten vertailu on ehdottomasti paljon hankalampaa kuin oman kehittymisen seuranta. Laitteen hyöty on se, että jos se yhdellä tavalla mittaa vaikka kalorinkulutusta, mittaustapa ei siitä muutu. Muutokset liikkumisessa tulevat hyvin näkyviin.

"Hyvä fiilis on pääasia, ei mittaaminen"

Helsinkiläinen Elina Hannila, 27, on ollut ikänsä liikunnallinen. Nuorempana hän viihtyi enimmäkseen hevosen selässä, nyt kiehtovat triathlon ja muu kestävyysliikunta.

Hannila osti puolitoista vuotta sitten aktiivisuusrannekkeeseen, joka maksoi noin 250 euroa. Syke- ja unimittauksen lisäksi rannekkeeseen mahtuu musiikkia 500 kappaleen verran.

– Laitan vain langattomat kuulokkeet korviin, ja se on siinä. Ei tarvitse kantaa turhaan puhelinta mukana lenkillä, Hannila iloitsee.

Hannila on tietoinen siitä, ettei rannemittaus anna yhtä tarkkoja tuloksia kuin sykevyö. Se ei häntä haittaa, koska sykkeen kehittymisen seuraaminen on tärkeämpää kuin yksittäinen numero.

Aika ajoin hän synkronoi rannekkeen tiedot puhelimelle, jolloin hän voi tarkastella ja vertailla sen tuottamaa dataa pitemmältä ajalta. Tieto on tärkeää silloin, kun harjoittelee tavoitteellisesti.

Tilastotieto kunnon paranemisesta myös motivoi liikkumaan lisää. Lisäksi rannekkeessa on erilaisia ohjelmia, jotka ehdottavat, millainen treeni olisi hyvä tehdä seuraavaksi.

Älykellon appia voi käyttää puhelimessa.
Elina Hannila synkronoi rannekkeen tiedot puhelimeen ja seuraa kuntonsa kehittymistä.Kalevi Rytkölä / Yle

Aktiivisuusranneke on Hannilalla motivaattori ja ilon tuoja, mutta joskus sen näyttämä data ärsyttää.

– Jos on töissä ollut stressiä, näen myös rannekkeen unitiedoista, että olen nukkunut normaalia huonommin. Unenlaatua ranneke ei tietenkään paranna, vaan korjausliike pitää tehdä muilla tavoin, Hannila sanoo.

Aktiivisuusrannekkeeseen voi jäädä koukkuun, mutta Hannila pystyy olemaan ilmankin.

– Pääasiahan on, että on hyvä fiilis. Liikkumiseen kannattaa suhtautua rennosti, ja aktiivisuuskello voi ihan hyvin välillä jäädä kotiin.

Hän kannattaa maalaisjärjen käyttöä.

– Eihän elämästä mitään tulisi, jos vain koko ajan syynäisi turhan tarkkaan omaa oloaan ja liikuntasuorituksiaan. Totta kai omaa hyvinvointiaan kannattaa ja pitääkin seurata, mutta liiallinen aktiivisuusrannekkeen datan tuijottaminen alkaa varmasti jossain vaiheessa vaikuttaa elämään negatiivisesti, Hannila pohtii.

Monen into hiipuu muutamassa kuukaudessa

Erikoistutkija Minna Aittasalo UKK-instituutista sanoo, että ennen aktiivisuusrannekekaupoille lähtemistä kannattaa miettiä, mitä tarpeita itsellä on liikkumisen suhteen. Haluaako ainoastaan seurata päivittäisen tai viikoittaisen liikkumisen ja paikallaanolon määrää vai asettaa itselleen asteittain eteneviä tavoitteita?

– Mittarit ovat kannustavimmillaan, kun niiden avulla voi seurata omien tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden pitää tietenkin olla realistisia – muuten ne voivat jopa lannistaa, Aittasalo sanoo.

Ranteessa on älykello
Aktiivisuusrannekkeiden kauppa kävi kiivaana joulun alla.Kalevi Rytkölä / Yle

Suomalaiset laitevalmistajat Polar ja Suunto kertovat, että aktiivisuusrannekkeiden kauppa kävi kiivaana varsinkin joulun alla. Moni elääkin nyt kuherruskuukautta mittarinsa kanssa.

Ranneke ilmestyy monella käteen uudenvuodenlupauksen ryydittämänä. Kun into pitää lupaus laihduttamisineen ja liikkumisineen hiipuu, hiipuu usein myös rannekkeen käyttö.

Lääkäri, tietokirjailija ja biohakkeri Olli Sovijärvi on törmännyt samaan ilmiöön. Jopa kolmannes rannekkeen käyttäjistä hylkää laitteen 3–6 kuukauden kuluessa.

Aktiivisuusrannekkeiden kirjo on valtava. Tarjolla on yksinkertaisia askelmittareita ja hyvin pitkälle kehitettyjä älykelloja sekä kaikkea siltä väliltä. Sovijärven mielestä kehittyneimmät kellot antavat käyttäjälle hyvin tärkeää tietoa liikunnan ja kalorinkulutuksen lisäksi.

– Ne antavat objektiivista tietoa esimerkiksi unesta ja palautumisesta. Tiedoista on äärimmäisen paljon hyötyä ihmisille, jos hänellä on ruuhkavuodet tai muuten paljon stressikuormaa. Kun näkee, että pari viime kuukautta on ollut tosi kuormittavia, voi muuttaa käyttäytymistään ja tehdä asioita sen eteen, että pysyisi terveenä. Sillä on suuri ennaltaehkäisevä vaikutus, Sovijärvi sanoo.

Lue myös:

Kun älykello ei enää riitä – kuntoilijat mittaavat kehonkoostumusta ja kaupungitkin kannustavat liikkumaan laitteiden antaman tiedon avulla

Toimittaja testasi 4 tapaa mitata unta – tieto omasta unesta kasvoi vain vähän, mutta hän nukkuu silti paremmin kuin ennen

Sykemittari voi huijata törkeästi omistajaansa – Päivän kuntoilutavoite täyttyy jo sukkaa kutomalla tai moottoripyörällä ajamalla

Istuminen väheni noin tunnin päivässä, kun ammattikuljettajille laitettiin aktiivisuusranneke käteen – “Laihduin vuodessa melkein 12 kiloa”

Tutkimus: pelillisiä elementtejä sisältänyt palvelu innosti nuoria miehiä liikkumaan – aktiivisuus lisääntyi reilulla tunnilla viikossa

Tuhansien lasten liikkumista seurataan päiväkodeissa aktiivisuusrannekkeen avulla ja se on yleistymässä – 5-vuotias: "Keholle terveellistä"

Aktiivisuusrannekkeen tärinä saa taksikuskin ylös penkistä – "Venyttelen, kyykkäilen ja pyörittelen lantiota"

Luulitko, että 37 astetta on normaali ruumiinlämpö? Yhdysvaltalaistutkimus haastaa näkemyksen

Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23.00:een asti.